Vuoden työväentutkimus 2020 -palkinnosta kilpailee kuusi teosta – taso poikkeuksellisen korkea

LEHDISTÖTIEDOTE 16.2.2021

Vuoden työväentutkimus -palkinto jaetaan vuosittain erityisen ansiokkaalle teokselle, joka käsittelee työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää tai muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta.

Palkinto annetaan vuorovuosina akateemiselle tutkimukselle ja vuorovuosina sellaiselle ansiokkaalle tutkimukselle, jonka ei tarvitse täyttää yliopistollisen tutkimuksen kriteerejä. Vuonna 2021 palkinnosta kilpailevat ei-akateemiset tutkimukset. Mukaan hyväksyttiin vuosina 2019 ja 2020 ilmestyneet teokset. Vaikka kirjoittajat ovat etupäässä harrastajia, finaaliin valikoituneiden teosten taso on poikkeuksellisen korkea. Ne perustuvat ansiokkaalle lähdetyöskentelylle ja onnistuvat tuottamaan uutta, yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa. Voittaja julkistetaan torstaina 8.4.2021.

Palkinnon myöntää Työväenperinne ry, ja palkintoa tukevat ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi. Valinnan suorittaa vuosittain koottava palkintoraati. Palkintoraatiin kuuluvat tänä vuonna puheenjohtajana dosentti Mikko-Olavi Seppälä sekä muina jäseninä professori Pentti Arajärvi, VTL Raimo Parikka, erikoistutkija Pete Pesonen, FT Irma Tapaninen ja YTM Elina Vainikainen. Raadin sihteerinä toimii tietoasiantuntija Alpo Väkevä.

Lisätietoja: palkintoraadin sihteeri Alpo Väkevä, alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi

Finalistit tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä:

Maija Hakanen: Pakinkylän punainen kaarti. TA-Tieto 2019.

Sujuva ja tarkka paikallishistoriallinen tutkimus sisällissodan tapahtumista ja jälkiselvittelyistä punakaartilaisten näkökulmasta Helsingin pitäjän Pakinkylässä (Pakilassa) vuosina 1917–1918. Hyvin dokumentoitu teos täydentää sisällissotaa käsittelevää tutkimusta ja Suomen sotasurmat -tietokannan tietoja.

Kalevi Kalemaa: Historian erottamat. Kertomus Hannes ja Mauri Ryömästä. Into 2020.

Ammattimaisen jouhevasti kirjoitettu kaksoiselämäkerta isästä ja pojasta – kahdesta vasemmistolaisesta poliitikosta ja lääkäristä – joiden jännitteisen suhteen kautta havainnollistetaan niin työväenliikkeen sisäisten linjaristiriitojen kuin suomalaisen sosiaalilääketieteenkin kehitystä.

Markku Liljeström: Metallin mies. Valdemar Liljeströmin elämä 1902–1960. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2019.

Elämäkerta Metalliliiton johtajasta, Neuvostoliittoon suuntautuneen itäviennin takuumiehestä ja moninkertaisesta ministeristä. Perusteellinen teos on kontekstualisoitu vankasti aikaisempaan työmarkkinajärjestöjä, ulkomaankauppapolitiikkaa sekä SDP:n 1950-luvun lopun puoluehajaannusta koskevaan tutkimukseen.

Sanna Lönnfors: Pyhtää sisällissodassa. Reuna 2020.

Kiihkotonta paikallishistoriaa vuosien 1917–1919 tapahtumista Pyhtään pitäjässä. Pyhtään kaksikielisyys, Stockforsin moderni tehdasyhteisö ja perinteinen maatalousyhteisö luovat olosuhteet, jossa yksi paikkakunta peilaa sodan laajempaa kuvaa pienoiskoossa. Huolellisesti viimeistelty teos hyödyntää ansiokkaasti myös traditiolähteitä.

Keijo Rantanen: Hymni työlle. Suomen Työväen Musiikkiliitto ja työväen musiikkiharrastus 1920–2020. Lector 2020.

Kirja on arvokas kunnianosoitus työväen musiikkiharrastukselle, jonka volyymi kartoitetaan uraauurtavasti sadan vuoden ajalta. Teos tuo näkyviin Työväen Musiikkiliiton pitkäjänteisen toiminnan ja esittelee samalla kymmenittäin kokoonpanoja ja niiden ohjelmistoja.

