Vuoden työväentutkimus 2019 -palkinto Kirsi Vainio-Korhoselle ja kunniamaininnat Timo Aholle ja Niina Naarmiselle

Lehdistötiedote.

Työväenperinne – Arbetartradition ry palkitsee vuosittain erityisen ansiokkaita teoksia, jotka käsittelevät työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää ja muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta. Palkinnolla halutaan tuoda esiin, miten työväentutkimus on mukana muovaamassa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa.

Palkinto annetaan vuorovuosina akateemiselle tutkimukselle ja vuorovuosina sellaiselle ansiokkaalle tutkimukselle, jonka ei tarvitse täyttää yliopistollisen tutkimuksen kriteerejä. Vuonna 2020 palkinto jaetaan akateemiselle tutkimukselle. Mukana arvioinnissa on ollut noin 70 vuosina 2018 ja 2019 ilmestynyttä teosta.

Palkinnon myöntää Työväenperinne – Arbetartradition ry, ja palkintoa tukevat ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi. Valinnan suorittaa vuosittain koottava Vuoden työväentutkimus -palkintoraati. Valintaa tehdessään raati kiinnittää huomiota tutkimuksen näkökulmiin, metodeihin, ajankohtaisuuteen, selkeyteen, yhtenäisyyteen ja tunnelmaan. Palkinnon tarkoituksena on tukea ja kannustaa työväestön laaja-alaista, oppiainerajat ylittävää akateemista tutkimusta samoin kuin tutkijapiirien ulkopuolella olevien kansalaisten aktiivista harrastusta työväentutkimuksen saralla.

Palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtajana professori (ma) Anu Lahtinen sekä muina jäseninä hankevastaava, YTT Maija Mattila, yliopistonlehtori (ma), YTT Sanna Ryynänen, toiminnanjohtaja, YTT Jukka Pietiläinen, professori Pauli Kettunen, FT Oona Ilmolahti ja yliopistonlehtori (ma) Kati Launis. Raadin sihteerinä toimi tietoasiantuntija Alpo Väkevä.

Vuoden työväentutkimus 2019 -palkinto myönnetään professori Kirsi Vainio-Korhosen teokselle Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa. SKS 2018.

Vuoden työväentutkimus 2019 -kunniamaininta myönnetään kahdelle väitöskirjalle:

  • YTT Aho, Timo. Tuhansia töitä, valvottuja öitä. Etnografinen tutkimus rekkamiesten työnteosta ja rekkamieheydestä tiekuljetusalan käytännöissä. Jyväskylän yliopisto 2019.
  • FT Naarminen, Niina. Naurun voima. Muistitietotutkimus huumorin merkityksistä Tikkakosken tehtaan paikallisyhteisössä. Helsingin yliopisto 2018.

Vuoden Työväentutkimus 2019 -palkinto ja kunniamaininnat luovutettiin Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Hki, torstaina 05.03.2020 klo 14:00.

Lisätietoja ja kuvia:
Alpo Väkevä, s-posti: alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi, puh. 09 766 429.

Kaikki edeltävät palkinnon saajat löytyvät osoitteesta:
https://www.tyovaenperinne.fi/?page_id=4189

Kirsi Vainio-Korhonen – Vuoden työväentutkimus 2019 -palkinto

Vainio-Korhonen, Kirsi. Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa: Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa. SKS, Helsinki 2018.

Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhosen teos Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa on vankkaan tutkimustaitoon ja laajaan arkistomateriaaliin pohjaava, sujuvasti kulkeva tutkimus työläisnaisten marginaalin, seksityöläisten, elämästä 1800-luvun alun Suomessa. Vainio-Korhonen kertoo näiden naisten elämänkulusta sekä syistä, jotka johtivat seksityöhön.

