{"id":82,"date":"2011-02-15T17:35:40","date_gmt":"2011-02-15T15:35:40","guid":{"rendered":"http:\/\/tyovaki2011.nettisivu.org\/?page_id=82"},"modified":"2019-08-13T14:28:38","modified_gmt":"2019-08-13T12:28:38","slug":"vuoden-tyovaentutkimus-palkinto","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaki\/perinne\/vuoden-tyovaentutkimus-palkinto\/","title":{"rendered":"TY\u00d6V\u00c4ENPERINNEP\u00c4IV\u00c4 ja VUODEN TY\u00d6V\u00c4ENTUTKIMUS -palkinto"},"content":{"rendered":"

Ty\u00f6v\u00e4enliikkeen kirjasto avasi ovensa asiakkaille 5.3.1987.<\/p>\n

Ty\u00f6v\u00e4enperinne – Arbetartradition ry j\u00e4rjesti ensimm\u00e4isen ty\u00f6v\u00e4enperinneillan 5.3.1996. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Ty\u00f6v\u00e4enperinnep\u00e4iv\u00e4\u00e4 on vietetty vuosittain aina maaliskuun viidenten\u00e4 Anna Wiik<\/a>in syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jolloin Ty\u00f6v\u00e4enperinne ry jakaa Vuoden Ty\u00f6v\u00e4entutkimus<\/strong> -palkinnon vuorovuosina ammattitutkijoille ja ei-ammatti- \/ harrastajatutkijoille. Arvioinnissa on aina mukana kahden viimeisen vuoden aikana ilmestyneet tutkimukset.<\/p>\n

Ty\u00f6v\u00e4entutkimus-palkinto on kohdistettu laadukkaaseen tutkimukseen, joka edustaa ty\u00f6v\u00e4en historian, perinteen ja kulttuurin tutkimusta. Palkinnolla halutaan korostaa perinteen ja historian merkityst\u00e4 ihmisille ja yhteiskunnalle, viritt\u00e4\u00e4 julkista keskustelua yhteiskunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 tutkimuksesta sek\u00e4 tukea ja kannustaa alan tutkijoita ja harrastajia.
\nVuoden Ty\u00f6v\u00e4entutkimus -palkinnon tarkoituksena on kannustaa niin akateemista kuin muutakin ty\u00f6v\u00e4est\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4\u00e4 historia-, perinne- ja kulttuuritutkimusta.<\/p>\n

Ty\u00f6v\u00e4enperinne – Arbetartradition ry haluaa palkinnolla p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6v\u00e4entutkimusta ja korostaa sen merkityst\u00e4 osana ty\u00f6n ja yhteiskunnan muutosta.<\/p>\n

Jotta mahdollisimman moni tutkimus voitaisiin arvioida, pyydet\u00e4\u00e4n tutkijoita l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n ne osoitteeseen:<\/strong><\/p>\n

Ty\u00f6v\u00e4enliikkeen kirjasto<\/strong><\/a>
\nS\u00f6rn\u00e4isten rantatie 25 A 1
\n00500 Helsinki
\nPuh. 09 766 429
\nperinne@tyovaenperinne.fi<\/p>\n

\n

Palkinnonsaajat ja heid\u00e4n teoksensa<\/strong><\/h2>\n

24. 2019<\/span><\/p>\n

Vuoden Ty\u00f6v\u00e4entutkimus<\/span> -palkinto julkistettiin<\/span><\/a> Ty\u00f6v\u00e4enliikkeen kirjastossa <\/strong>torstaina 7.3.2019 klo 14:00.<\/strong><\/p>\n

Arja Alhon puhe palkituille<\/span><\/strong><\/em><\/a><\/p>\n

Liisa Koskelaisen kiitospuheenvuoro. Palkinnon vastaanotti H\u00e4meenlinnan Ty\u00f6v\u00e4enyhdistys ry:n edustaja kaupunginvaltuutettu Mika Eini\u00f6.<\/em><\/span><\/span><\/a><\/strong><\/span><\/p>\n

VUODEN TY\u00d6V\u00c4ENTUTKIMUS 2018 -PALKINNOT, jossa arvioidaan vuonna 2017 ja 2018\u00a0 ilmestyneet ei-ammattitutkijoiden (ei-v\u00e4it\u00f6stutkimukset) teokset:<\/strong><\/p>\n

Vuonna 2019 palkintoraatiin kuuluvat puheenjohtaja\u00a0VTT Arja Alho\u00a0 <\/a><\/span><\/span>ja\u00a0<\/span>j\u00e4senin\u00e4<\/span>\u00a0<\/a>OTT Pentti Araj\u00e4rvi<\/span>,<\/a> F<\/span>M Esa Lahtinen<\/span><\/a>, FM Eeva-Liisa Oksanen<\/a><\/span>,VTM Ari-Matti N\u00e4\u00e4t\u00e4nen<\/a><\/span>,\u00a0 FM Pete Pesonen<\/a><\/span>, <\/em>YTT Jukka Pietil\u00e4inen<\/span><\/a>,\u00a0<\/em> ja FT Irma Tapaninen<\/a><\/span>. Raadin sihteerin\u00e4 toimii YTM Raija Kangas<\/a><\/span><\/span>.<\/span> <\/em>Raadilla on arvioitavana 47 vuosina 2017 ja 2018 ilmestynytt\u00e4 teosta.<\/p>\n

Ty\u00f6v\u00e4entutkimus \u2013 Arbetartradition ry palkitsee vuosittain erityisen ansiokkaaksi katsomansa ty\u00f6v\u00e4est\u00f6\u00e4, sen el\u00e4m\u00e4\u00e4, kulttuuria, historiaa, j\u00e4rjest\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja muuta toimintaa k\u00e4sittelev\u00e4n teoksen. Joka toinen vuosi palkittavana on akateemisten ammattitutkijoiden kirjoittama teos; joka toinen vuosi, n\u00e4in my\u00f6s t\u00e4n\u00e4 vuonna, muiden tutkijoiden laatima esitys, jonka ei edellytet\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n yliopistotasoisten tutkimusten kriteerej\u00e4. Palkinnon my\u00f6nt\u00e4\u00e4 Ty\u00f6v\u00e4enperinne ry ja palkintoa tukevat ajatuspajat Kalevi Sorsa -s\u00e4\u00e4ti\u00f6 ja Vasemmistofoorumi.<\/p>\n

