Työväenliikkeen kirjasto on nykytyöelämään, työväenhistoriaan ja -kulttuuriin sekä yhteiskunnallisiin aiheisiin keskittynyt erikoiskirjasto. Kirjastoa ylläpitää Työväenperinne ry. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee kirjaston toimintaa rahapelitoiminnan tieteelle suunnatuista voittovaroista.
Kirjaston historiaa
Työväenliikkeen kirjaston keskeisenä tehtävänä on toimia työväenperinnettä tallentavana tieteellisenä erikoiskirjastona. Työväenliikkeen kirjasto aloitti toimintansa 8.3.1987 Helsingin työväentalon naapurissa Paasivuorenkadulla. Kirjasto muutti Sörnäisten rantatielle vuonna 2010.
Perustamisen yhteydessä kirjastoon siirtyivät Työväen Arkiston ja Kansan Arkiston kirjastot lähes kokonaisuudessaan. Aiemmin työväen yhdistykset, ammattiliitot, keskusjärjestöt, sivistysliitot ja opistot ylläpitivät lainakirjastoja, opintokerhojen kirjastoja ja siirtokirjastoja. Monien niiden kirjastokokoelmia on sittemmin siirretty Työväenliikkeen kirjastoon. Kirjastoon hankitaan aktiivisesti uutuusaineistoja.
Työväenliikkeen kirjasto liittyi Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokantaan vuonna 2001 ja alkoi tallentaa digitaalisia aineistoja Helda-julkaisuarkistoon vuonna 2014. Työväenliikkeen kirjasto tuottaa luettelotietoja kansalliseen Melinda-yhteisluetteloon ja Finna-tiedonhakuportaaliin.
Kirjasto edistää toiminnallaan monitieteistä työväentutkimusta ja osallistuu myös alan julkaisutoimintaan Työväentutkimus Vuosikirjan kautta.
Työväenkirjaston ystävät ry. perustettiin vuonna 2013. Ystäväyhdistys järjestää kirjastossa tapahtumia, joista tärkeimpiä ovat studia generalia -luennot ja Stadin työväenkirjallisuuspäivät.