Vainio-Korhonen lähtee yksittäisistä ihmiskohtaloista ja käsittelee niiden kautta laajempia ilmiöitä ja kehityskulkuja. Tutkijan tieto tarjotaan lukijalle erittäin hyvin, eloisasti ja koukuttavasti tietokirjan muotoon kirjoitettuna. Tutkimus kehystyy työnteon ja naisten toimijuuden historiaksi, ja tutkimuksellisesti uutta tietoa tuottava seksityöläisyyden kuvaus laajenee kiinnostavalla tavalla 1800-luvun alun vähäosaisten historiaksi.

Tutkimus on sekä näkökulmaltaan että otteeltaan kunnianhimoinen ja ansiokas. Se on esimerkki taitavasta lähdetyöskentelystä osittain aivan tutkimattomien aineistojen äärellä, ja tutkimuksellinen empatia ja eettiset pohdinnat kulkevat mukana tutkimuksessa. Teokseen on myös löydetty aiemmin tuntemattomia esinetodisteita, esimerkiksi Käsityöläismuseon hirsiseinistä löytyneet eroottiset pelikortit.

Tietokirjana Vainio-Korhosen teos tavoittaa laajemman lukijakunnan kuin pääosin akateemiselle yleisölle suunnattu tutkimus, ja näin se voi avartaa historiakäsityksiä laajastikin. Vainio-Korhosen tutkimus on tärkeä, koska hän nostaa esille niitä hiljaisia, joiden tarinat eivät aikaisemmin ole ”kiinnostaneet” tai tulleet nähdyiksi, tai joista on kirjoitettu usein säälien, häpeillen tai teennäisen ronskisti. Tutkimuksen kohteita/toimijoita ei esitetä uhreina tai heittopusseina, vaan omia päätöksiään tekevinä yksilöinä.

Vainio-Korhosen työ on korkeatasoinen sosiaalihistoriallinen tutkimus. Se tarkastelee seksityötä yhtenä toimeentulon muotona ja avaa vahvasti perustellun näkökulman 1800-luvun alun yhteiskuntaan. Kansainvälisen tutkimuskeskustelun tuella ja tutkimusaineiston oivaltavalla luennalla Vainio-Korhonen purkaa aiemman tutkimuksen ja julkisen keskustelun yleistyksiä. Samalla hän rakentaa tutkimuksestaan ajankohtaisen puheenvuoron seksityötä ja sen kontrollia käsittelevään keskusteluun.

Mainituilla perusteilla palkintoraadilla on ilo myöntää Vuoden työväentutkimus 2019 -palkinto professori Kirsi Vainio-Korhoselle.


Timo Aho – Vuoden työväentutkimus 2019 -kunniamaininta

Aho, Timo. Tuhansia töitä, valvottuja öitä. Etnografinen tutkimus rekkamiesten työnteosta ja rekkamieheydestä tiekuljetusalan käytännöissä. Jyväskylän yliopisto 2019.

YTT Timo Aho tarkastelee väitöskirjassaan, miten suomalaisten rekkamiesten työnteko on muuttunut ja miten rekkamieheys rakentuu nykyajassa. Aho on osallistunut suomalaisten rekkamiesten työreissuille vuosina 2012–2017, havainnoinut heidän työntekoaan, osallistunut kuormien purkamiseen ja lastaamiseen sekä keskustellut työnteosta ajamisen aikana.

Aho toteaa tutkimuksessaan, että rekkakuskin työtä tekevät miehet elävät ”eriasteisten sosiaalisten rytmihäiriöiden sävyttämää arkea”. Työn aikataulujen vuoksi rekkamiesten on vaikea tarttua perheenjäsenten ja tuttavien rytmeihin tai rytmittää työntekoa itselleen mielekkäällä tavalla. Logistiikan seuranta on muuttanut työnkuvaa, ja rekkamiehet ovat menettäneet päätösvaltaansa tavarankuljetustehtävissä. Rekkamiehet onnistuivat kuitenkin edelleen arvostamaan työtään ja vaatimaan sen arvostusta kovana, itsenäisenä ja vastuullisena ammattimiehen työnä. Ajamisen rinnalla ja sijasta kuljetettavat kuormat sekä niiden lastaamiseen ja purkamiseen liittyvät käytännöt ovat tärkeitä rekkamieheyden määrittäjiä.

