Työväenliikkeen kirjaston syksyn ohjelmaa (2022)

  • Työväenkirjaston ystävät striimaavat ja/tai videokuvaavat omat tilaisuutensa, jotta kiinnostuneet voivat osallistua etänä tai katsoa tallenteen pian tilaisuuden jälkeen: youtube.com/tyovaki

Menneet syksyn tilaisuudet

Mali Fritz – elämä jälkeen Auschwitzin

Maanantaina 29.8.2022 klo 17.00 – 19.00

Kirjan julkistamistilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi, jonka jälkeen teoksesta ja Mali Fritzin elämästä kertovat Ntamon edustaja Jarkko S. Tuusvuori, ja kirjahankkeen käynnistäjä Anja Moilanen sekä kääntäjä Tarja Leinonen-Magd . Tilaisuuden lopussa on kahvitarjoilu, ja kirjaa voi ostaa. Tervetuloa!

Nykyisen Ukrainan alueella syntynyt itävallanjuutalainen Mali Fritz (1912–1996) vangittiin fasismin vastaisesta poliittisesta vastarintatyöstä Ranskassa ja vietiin keskitysleirille. Hän selvisi niin Auschwitz-Birkenausta kuin Ravensbrückistäkin ja kirjoitti kokemuksistaan kaksi kirjaa, yhden (Essig gegen den Durst. 565 Tage in Auschwitz, 1986) elämästä tuhoamislaitoksessa ja toisen (Es lebe das leben. Tage nach Ravensbrück, 1983) pitkästä vaelluksesta kotiin Wieniin läpi sekasortoisen Euroopan.

Elämä jälkeen Auschwitzin sisältää suomennokset Mali Fritzin molemmista teoksista sekä runsaasti tietoa hänen vaiheistaan. Fritzillä oli 60-luvulta alkaen suomalainen ystävä. Anja Moilanen onkin ntamon teoslaitoksen alkuunpanija ja yksi sen kokoajista. Muut kolme toimittajaa ovat kääntäjät Tarja Leinonen-Magd ja Kati Mustola sekä filosofi Jarkko S. Tuusvuori, jotka kaikki ovat antaneet osuutensa teokseen. Kokonaisuuteen sisältyy myös itävaltalaisen tutkijan Elisabeth Holzingerin puheenvuoro.

Järjestäjä
Työväenkirjaston ystävät ry.
Ntamo kustannus

Juna 69

Torstaina 1.9.2022 klo 17.30

Tietokirjailija Anita Näslindh-Ylispangar tulee Marju Maijon haastateltavaksi kirjastaan Juna 69. Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien pj Pentti Arajärvi.

Sotalapsia kuljettamassa ollut juna törmää keskiyöllä vastaantulevaan matkustajajunaan. Onnettomuudessa kuolee ja loukkaantuu kymmeniä ihmisiä, mutta sotasensuurin vuoksi tapaus pyritään peittämään julkisuudelta. Vuoden 1940 maaliskuussa Iittalan Kalvolassa tapahtunut junaonnettomuus toimii lähtökohtana historialliselle romaanille, joka punoo silminnäkijähaastattelujen ja arkistomateriaalin ympärille värikkään sukutarinan. Juna 69 tempaa mukaansa Helsingin Kallion kaupunginosan tunnelmiin 1900-luvun eri vuosikymmeninä ja näyttää, kuinka kauaskantoiset seuraukset traumaattinen tapahtumaketju voi yhden suvun elämässä saada.

Anita Näslindh-Ylispangar on filosofian tohtori, joka on aiemmin kirjoittanut laajasti sosiaali- ja terveysalasta. Juna 69 on hänen esikoisromaaninsa.

Järjestäjä
Työväenkirjaston ystävät ry.

Kapinaruno VII

Tiistaina 13.9. klo 17.00

Viime vuoden Kapinarunoillan runoista kootun runoantologia-sarjan uusimman osan julkistustilaisuus!

Järjestäjä
Työväenkirjaston ystävät ry.

