Vuoden työväentutkimus 2021 -palkinnosta kilpailee kahdeksan teosta

Vuoden työväentutkimus -palkinto jaetaan vuosittain erityisen ansiokkaalle teokselle, joka käsittelee työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää tai muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta. Palkinnolla halutaan myös tuoda esiin, miten työväentutkimus on muovaamassa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa.

Palkinto annetaan vuorovuosina akateemisen tutkimuksen kriteerit täyttävälle teokselle ja vuorovuosina sellaiselle ansiokkaalle tutkimukselle, jonka ei tarvitse täyttää tällaisia kriteerejä. Vuonna 2022 palkinto jaetaan akateemisen tutkimuksen kriteerit täyttävälle teokselle. Mukaan hyväksyttiin vuosina 2020 ja 2021 ilmestyneet teokset. Voittaja julkistetaan tiistaina 24.5.2022.

Palkinnon myöntää Työväenperinne ry, ja palkintoa tukevat Työväen Sivistysliitto TSL sekä ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi. Valinnan suorittaa vuosittain koottava palkintoraati. Palkintoraatiin kuuluvat tänä vuonna puheenjohtajana dosentti Jukka Pietiläinen sekä muina jäseninä FT Ulla Aatsinki, professori emeritus Hannu Itkonen, VTT Sami Outinen, erikoistutkija Pete Pesonen, VTT Anna Rajavuori, FT Irma Tapaninen ja hanketoiminnan johtaja Mervi Ylitalo. Raadin sihteerinä toimii tietoasiantuntija Alpo Väkevä.

Lisätietoja
palkintoraadin sihteeri Alpo Väkevä, alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi.

Finalistit tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä:

Hautala, Marko A. Algoth: Kapinallinen kynämies; A. Untolan merkillinen elämä.

Komulainen, Anitra. Punapääoman linnake: Työväen osuustoiminnan dramaattiset vaiheet.

Levä, Ilkka. Toimihenkilöt neuvottelupöydässä: Järjestöt työmarkkinoiden taitekohdissa 1945–2015.

Maury, Olivia. Punctuated Lives: Student-Migrant-Workers’ Encounters with the Temporal Border Regime. (väitöskirja)

Steiler, Ilona. A Concept at Work: ’Informal Economy’ and Contestations of Labour, Law and the State in Tanzania. (väitöskirja)

Takala, Irina. Taistelua ja kuolemaa: Neuvosto-Karjalan suomalaiset 1920–30-luvuilla.

Tiihonen, Aino: The Mechanisms of Class-Party Ties among the Finnish Working-Class Voters in the 21st Century. (väitöskirja)

Turunen, Risto. Shades of red: Evolution of the Political Language of Finnish Socialism form the 19th Century until the Civil War of 1918. (väitöskirja)

Koronavirukselta suojautuminen Työväenliikkeen kirjastossa

Kirjasto on avattu joulutauon jälkeen. Tähän on koottu suunnitelma ja ohjeita voimakkaasti leviävän koronaviruksen takia:

  • Maskisuositus on voimassa.
  • Kirjastossa ohjeistetaan pitämään riittävä etäisyys muihin asiakkaisiin ja henkilökuntaan, huolehtimaan hygieniasta ja asioimaan vain terveenä. Myöskään karanteenissa olevat eivät saa fyysisesti asioida kirjastossa.
  • WC-tiloissa on käsien pesemistä koskeva ohje, ja sisääntulon ja lainausautomaatin luona on käsidesiä.
  • Kirjastossa on tehostettu kosketuspintojen puhdistamista ja lainausautomaatin luona on tarjolla puhdistuspyyhkeitä.
  • Lainaus- ja palautusautomaatin käyttöä suositellaan.
  • Päivystystiskin ja asiakkaiden välissä on pisarasuoja.
  • Asioinnin nopeuttamiseksi kirjaston etutilassa on lainaus- ja palautusautomaatti sekä varattujen kirjojen kärryt, palautettujen kirjojen kärryt ja uutuuskirjat, joita voi myös lainata. Lisäksi ulko-oven lähellä on laatikko palautuksia varten sekä kirjaston sisällä että kiinteistön ulkopuolella. Viimeksi mainittuun voi jättää palautuksia myös aukioloaikojen ulkopuolella.
  • Kirjaston henkilökunta huolehtii, että mahdollisuus välttää lähikontakteja toteutuu. Kävijämäärää rajoitetaan tarvittaessa.
  • Kirjaston asiakaspaikat ovat käytettävissä rajoitetusti siten, että riittävä etäisyys on mahdollista. Tästä huolehditaan myös tuolien asettelulla.
  • Kirjastossaoloaika kannattaa rajoittaa välttämättömään.
  • Kirjaston tiloissa asiointia ja aukioloa voidaan joutua epidemian aikana supistamaan.
  • Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat kiellettyjä aluehallintoviraston määräysten mukaan.