Valinnan suorittaa vuosittain koottava Vuoden ty\u00f6v\u00e4entutkimus -palkintoraati. Valintaa tehdess\u00e4\u00e4n raati kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota teoksen kiinnostavuuteen, uuteen n\u00e4k\u00f6kulmaan, tarkastelumetodeihin, tunnelmaan sek\u00e4 kokonaisuuteen. Palkinnon tarkoituksena on tukea ja kannustaa ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n laaja-alaista, oppiainerajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 akateemista tutkimusta samoin kuin tutkijapiirien ulkopuolella olevien kansalaisten aktiivista harrastusta ty\u00f6v\u00e4entutkimuksen kirjallisella saralla.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Saara L\u00e5ng<\/p><\/div>\n

Saara L\u00e5ng<\/strong>,<\/span> Suurella syd\u00e4mell\u00e4, ammatillisella otteella<\/strong>.<\/p>\n

Ventuskartano ry – viisikymment\u00e4 vuotta p\u00e4ihdehuollon palvelujen tuottajana<\/strong>,<\/p>\n

Ventuskartano ry., 2017.<\/p>\n

Teos on pienimuotoinen mutta t\u00e4rke\u00e4 puheenvuoro suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen ulosly\u00f6mist\u00e4. Kun mielenterveys- ja p\u00e4ihdeongelmista k\u00e4rsiv\u00e4t j\u00e4\u00e4v\u00e4t melkein kaikessa marginaaliin, L\u00e5ngin teos antaa \u00e4\u00e4nen niille, joita ei yleens\u00e4 kuunnella.<\/p>\n

Kyseess\u00e4 on Kokkolan p\u00e4ihdehuollon vaiheita kuvaava teos, joka alkaa Gussen<\/em> paleltumiskuolemasta er\u00e4\u00e4n\u00e4 kylm\u00e4n\u00e4 talviy\u00f6n\u00e4 1967.\u00a0 Perustetun yhdistyksen toiminnalla paikattiin puuttuvia p\u00e4ihdehuollon palveluita sek\u00e4 tarjottiin asuntoja asunnottomille joko tuettuina tai ryhm\u00e4kodeissa. Samalla piirtyy kuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehityksest\u00e4, tiiviist\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4 kunnallisiin palvelujen j\u00e4rjest\u00e4jiin ja hyv\u00e4t kontaktit erilaisiin yhteis\u00f6ihin kuten my\u00f6s paikallisiin vaikuttajiin.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi my\u00f6nnettiin kunniamaininnat seuraaville teoksille:<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/a>

Torsten Ekman (kuva: Cata Portin)<\/p><\/div>\n

Vuoden Ty\u00f6v\u00e4entutkimus 2018: Kunniamaininta<\/strong><\/p>\n

Torsten Ekman, Punalippujen Helsinki. Ty\u00f6v\u00e4enliikkeen varhaisvuodet 1883-1917<\/strong>,<\/p>\n

Kustantamo S&S, 2017.\u00a0<\/em><\/p>\n

\u00a0<\/em><\/p>\n

Torsten Ekman v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tarkasti yhteiskunnallisen levottomuuden kiihke\u00e4t tunnelmat, kun kamppailtiin viime vuosisadan alun autonomisessa Suomessa itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden mutta my\u00f6s yleisen ja yht\u00e4l\u00e4isen \u00e4\u00e4nioikeuden puolesta. Ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi tulevat my\u00f6s valko- ja punakaartien syntymiset ja niiden v\u00e4liset ristiriidat sek\u00e4 aktivismin aikaan kuuluvat lakot, mielenosoitukset ja v\u00e4kivallan teot.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Liisa Koskelainen<\/p><\/div>\n

Vuoden Ty\u00f6v\u00e4entutkimus 2018: Kunniamaininta<\/strong><\/p>\n

Liisa Koskelainen, Politiikan punainen lanka. <\/strong><\/p>\n

H\u00e4meenlinnan ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen historia 1888-2018<\/strong>,<\/p>\n

H\u00e4meenlinnan Ty\u00f6v\u00e4enyhdistys ry., 2018<\/p>\n

H\u00e4meenlinnan Ty\u00f6v\u00e4enyhdistys on julkaissut asiantuntevan ja monipuolisen teoksen vaiheistaan 130 vuoden ajalta. Sen sis\u00e4ist\u00e4 ja yhteiskunnallista toimintaa kuvatessa on otettu huomioon koko maan poliittinen ja sosiaalinen kehitys, joten teosta voi suositella jokaiselle ty\u00f6v\u00e4enliikkeest\u00e4 kiinnostuneelle. Runsas kuvitus el\u00e4v\u00f6itt\u00e4\u00e4 hyvin kirjoitettua ja toimitettua kirjaa.<\/p>\n

23. 2018<\/span><\/p>\n

Vuoden Ty\u00f6v\u00e4entutkimus 2017 -palkinto julkistettin Ty\u00f6v\u00e4enliikkeen kirjastossa <\/strong>torstaina 8.3.2018 klo 15:00.<\/strong><\/p>\n

VUODEN TY\u00d6V\u00c4ENTUTKIMUS 2017 -PALKINNOT<\/strong><\/a><\/p>\n

Vuonna 2018 palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtaja FT Jarmo<\/span> Pelt<\/span>ola<\/a> ja j\u00e4senet<\/strong> VTT Sari N\u00e4re<\/a>, <\/em>FM Pete Pesonen<\/a>, <\/em>YTT Jukka Pietil\u00e4inen<\/a>, <\/em>VTT Tauno Saarela<\/a>, <\/em>MA Samuli Sinisalo<\/a> ja <\/span>FM Alpo V\u00e4kev\u00e4<\/a><\/span>. R<\/span><\/span>aadin sihteerin\u00e4 toimi <\/strong>YTM Raija Kangas<\/a><\/span>. <\/em>Raadilla oli arvioitavana 52 vuosina 2016 ja 2017 ilmestynytt\u00e4 teosta.
\n<\/em><\/p>\n

Raati palkitsi kaksi teosta<\/em>. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi my\u00f6nnettiin Ty\u00f6v\u00e4entutkija-erikoispalkinto<\/strong> Raimo Parikalle <\/strong>ja Seppo Rustaniukselle<\/strong> vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4neest\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n ja sen historian tutkimuksen parissa.<\/em><\/p>\n

Vuoden Ty\u00f6v\u00e4entutkimus 2017 -palkinnon <\/strong>saaja on Oona Ilmolahden <\/strong>v\u00e4it\u00f6skirja Eheys ja ennakkoluulo : Ty\u00f6v\u00e4enyhteis\u00f6n ja kansakoulunopettajiston j\u00e4nnitteinen suhde Helsingiss\u00e4 sis\u00e4llissodasta 1930-luvulle, Ty\u00f6v\u00e4en Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seura 2017.\u00a0<\/strong><\/p>\n