Voittaako suomalainen aina? Rahapelaaminen Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Tiistaina 20.9. klo 17.00

Mikä on suomalaisen rahapelaamisen nykytila, entä tulevaisuus? Suomessa usein rahapelien ongelmallisuutta vähätellään, ja riippuvuudesta kärsiviä syyllistetään – miksi näin on, ja mitä asioille voisi tehdä? Mikä on toisaalta Veikkauksen, toisaalta kansalaisyhteiskunnan rooli tässä? Entä mitä Veikkauksen avauksesta purkaa pelimonopoli pitäisi ajatella?

Ajatuspaja Vasemmistofoorumi kerää asiantuntijat Työväenliikkeen kirjastoon keskustelemaan rahapeleistä. Keskustelun teemat nousevat dosentti Jaana Lähteenmaan toteuttamasta, kesällä julkaistusta ”Kuin heikoilla jäillä kävelyä – nuorten aikuisten rahapelaaminen työmarkkinoiden marginaaleissa” -tutkimusraportista, ja lisäksi käsittelemme myös rahapelikentän ajankohtaisia kysymyksiä. Lähteenmaan raporttiin voit tutustua etukäteen täällä ja sitä on jaossa tilaisuudessa myös painettuna.

Keskustelijat:
Michael Egerer, yliopistotutkija, CEACG – tutkimusyksikkö, Helsingin yliopisto
Maria Heiskanen, erikoistutkija, THL
Merja Kyllönen, kansanedustaja, Veikkauksen hallintoneuvoston jäsen
Riitta Matilainen, rahapelihaittayksikön päällikkö, EHYT ry
Hannu Rinkinen, vastuullisen pelaamisen päällikkö, Veikkaus

Keskustelun vetää Vasemmistofoorumin tiedottaja Elina Vainikainen. Lämpimästi tervetuloa!


Järjestäjä
Vasemmistofoorumi

Miten ja millä edellytyksillä voimme kehittää demokratiaa hyvinvointiyhteiskunnassa?

Torstaina 6.10. klo 17.00

Keskustelijoina: Erkki Tuomioja, Thomas Wallgren, Emilia Palonen
Kommenttipuheenvuoro: Teivo Teivainen
Puheenjohtaja: Matti Sadeniemi

Keskustelu jatkaa Hakaniemen sosialidemokraattien avointa opintotoimintaa demokratian kehittämisestä.

Järjestäjä
Hakaniemen sosialidemokraatit

Pirkko Lahti : kuuntelija

Tiistaina 11.10. klo 17-19

Pirkko Lahti ja Minna Maijala esittelevät tuoretta muistelmateosta Lahden elämästä.

Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien pj. Pentti Arajärvi.

”Koskettava kuvaus kriiseissä ja katastrofeissa särkyneiden ihmisen auttajasta, josta tuli Suomen tunnetuin mielenterveyden lähettiläs.

Psykologi Pirkko Lahden henkilökuva on puheenvuoro mielen hyvinvoinnin merkityksestä ja inhimillisten rajojen kunnioituksesta. Lahden käsitys ihmisyydestä ja ihmisarvon tilasta perustuu syvään kokemukseen terapia- ja kriisityössä sekä Euroopan kidutuksenvastaisessa toimikunnassa. Teos kokoaa yhteen hänen keskeisiä oivalluksiaan ihmisten kohtaamisen taidosta.”

Järjestäjä
Työväenkirjaston ystävät ry.

Vastarinta on elämä – Kurdikysymys geopolitiikan varjossa

Torstai 27.10.2022 klo 18.00 – 20.00

Keskustelun kieli: englanti

Tervetuloa Kurdien demokraattisen yhteisökeskuksen NCDK:n järjestämään tilaisuuteen, jossa keskustellaan ajankohtaisista teemoista Kurdistanissa ja Euroopassa.

