{"id":32,"date":"2011-01-07T13:11:01","date_gmt":"2011-01-07T11:11:01","guid":{"rendered":"http:\/\/tyovaki2011.nettisivu.org\/?page_id=32"},"modified":"2019-04-17T14:22:08","modified_gmt":"2019-04-17T12:22:08","slug":"espanja-1936-1939","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaki\/julkaisutoiminta\/espanja-1936-1939\/","title":{"rendered":"ESPANJA 1936-1939 -kokoelmaluettelo"},"content":{"rendered":"

Yll\u00e4: Madrid. 6 de Noviembre de 1936. Aprendiendo el manejo del fusil.<\/em> Kuva: Ty\u00f6v\u00e4en Arkisto<\/p>\n

\"Kansan<\/a>

KA orig 89118. Espanjan sisallissota 1936-1939. Kuva:Kansan Arkisto.<\/p><\/div>\n

Kuvia Espanjasta 1936-1939<\/a><\/p>\n

—<\/p>\n

Ty\u00f6v\u00e4enperinne ry julkaisi Ty\u00f6v\u00e4enliikkeen kirjastossa sijaitsevasta, Espanjan sis\u00e4llisotaa k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 kirjallisuudesta painetun luettelon vuonna 1991.<\/p>\n

Espanja 1936-1939_kokoelmaluettelo<\/a><\/p>\n

PDF-dokumentista voi hakea painamalla CTRL + F, jolloin aukeaa valikko, johon voi lis\u00e4t\u00e4 hakusanan.<\/p>\n

 <\/p>\n

\n

 <\/p>\n

Espanjan sis\u00e4llissota<\/a> 1-5) (1936 \u2013 1939) k\u00e4ytiin vapailla vaaleilla valitus Espanjan tasavaltalaisen hallituksen (republicanos<\/em>) ja kenraali Francisco Francon johtamien kansallismielisten kapinallisten (nacionalistas<\/em>) v\u00e4lill\u00e4. Sodan voittaneen Francon apuna olivat Saksan ja Italian joukot.<\/p>\n

Sodan kokonaisuhrim\u00e4\u00e4r\u00e4 oli suuri, noin 500\u00a0000. Heit\u00e4 kuoli taistelun yhteydess\u00e4 110\u00a0000 tasavaltalaisten ja 90\u00a0000 kansallismielisten joukossa. Teloituksissa kuoli noin 130\u00a0000 ihmist\u00e4, joista 75\u00a0000 tasavaltalaisia ja 55\u00a0000 kansallismielisi\u00e4. Pommituksissa menehtyi noin 10\u00a0000 ja n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4ss\u00e4 noin 25\u00a0000 ihmist\u00e4. Sodan j\u00e4lkeen Franco teloitti noin 100\u00a0000 henke\u00e4. Keskitysleireill\u00e4 menehtyi noin 35\u00a0000 henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Sodan aikaiset ja sen j\u00e4lkeiset terroriteot<\/strong><\/p>\n

Tasavaltalaisten puolella pelko ja kostonhalu aiheuttivat voimakkaita reaktioita. Eniten julkisuutta sai papistoon kohdistunut v\u00e4kivalta, koska katolinen kirkko oli tiiviisti kytk\u00f6ksiss\u00e4 konservatiiveihin. Sodan aikana surmattiin noin 6\u00a0000 piispaa, pappia, munkkia tai nunnaa. Heid\u00e4n v\u00e4kivaltansa keskittyi kapinayrityksen j\u00e4lkeisiin p\u00e4iviin ja kohdistui ensin kapinallisiin ja sitten luokkavihollisiin, kuten papistoon ja teollisuusjohtajiin. Tasavaltalaisten uhreja oli kaikkiaan noin 38\u00a0000, joista puolet surmattiin Madridissa ja Kataloniassa kes\u00e4ll\u00e4 1936. Alkuun tasavaltalaisten joukot koostuivat pitk\u00e4lti eri ty\u00f6v\u00e4enj\u00e4rjest\u00f6jen ja vasemmistopuolueiden organisoimista miliisiyksik\u00f6ist\u00e4. V\u00e4hitellen ne organisoituivat tavanomaisen armeijan muotoon.<\/p>\n

Kansallismielisten terrorin oleellinen kapina-ajatus oli puhdistus (limpieza). Sen tarkoituksena oli eliminoida Espanjan kansasta vasemmistolaiset ja demokraattisliberaalit ainekset. Hein\u00e4kuusta 1936 alkuvuoteen 1937 tappaminen oli \u201dharkinnanvaraista\u201d ja se tehtiin sodan varjolla. Eliminointi muuttuisen j\u00e4lkeen j\u00e4rjestelm\u00e4lliseksi. Ensin ammuttiin kaikki sotavangit ja tasavaltalaistenjoukoissa taistelleet, seuraavaksi ammattiyhdistysjohtajat ja tasavaltalaisen hallinnon edustajat, vasemmistolaiset poliitikot sek\u00e4 kaikki tunnetut tai ep\u00e4illyt liberaalit ja vapaamuurarit.Suuret maanomistajat, paikallisen kansalliskaartin p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja melko usein pappi muodostivat paikalliskomitean, joka johti teloituksia. Terrori jatkui kauan sodan j\u00e4lkeen. Kansallismielisten uhriluku voi nousta jopa 200\u00a0000:een niiden dokumentoitujen 80\u00a0000 uhrin lis\u00e4ksi, jos otetaan huomioon kaikki rekister\u00f6im\u00e4tt\u00f6m\u00e4t ja viel\u00e4 dokumetoimattomat surmaty\u00f6t.<\/p>\n

Muun muassa suomalaisia vapaaehtoisia taisteli Espanjan sis\u00e4llissodassa kummankin osapuolen joukoissa.<\/p>\n

Espanjan sis\u00e4llissodasta on kirjoitettu paljon. Kuuluisampia Espanjassa k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 ovat muun muassa Ernest Hemingway<\/a> 6) ja George Orwell<\/a> (Eric Blair) 7) . Hemingwayn vuonna 1940 julkaistu romaani \u201dKenelle kellot soivat\u201d kertoo yhdysvaltalaisen miehen tarinan Espanjan sis\u00e4llissodan aikana. Orwellin tunnetuimpia kirjoja ovat Espanjan sis\u00e4llissotaa kuvaava reportaasi \u201dKatalonia, Katalonia\u201d, neuvostokommunismia vertauskuvallisesti kritisoiva \u201dEl\u00e4inten vallankumous\u201d ja antitotalitaristinen dystopia<\/a>kuvaus 8) \u201dVuonna 1984\u201d.<\/p>\n

Ty\u00f6v\u00e4enliikkeen kirjastossa oleva Espanja 1936 \u2013 1939 oleva kirjakokoelma kuvaa Espanjan sis\u00e4llissotaa p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti tasavaltalaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

ESPANJA 1936-1939 : <\/strong><\/em>Espanjan sis\u00e4llissotaa k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 kirjallisuutta Ty\u00f6v\u00e4enliikkeen kirjaston kokoelmissa \/ Ty\u00f6v\u00e4enperinne – Arbetartradition ry, Helsinki 1991.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n