{"id":277,"date":"2017-11-03T09:10:40","date_gmt":"2017-11-03T09:10:40","guid":{"rendered":"http:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaentutkimus\/?p=277"},"modified":"2019-05-09T10:16:33","modified_gmt":"2019-05-09T10:16:33","slug":"tyovaentutkimus-2017","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaentutkimus\/tyovaentutkimus-2017\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6v\u00e4entutkimus 2017"},"content":{"rendered":"\n<p>Vuosikirjan teemana on <em>Itsen\u00e4inen Suomi 100 vuotta.<\/em> Niko Kannisto ottaa artikkelissaan esille kysymyksen kansallisesta eheytymisest\u00e4  sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen. H\u00e4n kysyy, syntyik\u00f6 sankaruudesta ty\u00f6v\u00e4enliikett\u00e4  ja kansakuntaa yhdist\u00e4vi\u00e4 synteesej\u00e4, ja mik\u00e4 oli sankaruuden suhde  vuoteen 1918. Koulutuksellisen tasa-arvon toteuttaminen on ollut alusta  l\u00e4htien ty\u00f6v\u00e4enliikkeen yksi keskeisist\u00e4 tavoitteista, jo ennen kuin  itsen\u00e4isest\u00e4 Suomesta osattiin edes haaveilla. Elina Hakoniemen mukaan  ty\u00f6l\u00e4isen ja kansalaisen sivistystarve kehittyiv\u00e4t rinta rinnan, mutta  k\u00e4sitteiden keskin\u00e4inen suhde oli ajoittain my\u00f6s j\u00e4nnitteinen. Teppo  Eskelinen ja Sanna Ryyn\u00e4nen kirjoittavat haasteista, joita  ty\u00f6markkinoiden viimeaikaiset muutokset ovat asettaneet ay-liikkeelle.  Heid\u00e4n esimerkkitapauksenaan on siivousala. <\/p>\n\n\n\n<p>Vuosikirjassa arvioidaan ty\u00f6v\u00e4enliikkeen ja ty\u00f6n historiaa  k\u00e4sittelevi\u00e4 teoksia, ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin  paneutuvia tutkimuksia ja puheenvuoroja, muistelmia jne. \u2013 yhteens\u00e4 noin  30 kirjaa. Entiseen tapaan julkaisemme my\u00f6s tiivistelmi\u00e4 edellisen\u00e4  lukuvuonna valmistuneista ty\u00f6v\u00e4entutkimusta k\u00e4sittelevist\u00e4 pro gradu -tutkielmista. <\/p>\n\n\n\n<p><em>Ty\u00f6v\u00e4entutkimus<\/em>-vuosikirja on Ty\u00f6v\u00e4enperinne \u2013 \nArbetartradition ry:n kustantama ja ty\u00f6v\u00e4en perinnelaitosten (Kansan \nArkisto, Ty\u00f6v\u00e4enliikkeen kirjasto, Ty\u00f6v\u00e4en Arkisto, Ty\u00f6v\u00e4en \nmuistitietotoimikunta, Ty\u00f6v\u00e4en historian ja perinteen tutkimuksen seura,\n Ty\u00f6v\u00e4enmuseo Werstas ja Ty\u00f6v\u00e4enperinne \u2013 Arbetartradition ry) yhdess\u00e4 \njulkaisema tieteellinen aikakauskirja.\n\t\t\t\t\t<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Katso my\u00f6s<\/strong><br><a href=\"http:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaentutkimus\/julkaisut_2017_2018.html\">Vuosina 2017 ja 2018 ilmestyneit\u00e4 ty\u00f6v\u00e4enliikkeen j\u00e4rjest\u00f6jen historiikkeja ja ty\u00f6v\u00e4est\u00f6\u00e4 k\u00e4sittelevi\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjoja<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Nyt saatavilla painettuna eri ty\u00f6v\u00e4en perinnelaitoksista.<br><a href=\"https:\/\/hdl.handle.net\/10138\/229206\">Voit lukea sen my\u00f6s elektronisessa muodossa.<\/a><\/strong><br>Ilmestynyt 3.11.2017.\n\n<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vuosikirjan teemana on Itsen\u00e4inen Suomi 100 vuotta. Niko Kannisto ottaa artikkelissaan esille kysymyksen kansallisesta eheytymisest\u00e4 sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen. H\u00e4n kysyy, syntyik\u00f6 sankaruudesta ty\u00f6v\u00e4enliikett\u00e4 ja kansakuntaa yhdist\u00e4vi\u00e4 synteesej\u00e4, ja mik\u00e4 oli sankaruuden suhde vuoteen 1918. Koulutuksellisen tasa-arvon toteuttaminen on ollut alusta l\u00e4htien ty\u00f6v\u00e4enliikkeen yksi keskeisist\u00e4 tavoitteista, jo ennen kuin itsen\u00e4isest\u00e4 Suomesta osattiin edes haaveilla. Elina Hakoniemen mukaan &#8230; <a title=\"Ty\u00f6v\u00e4entutkimus 2017\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaentutkimus\/tyovaentutkimus-2017\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Ty\u00f6v\u00e4entutkimus 2017\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":278,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[10],"class_list":["post-277","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tyovaentutkimus","tag-tyovaentutkimus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaentutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/277","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaentutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaentutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaentutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaentutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=277"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaentutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/277\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":279,"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaentutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/277\/revisions\/279"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaentutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media\/278"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaentutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=277"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaentutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=277"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaentutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=277"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}