Ahon tutkimus on teoreettisesti innostava ja ajankohtainen, kriittiseen maskuliinisuustutkimukseen ja etnografiaan (eli käytännön osallistuvaan havainnointiin ja sen ohessa tehtäviin haastatteluihin) pohjaava tutkimus. Tutkimus on erittäin ajankohtainen käsitellessään globalisoitumista, työnteon kiivasrytmisyyttä, työn tietovaltaistumista, 24/7 -yhteiskuntaa sekä työprosessien tehostamista. Tutkimus tuo työn kuvaukseen ja analyysiin mukaan myös maskuliinisuuksien rakentamisen ja arkielämän materiaalisuuksien näkökulmat. Näin rakentuu kiinnostava ja uudenlainen asetelma: sukupuolitietoinen analyysi työnteon käytännöistä. Tutkimus on havainnollinen ja oivaltava ikkuna nyky-rekkamiehien työhön uusliberalistisen tehokkuusajattelun puristuksessa, ja sellaisena erittäin ajankohtainen ja sekä teoreettisesti että empiirisesti tasokas yhteiskuntatieteellinen näkymä työn murrokseen.

Työväentutkimuksen on tärkeää elää ajassa ja vaikuttaa osaltaan tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskunnan muovaamiseen. Palkintoraadilla onkin yllämainituista syistä ilo myöntää Vuoden työväentutkimus 2019 -kunniamaininta Timo Aholle.


Niina Naarminen – Vuoden Työväentutkimus 2019 -kunniamaininta

Naarminen, Niina. Naurun voima. Muistitietotutkimus huumorin merkityksistä Tikkakosken tehtaan paikallisyhteisössä. Helsingin yliopisto 2018.

FT Niina Naarminen tarkastelee väitöskirjassaan Tikkakosken tehtaan perhemäisen paikallisyhteisön muistitietoa ja sen käyttöyhteyksiä, merkityksiä ja jatkuvuutta. Tutkimus seuraa tehtaan yhteisön vaiheita läpi koko sen historian, mutta erityisesti keskittyen vuoden 1991 jälkeisiin tapahtumiin, jolloin yhtäjaksoinen metalliteollisuustyö lakkautettiin tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin vedoten. Tutkimusaineistona on 27 tikkakoskelaisen haastattelua vuosilta 1996–2017.

Tehdas on tullut suomalaisille tutuksi Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan sitaatista, jossa Rokan Antti ilmoittaa olevansa Tikkakosken mannekiini. Tehtaan vaiheet ovat olleet värikkäät, ja värikkyys ulottui myös tehdashallien omaehtoiseen kulttuuriin ja huumoriperinteeseen. Kirjan otsikko Naurun voima kuvaa haastateltavien omaa tärkeysjärjestystä entisessä työssään. Tehtaaseen ei menty tekemään ensisijaisesti työtä työn vuoksi vaan hyvän työporukan vuoksi. Nauru ja huumori paljastavat yhteisöstä muutakin: niillä korostetaan erityislaatuisia muistoja sekä peitetään hiljaisuutta vaikeiden aiheiden kohdalla. Taitavasti tehty ja elävästi kirjoitettu tutkimus ottaa kohteeksi paikallisyhteisön huumorin ja tarkastelee yhteisöä sen näkökulmasta. Kohteena on yhtä työntekijäryhmää laajemmin koko yhteisö, ja haastateltavien oma ääni tulee esiin autenttisella tavalla.