Tilaisuudessa kuullaan seuraavat puheenvuorot:

  • Ludo De Brabander, Belgia: Naton asettuminen Turkin rinnalle kurdikysymyksen kriminalisoinnissa ja kurdeihin kohdistuvassa sorrossa sekä kansainvälisen lain rikkomisessa.
    Ludo De Brabander on belgialaisen rauhanorganisaatio Vrede vzw:n tiedottaja (http://www.vredesactie.be/en). Hän on kirjoittanut useita teoksia NATOsta, militarismista ja Lähi-idästä. Hänen teoksensa Kurdish Utopia (2018) käsittelee demokraattista konfederalismia.
  • Jürgen Klute, Belgia/Saksa: Turkin painostus Suomen ja Ruotsin NATO-prosessissa ja kuinka tukea kurdeja muuttuneessa poliittisessa tilanteessa EU:n sisällä.
    Jürgen Klute on entinen Euroopan parlamentin jäsen. Hän edusti järjestöä Kurdish Frienship Group (2009–2014) ja on ollut perustamassa järjestöä Kurdish Solidarity Collective.
  • Gashaw Bibani, Suomi: Naton valtapelit – vaikutukset kurdiliikkeen toimintamahdollisuuksiin Suomessa.
    Gashaw Bibani on ihmisoikeusaktivisti. Poliittisesti hän on aktiivinen kunnallistasolla Vasemmistoliiton edustajana. Politiikassa ja aktivismissa hän on keskittynyt tasa-arvokysymyksiin ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmiin.
  • Henrik Jaakkola, Suomi: Kurdikysymys Suomen ulkopolitiikassa.
    Henrik Jaakkola työskentelee poliittisena asiantuntijana Vasemmistoliiton puoluetoimistolla. Työssään hän vastaa Vasemmistoliiton suhteista kansainvälisiin sisarjärjestöihin ja osallistui kesällä Turkin kurdien oikeuksia edistävän oppositiopuolue HDP:n puoluekokoukseen Ankarassa.

Paneeli- ja yleisökeskustelun juontaa Arpad Kovacs. Loppusanat: Aso Viyan, NCDK

Tilaisuudessa on tarjolla iltapalaa.

2022 Kalevi Sorsa -seminaari

Maanantaina 7.11. klo 13-16

Ohjelma

  • 13.00 Kahvitarjoilu
  • 13.30 Tilaisuuden avaus: Tuija Siimes, Työväenliikkeen kirjasto.
  • Iris Olavinen, Työväen Arkisto: Kalevi Sorsan henkilöarkisto
  • Valokuvia Työväen Arkistosta, koonnut Jani Kaunismäki
  • 14.00 Professori Henrik Meinander: Tutkimushanke Kalevi Sorsan poliittisesta toiminnasta vuosina 1969–1993
  • 14.30 Seppo Hentilä haastattelee Henrik Meinanderia teoksesta Kansakunnan kakkonen
  • 15.30 Yleisökysymyksiä

Teosta voi ostaa tilaisuudessa tarjoushintaan 25 €

”Kalevi Sorsa (1930-2004) johti maan suurinta puoluetta SDP:tä 12 vuotta, toimi kymmenen vuotta pääministerinä ja kolme vuotta ulkoministerinä, mutta ei noussut tasavallan presidentiksi. Epäonnistuiko Sorsa? Vai oliko hän kansankunnan kakkosena sittenkin sen ykkönen?

Monivivahteisessa elämäkerrassa avataan uusia näkymiä suomalaiseen vallankäyttöön, politiikan julkisuuteen ja taloudelliseen murrokseen siirryttäessä YYA-ajasta kohti EU:ta. Teos perustuu laajaan lähdeaineistoon ja aiemmin käyttämättömään Sorsan henkilöarkistoon, jota Meinander hyödyntää kriittisen empaattisesti.”
(Otava)

Aatosta jaloa, marraskuun valoa –
Stadin työväenkirjallisuuspäivät 2022

Marraskuussa 25. – 26.11.2022

Stadin työväenkirjallisuuspäivät saapuvat jälleen, tänä vuonna yhdeksättä kertaa. Ohjelmaa riittää jälleen. Perjantaina järjestetään Kapinarunoilta, lauantain teemoina ovat Työväenliike, rauhanliike, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja Suomalaiset ihanneyhteisöt. Kirjailijahaastatteluja, paneeleita ja runojen lausuntaa on luvassa.