Vuoden Ty\u00f6v\u00e4entutkimus 2017 -kunniamaininta <\/strong>my\u00f6nnettiin Toni\u00a0 Kososelle <\/strong>h\u00e4nen v\u00e4it\u00f6skirjastaan Opiskeleva ammattimies, yhteiskuntaluokka ja sukupuoli : tutkimus ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistuvista ty\u00f6l\u00e4ismiehist\u00e4, It\u00e4-Suomen yliopisto 2016.<\/p>\n

Vuoden Ty\u00f6v\u00e4entutkimus 2017 -palkinnot luovutettiin Ty\u00f6v\u00e4enliikkeen kirjastossa, S\u00f6rn\u00e4isten rantatie 25 A 1, 00500 Hki, naistenp\u00e4iv\u00e4n\u00e4, torstaina 08.03.2018 klo 15:00.<\/p>\n

Oona Ilmolahti \u2013 Vuoden Ty\u00f6v\u00e4entutkimus 2017 -palkinto<\/strong><\/em><\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>

Vuoden Ty\u00f6v\u00e4entutkimuspalkinto 2017<\/p><\/div>\n

Oona Ilmolahti, Eheys ja ennakkoluulo : Ty\u00f6v\u00e4enyhteis\u00f6n ja kansakoulunopettajiston j\u00e4nnitteinen suhde Helsingiss\u00e4 sis\u00e4llissodasta 1930-luvulle<\/a>, Ty\u00f6v\u00e4en Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seura 2017.<\/p>\n

Oona Ilmolahden tutkimus esittelee ja arvioi rauhaan palaamista vuoden 1918 sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen Helsingin S\u00f6rn\u00e4isiss\u00e4. (Ty\u00f6l\u00e4is)yhteis\u00f6tutkimuksen alaan kiinnittyv\u00e4 tutkimus l\u00e4hestyy aihetta alueella ty\u00f6skennelleiden kansakoulunopettajien ja paikallisen ty\u00f6v\u00e4enyhteis\u00f6n suhteen kautta. Metodologisina apuv\u00e4linein\u00e4 on hy\u00f6dynnetty kvalitatiivisen menetelm\u00e4n lis\u00e4ksi tunneyhteis\u00f6n k\u00e4sitett\u00e4 ja l\u00e4hiluvun metodia. Teoreettisena viitekehyksen\u00e4 toimii sodasta rauhaan palaamisen ja kriisist\u00e4 palautumiseen liittyv\u00e4 mentaalisen resilienssin tematiikka. Tunteet n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ensisijaisesti sosiaalisena, tunneyhteis\u00f6j\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4n\u00e4 voimana. Sosiaalinen resilienssi oli yhteis\u00f6llist\u00e4, ja toipumisessa oma viiteryhm\u00e4 oli t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n

Raadissa loppusuoralle p\u00e4\u00e4sseiss\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 Ilmolahden ty\u00f6 n\u00e4htiin rosoisena, mutta rohkeana ja ennen kaikkea laajana, monipuolisena ja ennakoimattomana.<\/p>\n

Ilmolahden tutkimusaineisto vakuutti monipuolisuudellaan ja monitasoisuudellaan. H\u00e4n kykeni kuvaamaan hienosti ideologista ja yhteiskunnallista j\u00e4nnitett\u00e4, joka oli l\u00e4sn\u00e4 ty\u00f6l\u00e4isaikuisten ja opettajien kohdatessa arjessa lasten kasvatuksen kent\u00e4ll\u00e4. Ilmolahden tutkimuksen ajallinen rajaus asettaa tutkimusyhteis\u00f6lle ik\u00e4\u00e4n kuin uuden teht\u00e4v\u00e4n: nyt paljon esill\u00e4 olleiden vuosien 1917-1918 problematiikasta olisi siirrytt\u00e4v\u00e4 sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeiseen aikaan ja sis\u00e4llissodasta toipumisen haasteisiin. Raadilla on ilo my\u00f6nt\u00e4\u00e4 vuoden 2017 ty\u00f6v\u00e4entutkimustitteli Oona Ilmolahden v\u00e4it\u00f6skirjalle Eheys ja ennakkoluulo.<\/p>\n

Ty\u00f6v\u00e4enperinne ry my\u00f6nt\u00e4\u00e4 Ty\u00f6v\u00e4entutkimus-vuosipalkinnon ja palkintoa tukevat ajatuspajat Kalevi Sorsa -s\u00e4\u00e4ti\u00f6 ja Vasemmistofoorumi.<\/em><\/span><\/p>\n

Toni Kosonen \u2013 Vuoden Ty\u00f6v\u00e4entutkimus 2017 -kunniamaininta<\/strong><\/span><\/em><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/a>

Vuoden Ty\u00f6v\u00e4entutkimus 2017 kunniamaininta<\/p><\/div>\n

Toni Kosonen, Opiskeleva ammattimies, yhteiskuntaluokka ja sukupuoli : tutkimus ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistuvista ty\u00f6l\u00e4ismiehist\u00e4<\/a>, It\u00e4-Suomen yliopisto 2016.<\/p>\n

Toni Kososen v\u00e4it\u00f6skirja k\u00e4sittelee selke\u00e4sti ja johdonmukaisesti ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n suhdetta koulutukseen t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Tutkimuksen teoreettiset l\u00e4ht\u00f6kohdat ovat sukupuolentutkimuksessa ja luokkatutkimuksessa. Tutkittu ryhm\u00e4 eli aikuiskoulutukseen osallistuvat ty\u00f6ik\u00e4iset miehet ovat koulutuksessa aliedustettu ja akateemisesti v\u00e4h\u00e4n tutkittu ryhm\u00e4. Kososen ty\u00f6 on koherentti kokonaisuus, jossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n miestutkimuksellisia k\u00e4sitteit\u00e4, kuten hegemoninen maskuliinisuus.<\/p>\n

Kososen ty\u00f6 peilaa hienosti (nykyajankin) yhteiskunnan voimakkaita normeja ja sit\u00e4, kuinka eri tavoin ty\u00f6l\u00e4ismiehet kohtaavat yhteiskunnan heille asettaman kouluttautumisvaatimuksen. T\u00e4m\u00e4kin ty\u00f6 tuo j\u00e4lleen kerran esille sen tosiseikan, ettei ole mit\u00e4\u00e4n yhten\u00e4ist\u00e4 samalla lailla ajattelevaa ja toimivaa ty\u00f6l\u00e4ismiesten joukkoa. Ty\u00f6l\u00e4ismiehet muovaavat oman k\u00e4sityksens\u00e4 yhteiskunnan normeista ja rakentavat omanlaisensa suhteen yhteiskuntaan.<\/p>\n