Tutkimus on kokonaisuutena kunnianhimoinen ja ansiokas, ja lisäarvoa tuo työn pitkä aikajänne sekä tutkijan kyky reflektoida suhdettaan tutkimusaiheeseen. Tutkimustulokset avaavat paikallishistoriallisen näkymän deindustrialisaatioon. Tutkimus on hyvä muistutus siitä, että omaa tutkimuksellista näkökulmaa on mahdollista rakentaa ja syventää pitkäjänteisesti aivan perusopintojen alusta saakka, eikä tutkijuuden lähtöpiste automaattisesti ole siirtyminen jatko-opintoihin. Ei ole aivan tavallista, että väitöskirjan aineistona on myös kanditutkielmaan tehty kenttätyö. Ainakin tässä tapauksessa ratkaisu toimii hyvin, ja tutkijan oman kasvun pohdinta liittyy siihen luontevasti. Teos muistuttaa ”hitaan tutkimuksen” arvosta maailmassa, jossa myös tieteellinen tutkimus on yhä nopeatempoisempaa.

Mainituilla perusteilla palkintoraadilla on ilo myöntää Vuoden työväentutkimus 2019 -kunniamaininta Niina Naarmiselle.

Työväenperinnepäivä 5.3.2020

Tervetuloa Vuoden työväentutkimus 2019 -palkintojen jakotilaisuuteen 5.3.2020

Vuoden Työväentutkimus 2019 -palkinnot jaetaan Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki) torstaina 5.3.2020 klo 14–16. Tilaisuudessa pitävät puheenvuoron Vuoden työväentutkimus 2019 -palkinnon ja -kunniamainintojen saajat sekä palkintoraadin puheenjohtaja. Tilaisuus on kaikille avoin.

Työväenperinne – arbetartradition ry palkitsee vuosittain erityisen ansiokkaaksi katsottuja teoksia kahdelta edeltävältä vuodelta, jotka käsittelevät työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää ja muuta toimintaa. Palkintojen tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta. Palkinnoilla halutaan tuoda esiin myös, miten työväentutkimus on mukana muovaamassa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa.

Palkinnot annetaan vuorovuosina akateemisille tutkimuksille ja vuorovuosina sellaisille ansiokkaille tutkimuksille, joiden ei tarvitse täyttää yliopistollisen tutkimuksen kriteerejä. Vuonna 2020 palkinnot jaetaan akateemisille tutkimuksille. Mukana arvioinnissa oli noin 70 vuosina 2018 ja 2019 ilmestynyttä teosta.

Palkinnot myöntää Työväenperinne – arbetartradition ry, ja palkintoja tukevat ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi. Valinnat suorittaa vuosittain koottava Vuoden työväentutkimus -palkintoraati. Valintoja tehdessään raati kiinnittää huomiota tutkimusten näkökulmiin, metodeihin, ajankohtaisuuteen, selkeyteen, yhtenäisyyteen ja tunnelmaan. Palkintojen tarkoituksena on tukea ja kannustaa työväestön laaja-alaista, oppiainerajat ylittävää akateemista tutkimusta samoin kuin tutkijapiirien ulkopuolella olevien kansalaisten aktiivista harrastusta työväentutkimuksen saralla.

Palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtajana professori (ma) Anu Lahtinen ja muina jäseninä hankevastaava, YTT Maija Mattila, yliopistonlehtori (ma) Sanna Ryynänen, toiminnanjohtaja, YTT Jukka Pietiläinen, professori Pauli Kettunen, FT Oona Ilmolahti ja yliopistonlehtori (ma) Kati Launis. Raadin sihteerinä toimi tietoasiantuntija Alpo Väkevä.

Lisätietoja
Alpo Väkevä
tietoasiantuntija
Työväenliikkeen kirjasto
alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi
09 766 429

Työväentutkimus Vuosikirja nyt myös Journal.fi-palvelussa

Työväentutkimus Vuosikirjan verkkoversio julkaistaan vuoden 2019 numerosta lähtien Journal.fi-palvelussa osoitteessa https://journal.fi/tyovaentutkimus/, josta se on avoimesti kaikkien luettavissa.

