Työväenperinnepäivä 2023

Perjantaina 26.5.2023 klo 14–16

Työväenperinne ry 40 vuotta

Työväenperinne ry perustettiin 40 vuotta sitten vuonna 1983 edistämään työväenperinteen tallennusta ja tutkimusta. Tilaisuuden avaa Työväenperinne ry:n sihteeri, kirjastonjohtaja Tuija Siimes.

Vuoden työväentutkimus –palkinnonjako

Vuodesta 1996 lähtien Työväenperinne ry on jakanut Vuoden työväentutkimus -palkinnon, joka annetaan vuorovuosina akateemisen tutkimuksen kriteerit täyttävälle teokselle ja vuorovuosina sellaiselle ansiokkaalle tutkimukselle, jonka ei tarvitse täyttää tällaisia kriteerejä. Vuonna 2023 palkinnosta kilpailivat ei-akateemiset tutkimukset, jotka ovat ilmestyneet vuosina 2021 ja 2022. Palkintoa tukevat Työväen Sivistysliitto TSL sekä ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi.

Vuoden työväentutkimus -palkinto myönnetään vuosittain erityisen ansiokkaalle teokselle, joka käsittelee työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää tai muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta. Palkinnolla halutaan myös tuoda esiin, miten työväentutkimus on muovaamassa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa.

Palkintoraatiin kuuluivat vuonna 2023 puheenjohtajana dosentti Matias Kaihovirta sekä muina jäseninä tutkijatohtori Mikko Kemppainen, tutkijatohtori Silja Pitkänen, kotiseutuneuvos Tero Tuomisto ja YTM Elina Vainikainen. Raadin sihteerinä toimii tietoasiantuntija Alpo Väkevä.

Tilaisuudessa palkintoraadin puheenjohtaja, dosentti Matias Kaihovirta julkistaa palkinnonsaajat ja palkinnonsaajat pitävät puheenvuoronsa.

Puheenvuorojen jälkeen tarjolla on kakkua ja kahvia.

Lämpimästi tervetuloa Työväenperinnepäivään!

Vuoden työväentutkimus 2023 -palkinnosta kilpailee kuusi teosta

Vuoden työväentutkimus -palkinto jaetaan vuosittain erityisen ansiokkaalle Suomessa julkaistulle teokselle, joka käsittelee työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää tai muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta. Palkinnolla halutaan myös tuoda esiin, miten työväentutkimus on muovaamassa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa.

Palkinto annetaan vuorovuosina akateemisen tutkimuksen kriteerit täyttävälle teokselle ja vuorovuosina sellaiselle teokselle, jonka ei tarvitse täyttää tällaisia kriteerejä. Tällä kertaa palkinnosta kilpailevat ei-akateemiset tutkimukset, jotka ovat ilmestyneet vuosina 2021 ja 2022. Finalisteiksi palkintoraati valitsi kuusi teosta noin kolmenkymmenen ansiokkaan teoksen joukosta. Voittaja julkistetaan toukokuussa 2023.

Palkinnon myöntää Työväenperinne ry, ja palkintoa tukevat Työväen Sivistysliitto TSL sekä ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi. Valinnan suorittaa vuosittain koottava palkintoraati. Palkintoraatiin kuuluvat tänä vuonna puheenjohtajana dosentti Matias Kaihovirta sekä muina jäseninä tutkijatohtori Mikko Kemppainen, tutkijatohtori Silja Pitkänen, kotiseutuneuvos Tero Tuomisto ja YTM Elina Vainikainen. Raadin sihteerinä toimii tietoasiantuntija Alpo Väkevä.

Lisätietoja: palkintoraadin sihteeri Alpo Väkevä, alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi    

Finalistit tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä:

Juha Drufva. Sadan vuoden työteliäisyys: Kauppis-Heikin ja Eino Säisän proosan mielenmaisemissa

Anna Lindholm. Den rätta färgen: En biografi om socialisten Anna Wiik

Juha O. Luukka. Koivisto 1917–1918: Viipurin ja Pietarin puristuksessa

Sirpa Puhakka. Kari Uotila: Telakan senaattori

Timo Tuovinen. Suomalainen työväenlaulu: Kisällilaulajien aikakausi

Harri Vanhala. Kommuuna Kylväjä: Amerikansuomalainen kolhoosi Donin aroilla

Näyttely: Taidetta ja ennustuksia (1.2 – 28.2.2023)

TAIDETTA JA ENNUSTUKSIA
Tarot-korttien historiaa
Näyttely Työväenliikkeen kirjastossa
1.-28.2.2023

Narri Marseille ja Visconti.
Kuva: Niklas Bengtsson

Taidetta ja ennustuksia -näyttely esittelee tarot-korttien historiaa, tarot-kortteja ja alan kirjallisuutta.