Seppo Tuovinen: Tampereen seudun Metallityöntekijäin Ammattiosasto ry n:o 195 1949–2019. 70 vuotta: vaaran vuosista kolmikantaan. 2019.

Sosiaalidemokraattisen metalliosaston historia on etevästi kontekstualisoitu paikalliseen ja valtakunnalliseen kehitykseen ja yhdistää luontevasti poliittisen ja ay-historian. Teoksessa seurataan tamperelaisen metalliteollisuuden vaiheita nykypäiviin asti ja hyödynnetään laajaa haastatteluaineistoa. Työntekijät omine tarinoineen pääsevät ääneen.

Kansalliskirjasto avasi digitoidut lehdet 1930-luvulle asti

Kansalliskirjaston digitoitujen lehtien tarjonta laajeni 10 vuodella, kun käyttöön tulivat kaikki Suomessa 31.12.1939 mennessä julkaistut lehdet. Lehdet ovat yleisökäytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Tarjonnan laajennus perustuu Kansalliskirjaston ja Kopioston väliseen sopimukseen lehtien käyttöoikeuksista. Joukossa on myös paljon työväenlehtiä. Ne on nyt koottu Työväenliikkeen kirjaston verkkosivuille.

Lehtiä digitoidaan jatkuvasti sekä kirjaston perusrahoituksella että yksityisten rahoittajien avustuksella. Kaikki digitoidut lehdet ovat käytettävissä Suomen kuudessa vapaakappalekirjastossa paikan päällä. Verkkokäytössä ovat ne lehdet, joiden käyttöoikeudesta on erikseen Kopioston kanssa sovittu sekä tekijänoikeudesta vapautunut vanha aineisto. Lisäksi erillisellä tutkijasopimuksella on uudempia lehtiaineistoja käytössä 15 korkeakoulussa ja muutamissa arkistoissa.

Palkansaajasäätiö on jo usean vuoden ajan rahoittanut työväensanomalehtien digitointia. Suomen sosialidemokraatti ja Kansan Uutiset edeltäjineen ovat Kopioston sopimuksella käytettävissä vuoteen 1966 saakka Työväenliikkeen kirjastossa, Työväen Arkistossa, Kansan Arkistossa ja Työväenmuseo Werstaalla.

https://www.tyovaenperinne.fi/kokoelmat/digitoidut-tyovaenlehdet/

Digitointiprojekti jatkuu: Työväenyhdistysten julkaisuja 1900-luvun alusta

Esimerkkejä digitoidusta aineistosta.  Kolme kirjan kantta, vasemmalta lähtien: Suomen konemestariliitto 1906-1931, Suomen metallityöntekijäin liitto 1899-1914, HTY 40 v.
Esimerkkejä digitoiduista julkaisuista

Olemme digitoineet syksyn aikana Riihi-säätiön avustuksella yhteensä 2 760 sivua vanhoja työväenyhdistysten julkaisuja 1900-luvun alusta. Työ on jatkoa viime vuonna aloittamallemme työväenyhdistysten aineistojen digitointiprojektille. Yhteensä Työväenyhdistykset-kokoelmassa on jo 105 elektronista julkaisua. Aineistoissa on niin työväenyhdistysten ja ammattiliittojen toimintakertomuksia ja historiikkeja kuin nais- ja nuorisojärjestöjenkin materiaaleja. Aineistoja löytyy eri paikkakunnilta Kemistä Viipuriin.

Erityisen kiinnostavaa materiaalia on pian sisällissodan jälkeen julkaistuissa toimintakertomuksissa ja järjestöhistoriikeissa, kun pahoin kärsineet yhdistykset kävivät läpi ankaria menetyksiään ja yrittivät parhaansa mukaan käynnistellä toimintaa uudestaan, vaikka sodassa oli saatettu menettää niin keskeiset toimihenkilöt kuin yhdistyksen arkistot, rahat, kirjasto tai talokin.

Digitoidut e-aineistot ovat vapaasti käytettävissä Helda-julkaisuarkistossa osoitteessa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/305896 ja ne löytyvät myös Helka-tietokantamme kautta helsinki.fi/helka. Painettuja kappaleita säilytetään Työväenliikkeen kirjastossa.