Kososen tutkimus on ajankohtainen puheenvuoro usein sivuutetusta, mutta yhteiskunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 teemasta: ty\u00f6l\u00e4istaustaisten miesten suhtautumisesta koulutusyhteiskuntaan ja elinik\u00e4iseen oppimiseen. Koulutuskent\u00e4n kehitt\u00e4minen tapahtuu p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti keskiluokkaisten naisten ja erityisesti keskiluokkaisten miesten johdolla, ja Kosonen pyrkii tutkimuksensa kautta tuomaan t\u00e4h\u00e4n keskusteluun luokka- ja sukupuolin\u00e4k\u00f6kulmaa.<\/p>\n

Ty\u00f6v\u00e4entutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6v\u00e4entutkimus el\u00e4\u00e4 ajassa ja vaikuttaa osaltaan t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ja tulevaisuuden yhteiskunnan muovaamiseen. Siksi raati uskaltautuu jakamaan n\u00e4in naistenp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 8.3. kunniamaininnan ty\u00f6l\u00e4ismiehi\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4lle tutkimukselle.<\/p>\n

Raimo Parikka: Ty\u00f6v\u00e4entutkija-erikoispalkinto<\/strong><\/span><\/em><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/a>

Ty\u00f6v\u00e4entutkija-erikoispalkinto<\/p><\/div>\n

Raimo Parikka, FL, s.1951 on monessa liemess\u00e4 keitetty historiantutkimuksen ammattilainen. H\u00e4n vietti nuoruutensa politiikan parissa ennen kuin ryhtyi tekem\u00e4\u00e4n tutkimusta tosissaan ja leip\u00e4ty\u00f6kseen. Raimo Parikkaa voi pit\u00e4\u00e4 yhteiskuntahistorian tutkimuksen saralla merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4. H\u00e4n oli yksi ensimm\u00e4isist\u00e4, jotka ryhtyiv\u00e4t Suomessa puhumaan ja tekem\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4nkulkuanalyysiin pohjautuvaa tutkimusta. Raimo Parikalle tutkimuskohteet eli ihmiset eiv\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4ytyneet vain narratiivina lineaarisella jatkumolla, vaan h\u00e4nen silmiss\u00e4\u00e4n suomalainen ty\u00f6v\u00e4est\u00f6 ja ty\u00f6v\u00e4enliike n\u00e4ytt\u00e4ytyi enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n systemaattisina perheisiin, sukuihin, ja ammatteihin pohjaavina spatiaalisessa tilassa toimivina verkostoina. Raimo Parikka lanseerasi suomalaiseen ty\u00f6tt\u00f6myys- ja lamatutkimukseen k\u00e4sitteen laman pitk\u00e4 varjo. Artikkeliksi naamioidussa pienoistutkimuksessaan \u201dVaro veli, Topora yksin matkustaa\u201d Raimo toi keskustelun piiriin ja nousevan polven k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uuden k\u00e4sitteen, \u201dThompsonilaisen\u201d rahvaan vastarinnan. Monet kollegat ovat my\u00f6hemmin k\u00e4ytt\u00e4neet hyv\u00e4kseen Raimon innovatiivisuutta tutkimuksen ideoijana ja kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Tutkijanuransa ohella Raimo tunnetaan verkko-opetuksen kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. H\u00e4n otti ennakkoluulottomasti haltuunsa uuden v\u00e4lineen, tietokoneen, ja tunnisti internetin mahdollisuudet niin tiedeymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 kuin kansalaisyhteiskunnan organisaattorina. Viittaan t\u00e4ss\u00e4 h\u00e4nen Malmin ja Pukinm\u00e4en alueille organisoimiinsa kansalaismuisti-hankkeisiin.<\/p>\n

Viime vuosina Raimo Parikka on tullut tunnetuksi miehen\u00e4 Ty\u00f6v\u00e4en Historian ja Perinteen Tutkimuksen seuran (THPTS) laajan julkaisutoiminnan takana. Raimo on organisoinut julkaisutoiminnan puitteet ja taittanut 30 kirjaa talkooty\u00f6n\u00e4. Raimon ison panoksen my\u00f6t\u00e4 THPTS on yksi t\u00e4m\u00e4n hetken merkitt\u00e4vimmist\u00e4 historian v\u00e4it\u00f6skirjojen julkaisijoista. Listalta l\u00f6ytyy muun muassa t\u00e4n\u00e4\u00e4n vuoden ty\u00f6v\u00e4entutkimuksena palkittava Oona Ilmolahden v\u00e4it\u00f6skirja. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi Raimo l\u00f6ytyy erilaisista tapahtumista myym\u00e4st\u00e4 THPTS:n julkaisemia kirjoja. Raimo, ty\u00f6v\u00e4entutkimuksen monitoimimies, jolla on syd\u00e4n kohdallaan, on oman Ty\u00f6v\u00e4entutkija-erikoispalkintonsa ansainnut.<\/p>\n

Merkitt\u00e4vimm\u00e4t julkaisut:<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Paikallinen ty\u00f6l\u00e4isyhteis\u00f6, ty\u00f6v\u00e4enkulttuuri ja ty\u00f6v\u00e4enliike, Ty\u00f6v\u00e4en historian ja perinteen tutkimuksen seuran vuosikirjassa V\u00e4ki voimakas 3: N\u00e4k\u00f6kulmia ty\u00f6v\u00e4en ammatilliseen ja paikalliseen historiaan, 1987.<\/p>\n

Malmin-Tapanilan ty\u00f6l\u00e4isyhteis\u00f6 1920-luvun alussa, Ty\u00f6v\u00e4en historian ja perinteen tutkimuksen seuran vuosikirja, V\u00e4ki voimakas 4: Suomi 1917-1918, 1990.<\/p>\n

Malmin menetetty maine. Ty\u00f6l\u00e4isyhteis\u00f6 ja vallankumous 1917, Julkaistu teoksessa Matti Peltonen (toim.): Arki ja murros. Tutkielmia keisarinajan lopun Suomesta. SHS, 1990.<\/p>\n

Vallankumous Helsingin pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4. Tapahtumia ja tulkintoja vuodesta 1917. Helsingin Pit\u00e4j\u00e4 vuosikirja 1992.<\/p>\n

Helsingin pit\u00e4j\u00e4n punakaarti 1918, Helsingin Pit\u00e4j\u00e4 vuosikirja 1994.<\/p>\n

Pitk\u00e4 varjo \u2013 Huono-osaisuus historiallisena jatkuvuutena, Huono-osaisuus ja hyvinvointivaltion muutos, Gaudeamus 1994.<\/p>\n