Koko ohjelma löytyy Työväenkirjaston ystävät ry:n kotisivuilta. Sinne pääset alta olevasta linkistä.


NÄYTTELY 1.11. – 30.11.2022

Mauno Mannelin:
Naisia 30-luvun työelämässä

”Loimien vaihto kutomakoneeseen Orimattilan Villatehtaassa” Mauno Mannelin v. 1931.

Johannes Moision kokoama valokuvanäyttely

Työväenliikkeen kirjastossa Helsingissä
esillä 1.11. – 30.11.2022 kirjaston ollessa auki

Neuvostoliitto 100 v

Keskiviikkona 7.12.2022 klo 17.00 – 20.00

Neuvostoliiton perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. SKP järjestää keskustelutilaisuuden sen historiasta, kehityksestä ja merkityksestä.

Puhujat:

  • Marina Vituhnovskaja-Kauppala, dosentti, Neuvostoliiton ensimmäinen vuosikymmen
  • Aimo Minkkinen, Lenin-museon ex-johtaja, NL:n perustaminen ja kokemuksia 70-luvun Moskovasta
  • Liisa Taskinen, SKP:n puheenjohtaja, Opiskelijana Neuvostoliitossa
  • Toni Kallioinen, historian opiskelija, Kulttuuri ja taide Neuvostoliitossa

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Tilaisuuden järjestävät SKP ja Demokraattisen sivistysliiton opintokeskus. Tilaisuuden Zoom-linkki, ks. skp.fi/tapahtumat

Tasavallan ensimmäiset

Torstaina 15.12.2022 klo 17.00 – 18.30

Marjaliisa ja Seppo Hentilä esittelevät Työväenkirjaston ystävien studia generaliassa uuden teoksensa Tasavallan ensimmäiset – presidenttipari Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg 1919 – 1925.

Tilaisuutta edeltää Työväenkirjaston ystävät ry:n syyskokous klo 15-16.30.

”Kaarlo Juho ja Ester Ståhlberg olivat Suomen tasavallan ensimmäinen presidenttipari vuosina 1919-1925. Ståhlbergit olivat uranuurtajia, sillä tasavalta oli valtiomuotona uusi. Euroopassa eikä juuri muuallakaan ollut montaa sellaista maata, jonka valtionpäämies olisi ollut vaaleilla valittu presidentti.

Presidenttien puolisoita ei ole tavallisesti käsitelty presidentti-instituutioon kuuluvina vaikuttajina. Tasavallan ensimmäiset on kaksoiselämäkerta, joka kertoo millä tavalla Ståhlbergit rakensivat Suomeen presidentti-instituutiota ja miten he tekivät sitä yhdessä ja suunnitelmallisesti.”
(Siltala)

Kirjaston kesäaukiolot

Työväenliikkeen kirjasto siirtyy ensi viikolla kesän aukioloaikoihin!

Kirjasto on avoinna kesä- ja elokuussa tiistaista perjantaihin klo 10.00 – 16.00.
Omatoimiaika klo 10:00-12:00.

Jos tarvitset kirjaston omatoimiaikana apua, voit kutsua henkilökuntaa päivystystiskiltä löytyvällä summerilta.

Kirjasto sulkeutuu kesäksi juhannuksena 24.6. ja avaa uudelleen heinäkuun jälkeen, tiistaina 2.8. Heinäkuun kirjasto on siis suljettu.

Työväenliikkeen kirjaston digitoidut verkkoaineistot Finnaan

Työväenliikkeen kirjasto on jo vuosia digitoinut vanhoja työväenliikkeeseen liittyviä teoksia, mm. varhaisten ajattelijoiden aatteellisia tekstejä ja työväenyhdistysten julkaisuja, Helsingin yliopiston ylläpitämään Helda-julkaisuarkistoon. Monet teoksista ovat hauraita ja harvinaisiakin, mutta sähköisinä, avoimesti saatavina olevinaversioina ne ovat kaikkien vapaasti käytettävissä. Nyt kirjaston sähköinen kokoelma löytyy suurimmalta osin myös Finna.fi-palvelusta. Myös kirjaston painettujen kokoelmien tiedot löytyvät Helka-tietokannan lisäksi Finnasta.