Työväentutkimus Vuosikirja 2019 ilmestyi marraskuussa 2019 paperisessa muodossa, ja se on nyt saatavilla myös Journal.fi-palvelusta.

Journal.fi on tiedelehtien toimittamiseen ja julkaisemiseen tarkoitettu palvelu, jota ylläpitää Tieteellisten seurain valtuuskunta. Työväentutkimus Vuosikirja on siirtynyt käyttämään palvelua myös toimitustyössään. Vuosikirjalle voi tarjota artikkeleita tai muita kirjoituksia palvelun välityksellä.

Journal.fi-palvelimesta löytyvän vuoden 2019 Työväentutkimus Vuosikirjan teemana on vuosi 1919 – uusi alku. Sata vuotta sitten työväenliike oli toipumassa kevään 1918 sisällissodan katkerasta häviöstä, ja esimerkiksi työväentalojen toiminta alkoi jälleen elpyä. Vuoden 1919 eduskuntavaaleissa sosialidemokraattinen puolue oli aiempien vaalien tapaan suurin puolue. Työväen järjestömaailmassa oli merkittävää muun muassa Työväen Sivistysliiton (TSL) ja Työväen Urheiluliiton (TUL) perustaminen vuonna 1919.

Edellä mainittujen järjestöjen satavuotisen taipaleen merkeissä Työväentutkimus Vuosikirja 2019 sisältää valtiotieteen maisteri Tero Tuomiston artikkelin TSL:n ensimmäisen sihteerin Hjalmar Eklundin vaikutuksesta järjestössä sekä tohtorikoulutettava Elina Hakoniemen artikkelin TSL:n alkuvuosien aatemaailmasta. Professori emeritus Seppo Hentilä hahmottaa puolestaan artikkelissaan TUL:n satavuotisia vaiheita, minkä lisäksi professori Hannu Itkonen sekä tutkijat Pertti Matilainen ja Anna-Katriina Salmikangas kertovat tuoreesta TUL:n seuroja koskevasta tutkimuksesta ja pohtivat työväenurheilun tutkimuksen tilaa.

Varsinaisten teemaan liittyvien artikkeleiden lisäksi vuosikirjan tarjontaan kuuluu myös muita artikkeleita. Professori Pauli Kettunen tarkastelee eturistiriitojen ja suunnittelun merkitystä Mauno Koiviston yhteiskuntapolitiikassa ja oikeustieteen tohtori Marianne Vasara-Aaltonen työväenliikkeen ja oikeusaputoiminnan suhteita 1900-luvun alussa. Keskustelua-osion puheenvuoroissaan professorit Anu Lahtinen, Pirjo Markkola ja Hannu Itkonen tarkastelevat työväentutkimuksen uusia haasteita 2020-luvun kynnyksellä.

Työväentutkimus Vuosikirja on työtä, työväestöä, työväenliikettä ja -kulttuuria sekä muita yhteiskunnallisia aiheita käsittelevä tieteellinen julkaisu, joka sisältää artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja, opinnäyte-esittelyjä ja kirja-arvioita sekä uutisia julkaisijoidensa vuosittaisista tapahtumista. Vuosikirjaa julkaisevat Työväenperinne – Arbetartradition kustantajana sekä Työväenliikkeen kirjasto, Työväen Arkisto, Kansan Arkisto, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura ja Työväenmuseo Werstas. Julkaisulla on käytössä Suomen tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnus.

Ennen vuotta 2019 ilmestyneet Työväentutkimus Vuosikirjat löytyvät sähköisessä muodossa Helda-julkaisuarkistosta: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/154826.

Verkkoversion lisäksi Työväentutkimus Vuosikirja ilmestyy jatkossakin myös paperiversiona. Ohjeet paperiversion tilaamista varten: https://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/tilaaminen/.

Lisätietoja

päätoimittaja Erkki Vasara
erkki.vasara@helsinki.fi

toimitussihteeri Alpo Väkevä
alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi
09 766 429