{"id":36,"date":"2011-01-07T17:14:34","date_gmt":"2011-01-07T15:14:34","guid":{"rendered":"http:\/\/tyovaki2011.nettisivu.org\/?page_id=36"},"modified":"2018-12-12T13:02:01","modified_gmt":"2018-12-12T11:02:01","slug":"suomen-sisallissota-1918","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaki\/tyovaenliikkeen-kirjasto\/suomen-sisallissota-1918\/","title":{"rendered":"Suomen sis\u00e4llissota 1918"},"content":{"rendered":"
\"Pahoin<\/a>

Pahoin vaurioitunut Helsingin ty\u00f6v\u00e4entalo Siltasaaressa Helsingiss\u00e4 saksalaisten pommituksten j\u00e4lkeen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1918<\/p><\/div>\n

Kuvia Suomesta vuonna 1918<\/a><\/p>\n

Suomen sis\u00e4llissota<\/a> 1-3) k\u00e4ytiin Suomen senaatin eli hallituksen (valkoisten) ja sit\u00e4 vastustaneen Suomen kansanvaltuuskunnan (punaisten) johtamien joukkojen v\u00e4lill\u00e4 27.1. \u2013 16.5.1918. Sis\u00e4llissodan katsotaan olleen osa ensimm\u00e4isen maailmansodan aiheuttamaa yhteiskunnallista murrosvaihetta. Suomen sis\u00e4llissota p\u00e4\u00e4ttyi valkoisten voittoon ja vastaavasti punaisten tappioon.<\/p>\n

Suomen historian ristiriitaisimpana tapahtumana sis\u00e4llissodan vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan ovat olleet pitk\u00e4kestoiset. Molemmat sodanosapuolet syyllistiv\u00e4t poliittiseen terroriin ja raakuuksiin. Punaisia tai punaisiksi ep\u00e4iltyj\u00e4 vangittiin laajamittaisesti sek\u00e4 sodan aikana ett\u00e4 sen j\u00e4lkeen. Sis\u00e4llissodan noin 37\u00a0000 uhrista noin 75 prosenttia on punaisia. Eniten heit\u00e4 menehtyi sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 perustetuilla vankileireill\u00e4 ja teloituksissa sodan aikana. Terrorin aikana surmattiin my\u00f6s suomalaisia valkoisia ja Ven\u00e4j\u00e4n kansalaisia. Muita uhreja ovat taisteluissa kaatuneet valkoiset sek\u00e4 saksalaiset ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iset sotilaat.<\/p>\n

Suomen kansan kahtiajako syventyi sis\u00e4llissodan aikana, josta eheytyminen on vienyt pitk\u00e4\u00e4n. Sit\u00e4 osoittanee my\u00f6s se, ett\u00e4 sis\u00e4llissodasta k\u00e4ytetyt erilaiset nimitykset, esimerkiksi vapaussota, kansalaissota\u2026 sen mukaan kummalta puolelta on asioita katsellut. Vuonna 2018 Suomen sis\u00e4llissodasta tulee kuluneeksi sata vuotta. Se on lis\u00e4nnyt my\u00f6s nykytutkijoiden kiinnostusta asiaan. Ty\u00f6v\u00e4enliikkeen kirjaston kokoelmissa on harvinaisiakin teoksia sodasta. P\u00e4\u00e4osin ne k\u00e4sittelev\u00e4t asioita punaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta, mutta joukossa on my\u00f6s valkoisen osapuolen julkaisemia teoksia.<\/p>\n

Ty\u00f6v\u00e4enliikkeen kirjastossa sijaitsevasta Suomen sis\u00e4llissota 1918 kokoelmasta ei ole tehty painettua julkaistuluetteloa, mutta se l\u00f6ytyy esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta<\/a> perushaun sijaintihaulla TYL Kirjasto 323.2 (480)?<\/span> (HUOMAA! kysymysmerkki on katkaisumerkki, jolloin saa koko aineiston n\u00e4kyviin).<\/p>\n

Kansalaissota-aineistoa on my\u00f6s digioitu Helsingin yliopiston kirjaston digitaaliseen Helda-julkaisuarkistoon<\/a>. T\u00e4m\u00e4 aineisto on ensisijaisesti Ty\u00f6v\u00e4enliikkeen kirjastossa s\u00e4ilytett\u00e4vi\u00e4 pienpainatteita.<\/p>\n

My\u00f6s Kansalliskirjaston vuosien 1917 ja 1918<\/a> aineistoja l\u00f6ytyy digitoituna.<\/p>\n

Kokoelma on my\u00f6s luetteloitu tietokantaan bibliografiana, ja se l\u00f6ytyy Helka-haun tarkennetulla haulla tvasen, SUOMI 1918?<\/span> (?=katkaisumerkki). Katkaisumerkki on tarpeen, koska vuoden 1918 merkinn\u00e4n j\u00e4lkeen on merkitty teoksen julkaisuvuosi.<\/p>\n

Suomen sis\u00e4llissotaa koskevan aineiston luettelointikaava:<\/p>\n

323.2 luokkataistelu, vallankumoukset, kapinat, vapautusliikkeet<\/span><\/p>\n

323.2 (480) Suomen sis\u00e4llissota 1918<\/span><\/p>\n

<\/p>\n

LINKKEJ\u00c4 JA L\u00c4HTEIT\u00c4:<\/p>\n

1. Suomen sis\u00e4llissota <\/a>. Viitattu 7.1.2011.
\n<\/a><\/p>\n

2. Suomen sis\u00e4llissota<\/a>. Viitattu 7.1.2011.
\n<\/a><\/p>\n

3. Suomen sis\u00e4llissodan monet nimet<\/a>. Viitattu 7.1.2011.
\n<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuvia Suomesta vuonna 1918 Suomen sis\u00e4llissota 1-3) k\u00e4ytiin Suomen senaatin eli hallituksen (valkoisten) ja sit\u00e4 vastustaneen Suomen kansanvaltuuskunnan (punaisten) johtamien joukkojen v\u00e4lill\u00e4 27.1. \u2013 16.5.1918. Sis\u00e4llissodan katsotaan olleen osa ensimm\u00e4isen maailmansodan aiheuttamaa yhteiskunnallista murrosvaihetta. Suomen sis\u00e4llissota p\u00e4\u00e4ttyi valkoisten voittoon ja vastaavasti punaisten tappioon. Suomen historian ristiriitaisimpana tapahtumana sis\u00e4llissodan vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan ovat olleet pitk\u00e4kestoiset. Molemmat sodanosapuolet syyllistiv\u00e4t poliittiseen … Read more<\/a><\/p>\n

Read more<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":54,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaki\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/36"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaki\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=36"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaki\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/36\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":491,"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaki\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/36\/revisions\/491"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaki\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/54"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=36"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}