Finna.fi on Kansalliskirjaston ylläpitämä hakupalvelu, joka kokoaa satojen kotimaisten toimijoiden aineistot saman katon alle. Finna.fista löytyy sekä verkossa olevaa aineistoa, että kirjastojen ja arkistojen aineistoja, joita ei ole digitoitu ja joihin pääsy on rajoitettu. Finna.fin kautta kirjastomme digitoimat aineistot saavuttavat entistä paremmin myös uusia lukijoita, jotka eivät ennestään tunne kirjastoamme.

Finna.fi:ssa mukana ovat myös Työväenliikkeen kirjaston sisarorganisaatiot Kansan Arkisto, Työväen Arkisto sekä Työväenmuseo Werstas. Seikkailunhaluisen kannattaakin kokeilla onneaan, kirjoittaa hakukenttään hakusanaksi työväenliike, työväki tai vaikkapa oman kunnan työväenyhdistyksen nimi ja valmistautua viettämään netissä tovin jos toisenkin.

Työväenliikkeen kirjaston julkaisuarkisto Finnassa.

Myös Työväenliikkeen kirjaston Helda-julkaisuarkisto on edelleen käytössä entiseen tapaan, ja digitoidun aineiston määrää kasvatetaan mahdollisuuksien mukaan. Helda-arkistomme löytyy osoitteesta:
https://helda.tyovaki.fi

Työväenliikkeen kirjaston asiakaskysely – tulokset 2022

”Ystävällisestä palvelusta kiitos!”

Työväenliikkeen kirjaston asiakaskyselyyn saatiin 55 vastausta, joista verkkolomakkeella 29 ja paperilomakkeella 26. Kysely oli esillä huhti – toukokuun ajan vuonna 2022.

Vastaajien kirjaston käytön syyt olivat seuraavat: 1. kiinnostus aineistoihin, 2. yleisötapahtuma, 3. opiskelu, 4. tutkimus, 5.muu syy, 6. ammatillinen syy tai 7. kirjaston tilojen käyttö. Tästä voi päätellä, että yleisötapahtumien yhteydessä saatiin suhteellisesti paljon vastauksia. 14 opiskelijaa ja 13 tutkijaa vastasi kyselyyn. Lainaustilastojen perusteella tiedetään, että korkeakoulujen ulkopuolisilla ”muilla” asiakkailla on myös lainoja eniten, ja sen jälkeen tulevat heti lähellä tätä opiskelijat ja seuraavina tutkijat aineistojen käyttötilastoissa.

Tyytyväisyys Työväenliikkeen kirjaston palveluihin ja aineistoihin

Painettua kokoelmaa piti hyvänä tai kiitettävänä peräti 85 % vastaajista, tyydyttävänä vain 2 % ja huonona ei kukaan. Elektronista kokoelmaa hyvänä tai kiitettävä piti 15 % vastaajista, ja on huomattavaa, että 71 % ei osannut sanoa. Asiakaspalvelua kukaan ei pitänyt tyydyttävänä tai huonona. Siitä saatiin paljon kiittävää palautetta. Aukioloaikoja sen sijaan 10 % piti välttävinä tai huonoina ja tyydyttävinä 14 %. Kuitenkin aukioloaikoihinkin oltiin voittopuolisesti tyytyväisiä (72 %). Tiloja piti hyvinä tai kiitettävinä 74 % ja tapahtumia 48 %. Tapahtumia ei osannut arvioida 38 % vastaajista. Kirjastojärjestelmiin oltiin yleisesti tyytyväisiä, mutta noin puolet eivät osanneet arvioida Helda-julkaisuarkistoa ja Finna-tiedonhakupalvelua.