CfP: Työväentutkimus Vuosikirja 2022: Työväestö ennen työväenliikettä

Deadline: 01.02.2022

Työväentutkimus Vuosikirja on työtä, työväestöä, työväenliikettä ja -kulttuuria sekä muita yhteiskunnallisia aiheita käsittelevä tieteellinen julkaisu. Se sisältää artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja, opinnäytteiden esittelyjä ja kirja-arvioita sekä uutisia julkaisijatahojensa vuosittaisista tapahtumista. Vuosikirjaa julkaisevat suomalaiset työväen perinnelaitokset – Kansan Arkisto, Työväen Arkisto, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Työväenmuseo Werstas sekä Työväenperinne ry. Työväentutkimus Vuosikirja julkaistaan painetussa muodossa sekä Open Access -verkkojulkaisuna Journal.fi-palvelussa.

Julkaisuun voi tarjota teemaa käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita, jotka käyvät läpi vertaisarviointiprosessin, sekä tieteellisiä artikkeleita, jotka eivät käy läpi vertaisarviointiprosessia.  Käsikirjoitusten enimmäispituudet: vertaisarvioitava artikkeli: 50 000 merkkiä, vertaisarvioimaton artikkeli: 20 000 merkkiä. Vertaisarviointi tapahtuu ns. kaksoissokkomenetelmällä Tieteellisten seurain valtuuskunnan ohjeiden mukaisesti.

Työväentutkimus Vuosikirjan 2022 teemana on Työväestö ennen työväenliikettä. Tarkoituksena on siten suunnata huomio 1800-luvulle – aikaan, jolloin sääty-yhteiskunta alkoi vähitellen murentua ja teollistuminen hiljalleen voimistua. Kansalaisyhteiskunta alkoi muodostua, mitä ilmensivät suuret kansanliikkeet kuten fennomania sekä nuorisoseura-, raittius- ja vapaapalokuntaliikkeet sekä 1900-luvun lähestyessä myös urheiluliike ja vihdoin työväenliike, ensin wrightiläisessä ja sitten sosialistisessa muodossaan. Työväkeä oli tällöin niin maanviljelyselinkeinon kuin voimistuvan teollisuudenkin piirissä. Mitkä olivat sen elin- ja työolot, aatemaailma, suhde työnantajiin, tapa viettää vapaa-aikaa… Miten työväki koettiin yhteiskunnassa? Tutkimuksen kohteita riittää.

Artikkeleissa käsiteltäviä teemoja voivat siten olla esimerkiksi:

  • Työväestön yhteiskunnallinen asema ja sitä koskevat muutokset.
  • Työväestön nouseminen poliittiseksi toimijaksi ja työväestön varhaiset poliittisen osallistumisen muodot.
  • Työväestön kollektiivinen identiteetti ja identifioituminen muihin yhteiskunnallisiin ryhmiin.
  • Eliitin ja muiden yhteiskunnallisten ryhmien suhtautuminen työväestöön.
  • Wrightiläinen työväenliike.
  • Kansallisen heräämisen vaikutus työväestöön ja käsityksiin työväestä.
  • Työväestön perhe-elämä, vapaa-aika ja kulttuuritoiminta.

Artikkeliehdotukset (enintään 4 000 merkkiä) tulee toimittaa 01.02.2022 mennessä sähköpostitse päätoimittaja Erkki Vasaralle (erkki.vasara@helsinki.fi) ja toimitussihteeri Alpo Väkevälle (alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi). Kerrotko artikkeliehdotuksen yhteydessä, minkä tyyppistä kirjoitusta tarjoat (vertaisarvioitava artikkeli vai ei-vertaisarvioitava artikkeli). Ilmoitatko samassa yhteydessä myös yhteystietosi, oppiarvosi ja tittelisi.

Ilmoitamme päätöksemme valinnoista 01.03.2022 mennessä. Valmiiden käsikirjoitusten deadline on 01.07.2022. Teemanumero julkaistaan marras-joulukuussa 2022.

Lisätietoja: päätoimittaja Erkki Vasara, erkki.vasara@helsinki.fi ja toimitussihteeri Alpo Väkevä, alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi.

Vuodenvaihteen poikkeavat aukioloajat

Kirjasto on avoinna jouluviikolla tiistaina 21.12.2021 klo 10 – 17 ja keskiviikkona 22.12.2021 klo 10 – 16.

Kirjasto on suljettu 23.12.2021 – 10.1.2022.

Joulutunnelmaan voi kirjastossa virittäytyä harvinaisten vanhojen joulukorttien parissa, jotka ovat esillä 22.12.2021 asti!

Näyttely: Amerikansuomalaisten joulut tähtilipun alla

Näyttely on esillä 1.12. – 22.12.2021.

Joulukuussa Työväenliikkeen kirjastossa voi tutustua joulukortteihin, joita amerikansuomalaiset ovat lähettäneet vanhaan kotimaahan. Vitriininäyttelyn on koonnut tutkija Orvo Bogdanoff / Kansainvälinen kuvakulttuuriyhdistys Säde.

  • Orvo Bogdanoff pystyttämässä näyttelyä

Olemme joulukortti-näyttelyn yhteyteen keränneet myös kirjaston vanhasta Ameriikka-kokoelmasta 1900-luvun alussa Amerikassa julkaistuja suomalaisten siirtolaisten joululehtiä.

  • Tämän Työmiehen joulu -lehden kannen kuvittajana on amerikansuomalainen pilapiirtäjä K. A. Suvanto.