Vanhimpina säilyneinä tarot-kortteina pidetään Rothschildin tarot-korteiksi kutsuttuja kahdeksaa käsinmaalattua korttia, jotka on ajoitettu vuosien 1435 ja 1440 välille. Näyttelyssä on esillä kopio vuonna 1451 tehdyistä ylellisistä Visconti-Sforza-pelikorteista. Näitä italialaisia renessanssikortteja ei liene käytetty pelaamiseen, vaikka Viscontien ja Sforzien muuten tiedetään pelanneen tarot-korteilla.

Tarot-kortit yleistyivät kirjapainotaidon myötä 1500-luvulla. On arvioitu, että pelkästään Ranskassa tehtiin 1500-luvulla noin
500 000 tarot-pakkaa ja seuraavalla vuosisadalla jopa miljoona, mikä kertoo korttien kansankulttuuriluonteesta.

Tarot-korteilla pelattiin alun perin tavallisia korttipelejä. Niiden käyttäminen ennustamiseen alkoi vasta 1700-luvun lopulla, jolloin korttien alkuperä liitettiin muinaisegyptiläisiin, kabbalistisiin ja esoteerisiin yhteyksiin. Nykyään juuri ennustaminen ja ennustajalla käyminen on kansankulttuuria.

Taidetta ja ennustuksia -näyttelyssä on esillä perinteisiä ennustuskortteja, merkittävien taiteilijoiden suunnittelemia tarot-pakkoja, kirjallisuusaiheisia kortteja ja tarot-kirjoja. Työväenliikkeen kirjastossa pidettävässä näyttelyssä voi mm. tutustua Salvador Dalin, Niki de Saint-Phallen ja Marita Liulian taiteellisiin tarot-kortteihin tai vaikkapa Bram Stokerin Draculasta innoituksena saaneisiin kortteihin. Tarot-kirjojen erikoisuuksiin kuuluu miniatyyrikirja, jonka kirjanmerkkinauhan päässä on todella minimaaliset tarot-kortit.

Näyttelyn on koonnut tietokirjailija Niklas Bengtsson.

Avoinna: 1.–28.2.2023, ti ja ke 10-17, to ja pe 10-16
Paikka: Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki

Työväentutkimus Vuosikirja 2022: Työväki ja 1800-luku

Työväentutkimus Vuosikirja 2022 on ilmestynyt painettuna sekä avoimena verkkojulkaisuna. Julkaisun teemaan Työväki ja 1800-luku syvennytään seuraavissa artikkeleissa:

  • Kirsi Vainio-Korhonen, Topi Artukka, Taina Saarenpää, Noora Viljamaa, Suurpalon jälkeisen Turun työväestö ja huono-osaiset – tutkimatonta historiaa
  • Niklas Bengtsson, Lukemista nuorisolle: Lastenkulttuuria työväestölle ja työväestöstä?
  • Martti Kosonen, Uuraan uhmakkaat lastaajat: Stuuvarit ja stuuvari-instituutio 1850–1910-luvuilla

Vuosikirja sisältää myös lukuisia muita kirjoituksia – tutkimusartikkeleita, katsauksia, kirja-arvioita jne.

Tilaa vuosikirja

Yksittäisen numeron hinta on 15 €. Tilaa uusin vuosikirja tai liity vuosikirjan kestotilaajaksi:

https://www.kulttilehdet.fi/tyovaentutkimus-vuosikirja/tilaa-tyovaentutkimus-vuosikirja

Lue vuosikirja verkossa

Vuosikirja on avoimesti saatavilla osoitteessa: https://journal.fi/tyovaentutkimus

Joulurauhaa

Työväenliikkeen kirjaston henkilökunta toivottaa kaikille hyvää ja rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!

Kirjasto sulkeutuu jouluksi perjantaina 23.12.2022.

Avaamme uudelleen loppiaisen jälkeen tiistaina 10.1.2023.

The Library of the Labour Movement is closed from the 23rd of December until the 10th of January 2023. The staff wishes everyone happy holidays!