Kiinnostava aihealue kirjaston kokoelmissa

Vastanneita kiinnostivat seuraavat aiheet: 1. yhteiskunta, 2. historia, 3. työväestö tai työelämä, 4. kulttuuri, 5. kaunokirjallisuus. Vastaajien itse luettelemia aiheita olivat lisäksi seuraavat: kansainväliset suhteet, ilmastoliike, ilmasto-oikeudenmukaisuus, ympäristöliike ja niiden kytkeytyminen työväenliikkeeseen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja demokratiaan, kansainvälisyyden käsite ja merkitys työväenliikkeen piirissä, lehdet ja lehdistön historia, kasvatustieteet, rautateiden ja asemapuistojen kulttuuriperintö, henkinen hyvinvointi ja kehittyminen sekä filosofia.

Yleiskuva Työväenliikkeen kirjastosta

Kirjastoa piti itselleen hyvin tai erittäin hyödyllisenä peräti 90 % ja tyydyttävästikin 6 %. Helppokäyttöisenä kirjastoa piti 85 % ja välttäväksi tai tyydyttäväksi kirjaston käytettävyyden arvioi vain 13 %. Melkein kaikki vastaajat suosittelisivat Työväenliikkeen kirjastoa myös muille (50 vastaajaa, 0 ei, 3 ei osannut sanoa).

Vapaan sanan kohdassa saatiin 23 vastausta, jotka olivat pääasiassa kiitoksia ystävällisestä palvelusta, rauhallisista tiloista ja tehdystä työstä tai aineistoista sekä tapahtumista. Kehittämisehdotuksia tuli kaksi ja ne koskivat aineistojen varaamista ja hyllysijaintien näkyvyyttä netissä. Kritiikkiä tuli ahtaudesta. Tilapalveluja ja kirjailijavierailuita pidettiin myös tärkeinä.

Yleisarvosana Työväenliikkeen kirjastosta oli 4,45 / 5.

Meillä on käynnissä kokoelmaopasteiden uudistaminen, mikä omalta osaltaan lisää helppokäyttöisyyttä. Tietoa hyllyluokituksesta tullaan lisäämään myös verkkosivuille.

Kiitokset vastaajille!

Vuoden työväentutkimus 2021 -palkinto Ilona Steilerille ja kunniamaininnat Risto Turuselle ja Marko Hautalalle

Vuoden työväentutkimus -palkinto jaetaan vuosittain erityisen ansiokkaalle teokselle, joka käsittelee työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää tai muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta. Palkinnolla halutaan myös tuoda esiin, miten työväentutkimus on muovaamassa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa.

Palkinto annetaan vuorovuosina akateemiselle tutkimukselle ja vuorovuosina sellaiselle ansiokkaalle tutkimukselle, jonka ei tarvitse täyttää yliopistollisen tutkimuksen kriteerejä. Vuonna 2022 palkinto jaettiin akateemisen tutkimuksen kriteerit täyttävälle teokselle. Mukaan arviointiin hyväksyttiin 49 teosta, jotka olivat ilmestyneet vuosina 2020–2021.

Palkinnon myöntää Työväenperinne ry, ja palkintoa tukevat Työväen Sivistysliitto TSL sekä ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi. Valinnan suorittaa vuosittain koottava palkintoraati. Palkintoraatiin kuuluivat tänä vuonna puheenjohtajana dosentti Jukka Pietiläinen sekä muina jäseninä FT Ulla Aatsinki, professori emeritus Hannu Itkonen, VTT Sami Outinen, erikoistutkija Pete Pesonen, VTT Anna Rajavuori, FT Irma Tapaninen ja hanketoiminnan johtaja Mervi Ylitalo. Raadin sihteerinä toimi tietoasiantuntija Alpo Väkevä.

Vuoden työväentutkimus 2021 -palkinto myönnettiin VTT Ilona Steilerille väitöskirjasta A Concept at Work: ’Informal Economy’ and Contestations of Labour, Law and the State in Tanzania (Helsingin yliopisto, 2020).

Vuoden työväentutkimus 2021 -kunniamaininta myönnettiin FT Risto Turuselle väitöskirjasta Shades of Red: Evolution of the Political Language of Finnish Socialism from the 19th Century until the Civil War of 1918 (Tampereen yliopisto, 2021) ja FT Marko Hautalalle teoksesta Algoth: Kapinallinen kynämies; A. Untolan merkillinen elämä (Warelia, 2021).