1930-luvun lama ja ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n selviytyminen, V\u00e4ki voimakas 7, Ty\u00f6v\u00e4en historian ja perinteentutkimuksen seuran vuosikirja 1994.<\/p>\n

”Varo veli, topora yksin matkustaa” – Rahvas, vastarinta, politiikka, (Lisensiaattity\u00f6n johdantoartikkeli), kirjassa Raimo Parikka (toim.), Ty\u00f6v\u00e4est\u00f6 ja kansakunta, V\u00e4ki voimakas 10, Ty\u00f6v\u00e4en historian ja perinteentutkimuksen seuran vuosikirja 1997.<\/p>\n

Seppo Rustanius: Ty\u00f6v\u00e4entutkija-erikoispalkinto<\/strong><\/span><\/em><\/p>\n

\"\"<\/a>

Ty\u00f6v\u00e4entutkija-erikoispalkinto<\/p><\/div>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Seppo Rustanius on 25 vuoden aikana k\u00e4sikirjoittanut ja ohjannut 17 dokumenttielokuvaa muun muassa Suomen sis\u00e4llissodasta, Ven\u00e4j\u00e4n Karjalan historiasta, laulajista, teatterista ja Suomen kulttuurihistoriasta. Lis\u00e4ksi h\u00e4n on k\u00e4sikirjoittanut, toimittanut ja ohjannut Yleisradiolle yli 170 tv-ohjelmaa. Seppo Rustanius on opiskellut elokuvaa Pariisissa, tiedotusoppia Tampereen yliopistossa ja teologista etiikkaa ja uskonnon filosofiaa Helsingin yliopistossa. H\u00e4n on ollut erityisesti kiinnostunut etiikan ja estetiikan sek\u00e4 taiteen ja uskonnon problematiikasta.<\/p>\n

Seppo Rustanius on tehnyt pitk\u00e4n uran suomalaisen dokumenttielokuvan parissa. Valtaosa h\u00e4nen viimeisimmist\u00e4 elokuvistaan k\u00e4sittelev\u00e4t Suomen sis\u00e4llissotaa punaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta. Erityist\u00e4 on nimenomaan se, ett\u00e4 h\u00e4n on ehtinyt tallentaa sis\u00e4llissodan kokeneiden ihmisten kokemuksia. Seppo Rustanius on todennut:<\/p>\n

Haluaisin tietysti tehd\u00e4 aina parempia dokumentteja. Jokainen elokuva on seikkailu ja tutkimusmatka. <\/em><\/span><\/p>\n

Elokuvan maailmaa el\u00e4\u00e4 dokumenttia tehdess\u00e4 ihan t\u00e4ysill\u00e4. Se prosessi on siin\u00e4 se kaikkein t\u00e4rkein juttu. P\u00e4\u00e4asia.<\/em><\/span><\/p>\n

Esimerkiksi Seppo Rustaniuksen 50-minuuttinen Uhrit 1918 on voimakkaasti tunteisiin vetoava kuvaus Suomessa 90 vuotta sitten vallinneesta kauhun ja terrorin ajasta, jona valkoisten kostajien mielivalta rinnastuu nykykatsojan silmiss\u00e4 esimerkiksi Ruandan veril\u00f6ylyyn. Samanlaisia ruumiskasoja n\u00e4htiin kummassakin sis\u00e4llissodassa. Ruandassa pakolaiset hakivat turhaan suojaa kirkoista. Suomessa ainakin J\u00e4ms\u00e4ss\u00e4 punavankeja teloitettiin kirkon kellotapulissa, koska heid\u00e4n ampumisensa ulkosalla h\u00e4iritsi kartanonis\u00e4nn\u00e4n rauhaa.<\/p>\n

Seppo Rustanius on dokumentin tekij\u00e4, joka uskaltaa tarttua kipeisiin aiheisiin. Viime vuosina kokemuksen historia on noussut uudeksi tutkimussuunnaksi. Rustanius on dokumentoinut kokemusten historiaa jo vuosikymmeni\u00e4. On ilo my\u00f6nt\u00e4\u00e4 Ty\u00f6v\u00e4entutkija-erikoispalkinto dokumentaristi Seppo Rustaniukselle.<\/p>\n

Seppo Rustaniuksen dokumentit:<\/u><\/strong><\/p>\n

Sotapapit -saamelainen kulttuuri ja uskonto(1981)<\/p>\n

Bassi duottar (1987)<\/p>\n

El\u00e4m\u00e4ntapana teatteri -ty\u00f6v\u00e4enn\u00e4ytt\u00e4m\u00f6t(1990)<\/p>\n

1918 -sodan kuvat (1990)<\/p>\n

Piikki lihassa (1991)<\/p>\n

Matti Oravisto (1991)<\/p>\n

Syd\u00e4men rytmi- laulaja Kiti Neuvonen (1992)<\/p>\n

J\u00e4lkipuhdistus (1994)<\/p>\n

Tie tuntemattomaan (1996)<\/p>\n

Punaiset esiliinat -naisten kohtalot Suomen punakaartissa (1997)<\/p>\n

Punaorvot -valkoisessa Suomessa (1999)<\/p>\n

Syytteit\u00e4 utopistille -Edvard Gylling ja Punainen Karjala (2001)<\/p>\n

Karjalainen kiirastuli (2002)<\/p>\n

J\u00e4\u00e4n yli (2005)<\/p>\n

Liikkeen mieli (2006)<\/p>\n

Uhrit 1918 (2008)<\/p>\n

Kuninkaan punikit (2013)<\/p>\n

H\u00e4nen elokuvansa on 1990-luvun loppupuolelta l\u00e4htien tuottanut p\u00e4\u00e4asiassa tuotantoyhti\u00f6 Illume.<\/p>\n

22. 2017<\/span><\/p>\n

Vuoden Ty\u00f6v\u00e4entutkimus-palkinto 2016<\/a>,<\/span><\/strong> jossa arvioitiin vuonna 2015 ja 2016\u00a0 ilmestyneet harrastajatutkijoiden teokset:<\/p>\n


\nESA LAHTINEN \u2013 SATA LASISSA: KAUKLAHDEN PYRINN\u00d6N HISTORIA 1914-2015
\n<\/strong><\/p>\n

