Termillä ”työväentutkimus” kuvataan laajasti erilaisia tutkimuksia ja tutkimussuuntauksia, jotka käsittelevät työväestöä. Termi yhdistetään tutkimukseen, joka kiinnittää huomiota esimerkiksi työväestön poliittiseen järjestäytymiseen, suhteeseen työhön sekä muihin työelämän osapuoliin, vapaa-ajan toimintaan, perhe-elämään, kulttuuriin ja maailmankatsomukseen. Sen lisäksi, että työväentutkimus voi käsitellä yksittäisiä työväestön jäseniä, se voi käsitellä heihin vaikuttavia rakenteita ja prosesseja. Tutkimus voi kohdistua mikro- tai makrotasolle.
Työväestöllä viitataan työväentutkimuksesta puhuttaessa ennen kaikkea ansiotyötä tekeviin ihmisiin, mutta sillä voidaan viitata myös muihin työtä tekeviin ihmisiin, esimerkiksi itsensä työllistäjiin ja kotityötä tekeviin. Olennaista on, että henkilö tekee työtä jollekin toiselle taholle, enemmän tai vähemmän tämän valvonnan ja kontrollin alaisena. Työtä tekevien ihmisten ohella työväentutkimuksen kohteena voivat olla kyseisten henkilöiden perheet. Lisäksi kohteena voivat olla työtä vailla olevat siinä määrin kuin he ovat verrattavissa moraalisesti, oikeudellisesti tai taloudellisesti työtä tekeviin ihmisiin.
Työväentutkimus on monitieteistä
Työväentutkimusta määrittävät aiheet ja näkökulmat menetelmien ja teorioiden sijaan. Siten työväentutkimusta voidaan harjoittaa eri tieteen aloilla, ja siinä voivat yhdistyä eri tieteen alojen menetelmät ja lähestymistavat. Työväentutkimus ei välttämättä rajoitu käsittelemään mitään tiettyä ajankohtaa tai -jaksoa, mutta yleensä se keskittyy modernisaation tai teollistumisen kauteen tai niiden jälkeiseen aikaan. Historiaa ja nykyhetkeä koskevien näkökulmien lisäksi työväentutkimus voi tarkastella tulevaisuutta koskevia näkökulmia.
Työväentutkimusta harjoitetaan erityisesti työväen historian tutkimuksen alalla. Työväen historian tutkimusta voidaan kutsua myös työväentutkimukseksi. Sen sijaan esimerkiksi työn sosiologiasta ja työelämän tutkimuksesta vain osaa voidaan kutsua työväentutkimukseksi. Työn sosiologia ja työelämän tutkimus käsittelevät työelämän kysymyksiä laaja-alaisemmin kuin työväentutkimus. Työväentutkimusta ei yleensä käytetä työn tutkimuksesta puhuttaessa. Työn tutkimus keskittyy työprosessien ja -menetelmien toimivuuteen ja kannattavuuteen eikä työväentutkimuksen tavoin työtä tekevien ihmisten suhteeseen työhön ja sen osapuoliin.