Vuoden Työväentutkimus 2021 -palkinto ja kunniamaininnat luovutettiin Työväenliikkeen kirjastossa Helsingissä tiistaina 24.5.2022 klo 14.00.

Lisätietoja ja kuvia
Alpo Väkevä, alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi

Ilona Steiler – Vuoden työväentutkimus 2021 -palkinto

Ilola Steilerin valokuva.
Kuva: Ilona Steiler

Steiler, Ilona. A Concept at Work: ’Informal Economy’ and Contestations of Labour, Law and the State in Tanzania. Helsingin yliopisto, 2020.

Helsingin yliopistossa lokakuussa 2020 väitelleen Ilona Steilerin väitöskirjatutkimus käsittelee epävirallista työtä ja sen tekijöitä Dar es Salaamissa Tansaniassa, jossa Steiler teki kenttätyötä vuosina 2014–2016.

Vaikka tutkimusaineisto on kerätty Tansaniassa ja tutkimus käsittelee siten epävirallista työtä nimenomaan Tansaniassa, on teoksella myös globaaleja ulottuvuuksia, sillä epävirallisen työn muodot ovat kasvussa myös teollistuneissa maissa.

Tutkimus nojaa laajaan aineistoon ja käsittelee aihetta monipuolisesti ja monitieteisesti. Tutkimuksen kohteena on suhteellisen vähän tutkittu työväestön osa eli virallisen työn, lainsäädännön, edunvalvonnan, taloudellisen turvan ja hallinnon ulkopuolella työskentelevät sekä epätyypillisissä työsuhteissa olevat. Tarkempana tutkimuskohteena ovat epävirallisen vähittäiskaupan ja kotitaloustyön tekijät.

Steilerin tutkimus on myös teoreettisesti innovatiivinen, sillä se määrittelee epävirallisen työn poliittisena ja yhteiskunnallisena käsitteenä, joka saa erilaisia muotoja ja käytäntöjä ja joka on erilaisissa suhteissa siihen, mikä määritellään viralliseksi työksi.

Tuloksena on, että epävirallinen työ ei johdu niinkään yksittäisen maan taloudellisista tai lainsäädännön rakenteista vaan sukupuolesta, etnisestä taustasta, iästä, perhestatuksesta, koulutuksesta ja tulotasosta kuin myös jälkikolonialistisena ilmiönä laajemmassa mittakaavassa globaaleista tekijöistä.

Steiler todistaa, että epävirallisen talouden merkitys käsitetään eri tavoin katukaupassa ja kotityössä. Tutkimuksen mukaan epävirallinen talous on ensisijaisesti survivalististen kamppailujen aluetta ja vallitsevat uusliberalistiset käsitykset vahingoittavat eniten juuri heikoimmassa asemassa olevien katukaupustelijoiden asemaa. Kunnianhimoinen aihe, jonka käsittelyssä Steiler onnistuu hyvin.  

Näillä perusteilla palkintoraadilla on ilo myöntää Vuoden työväentutkimus 2021 -palkinto Ilona Steilerille.

Risto Turunen – Vuoden työväentutkimus 2021 -kunniamaininta

Risto Turusen valokuva
Kuva: Kaisa Ansami

Turunen, Risto. Shades of Red: Evolution of the Political Language of Finnish Socialism from the 19th Century until the Civil War of 1918. Tampereen yliopisto, 2021.

Risto Turusen Tampereen yliopistossa huhtikuussa 2021 hyväksytty väitöskirja tarkastelee neljän suomalaisen työväenlehden kielen käyttöä vuosina 1895–1918. Turusen väitöskirja on tutkimusmenetelmiltään innovatiivinen, sillä se tarkastelee sanomalehtitekstejä korpuslingvistiikan keinoin. Digitaalisesti saatavana olevia vuosisadan vaihteen työväenlehtiä on tarkasteltu esimerkiksi sanojen esiintymisen ja eri käsitteiden välisten yhteyksien suhteen.