E<\/strong>\"\"sa Lahtisen<\/strong><\/span><\/em> teos Sata lasissa: Kauklahden Pyrinn\u00f6n historia 1914-2015<\/em> on erinomainen esitys Espoon Kauklahdessa edelleen toimivan, vuonna 1914 perustetun Kauklahden Pyrinn\u00f6n satavuotisista vaiheista. Teos on paitsi urheiluhistoriaa, jonka alalta Vuoden ty\u00f6v\u00e4entutkimus -palkintoa ei ole aiemmin my\u00f6nnetty, my\u00f6s kotiseutuhistoriaa, poliittista historiaa, kulttuurihistoriaa ja aktiivisten ihmisten el\u00e4m\u00e4npiirin kartoitusta. Sen sivuilla yhtyy paikallinen urheilutoiminta kyl\u00e4kunnan muuhun el\u00e4m\u00e4\u00e4n, mink\u00e4 lis\u00e4ksi paikallisen seuran vaiheiden kehitys asettuu oivallisesti osaksi suomalaisen urheiluseurael\u00e4m\u00e4n yleist\u00e4 kehityst\u00e4. Kauklahden Pyrinn\u00f6n vaiheet voisi sijoittaa paikallisin yksityiskohdin s\u00e4vytettyin\u00e4 l\u00e4hes kaikkialle suomalaisessa urheiluseuraty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

\n

<\/p>\n

Esa Lahtinen. Kuva: Jarkko Hypp\u00f6nen<\/p>\n<\/div>\n

Lahtinen kuvaa oivallisesti Pyrinn\u00f6n syntyvaiheet paikallisessa ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksess\u00e4 ja juoksuttaa kehityksen itsen\u00e4iseksi seuraksi ja halki kev\u00e4\u00e4n 1918 sis\u00e4llissodan ja 1920- ja 1930-lukujen vaiheiden aina sotavuosiin ja niiden j\u00e4lkeiseen moninaiseen kehitykseen, jota ilmensi niin muu ty\u00f6v\u00e4enkulttuuri, v\u00e4hitellen uudelleen muotoutuva lajivalikoima ja vihdoin viimeisten vuosikymmenten t\u00e4ysin uusiin muotoihin kehittynyt toiminta.<\/p>\n

Mukana on my\u00f6s kaiken aikaa useiden vuosikymmenten ajan elimellisesti seuran toimintaan liittynyt kytk\u00f6s paikalliseen lasitehtaaseen. Kaari perinteisest\u00e4 yleisurheilu-, paini- ja hiihtoseurasta, jossa taustalla vaikutti alkuvuosikymmenin\u00e4 vahva ty\u00f6v\u00e4enaate, nykyiseen, ennen muuta junioritoimintaan keskittyv\u00e4\u00e4n palloiluseuraan tulee vakuuttavasti esiin. Ansiokasta on my\u00f6s teoksen erinomainen, informatiivinen kuvitus sek\u00e4 onnistunut, raikas, v\u00e4rik\u00e4s taitto.<\/p>\n

VUODEN TY\u00d6V\u00c4ENTUTKIMUS -KUNNIAMAININTA<\/span><\/em>
\nIRMA PUUMALAINEN \u2013 LIEKSAN ANNI: AIKAKAUTENSA VAHVA NAINEN
\n<\/strong><\/p>\n

Irma Puumalaisen<\/span><\/em><\/strong> teos Lieksan Anni: aikakautensa vahva nainen<\/em>, jolle palkintoraati my\u00f6nt\u00e4\u00e4 kunniamaininnan, on kuvaus tekij\u00e4n iso\u00e4idin, vuosina 1890 \u2013 1980 el\u00e4neen Anni Turunen-Puumalaisen ja h\u00e4nen perheens\u00e4 vaiherikkaasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4, jota tekij\u00e4 on kartoittanut antaumuksella ja eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 laajasti kohteensa ja koko perheyhteis\u00f6n eri aineistoja sek\u00e4 keskusteluja hyv\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00e4en. Anni Turunen oli pohjoiskarjalainen pienviljelij\u00e4vaimo, kansanparantaja, hieroja ja sosialidemokraattisen ty\u00f6v\u00e4enliikkeen aktiivi, jonka el\u00e4m\u00e4 t\u00e4yttyi niin onnen hetkist\u00e4 kuin raskaista iskuistakin. Kuolema vieraili perheess\u00e4 useasti. Puumalainen kuvaa iso\u00e4itins\u00e4 vaiheita kiihke\u00e4n oloisesti. Teksti on mukaansa tempaavaa ja osoittaa, ett\u00e4 tekij\u00e4 on tekem\u00e4ss\u00e4 selkoa sukunsa vaiheista suurella syd\u00e4mell\u00e4. Puumalainen ei unohda kytke\u00e4 iso\u00e4itins\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaiheita muuhun yhteiskunnalliseen kehitykseen. Paikallinen, koko Suomen ja paikoin jopa Euroopankin historia nousevat tekstiss\u00e4 esiin, mutta tietyt loikat kauas muille maille ovat vain osa tekij\u00e4n kiihke\u00e4\u00e4 esitysotetta. Kirjan loppuosassa tekij\u00e4 kuvaa antoisasti iso\u00e4itins\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 Helsingin Kalliossa, jonne Anni muutti el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ehtoopuolella. Kuvaus el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ty\u00f6l\u00e4iskaupunginosassa on yht\u00e4 antoisaa kuin esitys pohjoiskarjalaisesta kyl\u00e4milj\u00f6\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Puumalaisen ty\u00f6ss\u00e4 nousee esiin yksitt\u00e4isen ihmisen el\u00e4m\u00e4 kaikkineen ja tavalla, joka saa lukijankin miettim\u00e4\u00e4n omia juuriaan ja edellispolvien el\u00e4m\u00e4\u00e4. Ty\u00f6 on harrastajakirjoittajan erinomainen kirjallinen ponnistus, joka kohteensa vaiheiden my\u00f6t\u00e4 on my\u00f6s oma pieni, mutta laajempia n\u00e4kymi\u00e4 avaava osa suomalaista ty\u00f6v\u00e4enhistoriaa.<\/p>\n

Vuoden 2017 Vuoden ty\u00f6v\u00e4entutkimus -palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtajana VTT, dosentti Erkki Vasara sek\u00e4 muina j\u00e4senin\u00e4 VTT Arja Alho, FM, tietokirjailija Eeva-Liisa Oksanen, FM, Pete Pesonen, FT, tutkija Irma Tapaninen ja FM Alpo V\u00e4kev\u00e4. Raadin sihteerin\u00e4 toimi YTM Raija Kangas.<\/span><\/strong><\/em><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/span><\/em><\/p>\n

21. 2015<\/span><\/p>\n

Vuoden Ty\u00f6v\u00e4entutkimus -palkinto 2015 , jossa arvioitiin vuonna 2014 ja 2015 ilmestyneet ammattitutkijoiden teokset.<\/p>\n