Tutkimuksen tuloksena on, että sosialismin perustarina pysyi samanlaisena, kahden kollektiivisen ryhmän – köyhälistön ja porvariston – välisenä kamppailuna, vaikka kieli myös muuttui yhteiskunnan muutoksen myötä. Työväenlehdistön kieli radikalisoitui suurlakosta alkaen, mikä ruokki pettymystä parlamentaariseen demokratiaan.  Vedenjakaja sosialistisen kielen käytössä oli kesä 1917, jolloin suuret toiveet vaihtuivat pettymyksiin. Sosialistien käyttämä kieli oli suhteessa porvarillisen demokratian, kansallismieliseen ja kristilliseen kieleen ja otti käyttöön ja muokkasi porvarillisen kielen käsitejärjestelmiä.

Poliittisen kielenkäytön historian tutkiminen on ajankohtaista juuri nyt, kun puhutaan paljon vihapuheesta ja disinformaatiosta. Suomen sisällissodan voittajat väittivät, että punaisten vallankumousyritys oli pitkään jatkuneen kiihotuksen tulosta. Työväestön demokraattisten oikeuksien toteutuminen edellytti kuitenkin poliittista osallistumista, joten on tärkeää tutkia, minkälaista työväenliikkeen kielenkäyttö todellisuudessa oli varsinkin, kun metodologinen nationalismi on vaikuttanut aiheesta julkisuudessa käytyyn keskusteluun. Turusen tutkimus tarjoaa työväenliikkeen poliittiseen kielenkäyttöön sekä laajan ylätason perspektiivin että ruohonjuuritason näkökulman. Tekijä käsittelee aihettaan varmoin ottein ja käy keskustelua aikaisemman tutkimuksen kanssa. Työn rakenne on selkeä, ja kaaviokuvat havainnollistavat tekstin sisältöä.

Palkintoraadilla on yllä mainituista syistä ilo myöntää Vuoden työväentutkimus 2021 -kunniamaininta Risto Turuselle.

Marko Hautala – Vuoden työväentutkimus 2021 -kunniamaininta

Kuva: Tapio Mäki

Hautala, Marko. Algoth: Kapinallinen kynämies; A. Untolan merkillinen elämä. Vammala: Warelia, 2021.

Marko A. Hautala on tutkinut Algoth Untolaa 25 vuotta. Aherruksen tuloksena on valmistunut täydellisyyttä tavoitteleva yli tuhatsivuinen elämäkerta Algoth Untolan elämästä. Untolan kehitys opettajasta, suomalaisen puolueen lehtimiehestä ja vaalityöntekijästä kirjailijaksi sekä sosiaalidemokraattiseksi aktiiviksi ja lehtimieheksi on kuvattu tarkasti, eri vaiheiden merkityksiä avaten miehen henkilökohtaisiakaan pohdintoja unohtamatta. Myös ympäröivän 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun olosuhteita ja yhteiskunnallista liikehdintää on kuvattu perusteellisesti. 

Teoksen ansiona on kirjailijan aatteellisten pohdintojen liittäminen jatkuvia muutoksia ja murroksia kokevaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Intensiivisen elämäkertatutkimuksen ohella teosta voi pitää myös sosiologisena kirjallisuus- ja kulttuurihistoriana. Ansiona voi pitää myös sitä, että tutkija kykenee tuomaan uutta aiempaan Untola-tutkimukseen sekä haastamaan aiempia tulkintoja monikasvoisesta toimijasta. 

Hautalan teos on erinomainen esimerkki elämäkerrasta, joka ei pelkästään kuvaa kohdehenkilöään, vaan kertoo myös yhteiskunnasta ja sosiaalisesta ympäristöstä, jossa henkilö eli ja vaikutti. Voimakkaasti muuttuvassa yhteiskunnassa muotoutuvien ja muuttuvien intressien analysointi on erittäin vaativa tehtävä. Tässäkin suhteessa Hautalan teoksella on omat ansionsa.

Näillä perusteilla palkintoraadilla on ilo myöntää Vuoden työväentutkimus 2021 -kunniamaininta Marko Hautalalle.