Palkintoraati valitsi lukuisten erinomaisten tutkimusten joukosta palkittavaksi tutkijatohtori, filosofian tohtori Jenni Hokan<\/span><\/strong><\/em> tiedotusopin alaan kuuluvan v\u00e4it\u00f6stutkimuksen ”Kakkoselta kaikelle kansalle. Kuulumisen politiikka Ylen TV2:n arkirealistisissa sarjoissa<\/span>”. <\/em>Television poliittinen ja yhteiskunnallinen merkitys on valtava, mit\u00e4 Hokka avaa mielenkiintoisella tavalla. Tutkimus k\u00e4sittelee TV2:n seitsem\u00e4\u00e4 sarjaa nelj\u00e4lt\u00e4 eri vuosikymmenelt\u00e4 Heikist\u00e4 ja Kaijasta Fakta hommaan ja Kyll\u00e4 is\u00e4\u00e4 osaa -sarjaan. Tutkimuksen avaink\u00e4site on kuulumisen politiikka, jonka avulla Hokka k\u00e4sittelee raikkaalla tavalla kansanomaisuutta, luokkaan kuulumista, sukupuolta ja suhdetta hyvinvointivaltion rakentumiseen.<\/p>\n

Hokka l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sarjoista sek\u00e4 hyvinvointivaltion murenemisen ett\u00e4 yhteiskuntaluokkien muutoksen tarinan. Samalla nousee esiin luokka-aseman ja sukupuolen yhteenkietoutuneisuus. Tv-sarjojen kritiikkien kautta avautuu my\u00f6s nelj\u00e4s tarina rahvaan ja tavallisen kansan luokittelusta eri vuosikymmenin\u00e4.<\/p>\n

El\u00e4m\u00e4nty\u00f6palkinto Helena Honka-Hallilalle:<\/p>\n

Palkintoraati p\u00e4\u00e4tti palkita el\u00e4m\u00e4nty\u00f6st\u00e4 tietokirjailija ja filosofian lisensiaatti Helena Honka-Hallila<\/span><\/em>n<\/strong>. Turkulainen Honka-Hallila on tehnyt lukuisia kuntien ja ty\u00f6v\u00e4enj\u00e4rjest\u00f6jen historioita. H\u00e4n on tarkkan\u00e4k\u00f6inen tutkija, jonka teokset ovat lukijayst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 ja laadultaan tinkim\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. H\u00e4n on my\u00f6s tekstiilitutkija. H\u00e4n on kirjoittanut kymmeni\u00e4 monografioita. Ty\u00f6v\u00e4enliikkeeseen liittyvi\u00e4 tutkimuksia ovat muun muassa ty\u00f6v\u00e4en raittiusliikkeen, Kymen sosialidemokraattinen piirin, kristillisen ty\u00f6v\u00e4enliikkeen, Kotkan ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen ja Eteenp\u00e4in-lehden historia.<\/p>\n

Palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtajanaan VTT Arja Alhjo ja j\u00e4senin\u00e4: prof. Pentti Araj\u00e4rvi, Metalliliiton tutkimusjohtaja VTT Anu-Hanna Anttila,\u00a0 ja VTT, dosentti Marjaliisa Hentil\u00e4, FT Sami Suodenjoki ja FT P\u00e4ivi Uljas, raadin sihteerin\u00e4 toimi kirjastonhoitaja, YTM Raija Kangas.<\/strong><\/span><\/em><\/p>\n

20. 2015<\/span><\/a><\/p>\n

Vuoden Ty\u00f6v\u00e4entutkimus-palkinto 2014, jossa arvioitiin vuonna 2013 ja 2014 ilmestyneet harrastajatutkijoiden teokset:<\/p>\n

P\u00e4\u00e4palkinto jaettiin kahdelle teokselle:<\/p>\n

FM Eero Haapasen<\/strong> ”S\u00f6rkan rys\u00e4keisarit. Kalastajia, ajureita ja salakuljettajia”. <\/span><\/span><\/em>Suomalaisen <\/span><\/span>
\n<\/span><\/p>\n

Ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen historiankirjoittaja V\u00e4in\u00f6 Tervon<\/strong> ”Sotkamon ty\u00f6v\u00e4entalo – torpasta taloksi”. <\/span><\/span><\/em>Sotkamon Vasemmisto, Sotkamo 2014.<\/span><\/span><\/p>\n

Palkintoraatiin kuuluivat: FT historiantutkija P\u00e4ivi Uljas (puheenjohtaja), VTT tutkija ja vapaa kirjoittaja Arja Alho, OTT professori Pentti Araj\u00e4rvi, FT toimittaja ja kirjailija Lasse Lehtinen, FM arkistoty\u00f6ntekij\u00e4 Pete Pesonen ja FM kirjastoty\u00f6ntekij\u00e4 Alpo V\u00e4kev\u00e4. Raadin sihteerin\u00e4 oli YTM kirjastonhoitaja Raija Kangas.<\/strong><\/span><\/em><\/p>\n

19. 2014<\/span><\/a><\/p>\n

Vuoden Ty\u00f6v\u00e4entutkimus -palkinto 2013 , jossa arvioitiin vuonna 2012 ja 2013 ilmestyneet ammattitutkijoiden teokset:<\/p>\n

P\u00e4\u00e4palkinnon sai valtiotieteiden tohtori Elina Katainen<\/span><\/em><\/strong> v\u00e4it\u00f6skirjastaan ”Vapaus, tasa-arvo, toverillinen rakkaus”.<\/em> Perheen, kotialouden ja avioliion politisointi suomalaisessakommunistisessa liikkeess\u00e4 ennen vuotta1930″<\/em>. Ty\u00f6v\u00e4en historian ja perinteen tuktimuksen seura, Helsinki 2013.<\/p>\n

Historiantutkija Tero Tuomisto<\/span><\/em><\/strong> palkittiin el\u00e4m\u00e4nty\u00f6st\u00e4\u00e4n. H\u00e4n on tehnyt suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n korkeatasoisia j\u00e4rjest\u00f6jen ja yhteis\u00f6jen historiateoksia.<\/p>\n

Ty\u00f6v\u00e4entutkimuspalkintoraatiin 2014 kuuluivat puheenjohtajanaan prof. Kimmo Rentola ja j\u00e4senin\u00e4: prof. Pentti Araj\u00e4rvi, VTT Arja Alho, FT P\u00e4ivi Uljas ja dosentit Erkki Vasara, Tapio Bergholm,Timo Soukola ja Marjaliisa Hentil\u00e4, raadin sihteerin\u00e4 toimi kirjastonhoitaja Raija Kangas.<\/strong><\/span><\/em><\/p>\n

18. 2013<\/span><\/p>\n

Vuoden Ty\u00f6v\u00e4entutkimus-palkinto 2012, jossa arvioitiin vuonna 2011 ja 2012 ilmestyneet harrastajatutkijoiden teokset:<\/p>\n

P\u00e4\u00e4palkinto jaettiin kahdelle teokselle:<\/p>\n

Pertti Vuorio<\/em><\/span>n<\/strong> ”Koverharin raudan- ja ter\u00e4ksentekij\u00f6iden historia 1961-2011. Koverhar j\u00e4rn- och st\u00e5larbetarnas historia 1961-2011”<\/em>. Koverharin metallity\u00f6ntekij\u00e4in ammattiosasto, Hanko 2011.<\/p>\n

ja<\/p>\n

Jouko Halmekoske<\/span><\/em>n<\/strong> ”Orjamarkkinat. Huutolaislasten kohtaloita Suomessa”<\/em>. Ajatus Kirjat, Helsinki 2011.<\/p>\n

Yhdistys on kutsunut Ty\u00f6v\u00e4entutkimuspalkintoraatiin 2013 puheenjohtajaksi FT, dosentti Tapio Bergholmin; ja j\u00e4seniksi VTT, dosentti Marjaliisa Hentil\u00e4n; VTT, tutkija Joni Krekolan; VTT, tutkija Arja Alhon,\u00a0 FT, tutkija Timo Soukolan ja FT, tutkija P\u00e4ivi Uljaan.<\/p>\n

17. 2012<\/span><\/p>\n

Vuoden Ty\u00f6v\u00e4entutkimus -palkinto 2011 , jossa arvioitiin vuonna 2010 ja 2011 ilmestyneet ammattitutkijoiden teokset:<\/p>\n

P\u00e4\u00e4palkinnon sai FT Sami Suodenjoki<\/em> <\/span><\/strong>v\u00e4it\u00f6skirjastaan ”Kuriton suutari ja kiist\u00e4misen rajat. Ty\u00f6v\u00e4enliikkeen l\u00e4pimurto h\u00e4m\u00e4l\u00e4isess\u00e4 maalaisyhteis\u00f6ss\u00e4 1899 – 1909”<\/em>. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2010.<\/p>\n

Vuoden Ty\u00f6v\u00e4entutkimus -raati my\u00f6nsi kunniamaininnan FT Johanna Annolal<\/span><\/strong>le h\u00e4nen v\u00e4it\u00f6skirjastaan ”\u00c4iti, em\u00e4nt\u00e4, virkanainen, vartija. K\u00e4yh\u00e4intalojen johtajattaret ja yhteiskunnallinen \u00e4itiys 1880 – 1918”<\/em>. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2011.<\/p>\n

Yhdistys on kutsunut Ty\u00f6v\u00e4entutkimuspalkintoraatiin 2012 puheenjohtajaksi dosentti Tapio Bergholmin, ja j\u00e4seniksi dosentti Marjaliisa Hentil\u00e4n, VTT, tutkija Joni Krekolan, FT, etnologian professori Hanna Snellmanin ja VTT, tutkija Arja Alhon.<\/strong><\/span><\/em><\/p>\n

16. 2011<\/span><\/p>\n

Vuoden Ty\u00f6v\u00e4entutkimus -palkinto 2010, jossa arvioitiin vuonna 2009 ja 2010 ilmestyneet harrastajatutkijoiden teokset:<\/p>\n

P\u00e4\u00e4palkinnon sai lappeenrantalainen paperity\u00f6l\u00e4inen Keijo Martikainen<\/em><\/span><\/strong> (s. 1950), joka on julkaissut kuusi kotiseutunsa ja sen l\u00e4hialueen ty\u00f6v\u00e4enhistoriaa valottavaa historiikkia. H\u00e4n oli 41 vuotta UPM:n Kaukaan sellutehtaalla t\u00f6iss\u00e4 ja j\u00e4i sielt\u00e4 vuonna 2008 el\u00e4kkeelle.<\/p>\n

Keijo Martikaisen julkaisut:<\/p>\n

\n
\n

Telineit\u00e4 ja Toimintaa. Lappeenrannan Rakennusty\u00f6l\u00e4isten osasto n:o 33 ry 60 vuotta. 1991. 82 s.<\/p>\n<\/blockquote>\n<\/blockquote>\n

\n
\n

yksi Urheiluseura Lauritsalan Visan 90-vuotishistoriikin kirjoittajista, 1992.<\/p>\n<\/blockquote>\n<\/blockquote>\n

\n
\n

Selluntekoa ja selluntekij\u00f6it\u00e4. Kaukaan sellutehtaan 100-vuotishistoria. (Martikainen oli ty\u00f6ryhm\u00e4n yksi j\u00e4sen, joka kirjoitti kirjan.) 1997. 136 s.<\/p>\n<\/blockquote>\n<\/blockquote>\n

\n
\n

Saimaan Rautakourat. Lappeenrannan Metallity\u00f6v\u00e4en ammattiosasto n:o 3 ry 100 vuotta. 2004. 80 s.<\/p>\n<\/blockquote>\n<\/blockquote>\n

\n
\n

Ay-toiminnan pitk\u00e4 taival. Joutsenon Metallity\u00f6v\u00e4en ammattiosasto 100 vuotta. 2009. 104 s.<\/p>\n<\/blockquote>\n<\/blockquote>\n

\n
\n

Pitk\u00e4n piipun juurelta. Paperiliiton Joutsenon osasto 23 ry 100 vuotta. 2010. 160 s.<\/p>\n<\/blockquote>\n<\/blockquote>\n

\n

Valtav\u00e4ylien sivusta Euroopan reunalle. Paperiliiton Simpeleen osasto N:o 25 ry. 100-vuotta Vuodet 1911-2011.Paperiliiton Simpeleen osasto N:o 25 ry, Lappeenranta 2011.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Kunniamaininnan sai:<\/p>\n

Ty\u00f6v\u00e4enperinne ry:n palkintoraati my\u00f6nsi kunniamaininnan Savitaipaleen vuoden 1918 historiaty\u00f6ryhm\u00e4lle<\/span><\/strong><\/em>. Sen vet\u00e4j\u00e4n\u00e4 on toiminut mets\u00e4nhoitaja Pentti Pylkk\u00f6<\/em> ja muut ty\u00f6ryhm\u00e4n j\u00e4senet ovat Ilkka Pylkk\u00f6, Pertti Jurvanen, Sirpa Halttunen, Johanna Vasara, Seppo Pekasti ja Kai Vaartaja.<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Ty\u00f6ryhm\u00e4 sai palkinnon vuonna 2009 julkaistusta kirjasta Pelon p\u00e4iv\u00e4t.<\/em> Siviilihenkil\u00f6iden aikalaismuistelmia Savitaipaleen rintamalta 1918.<\/em><\/span><\/p>\n

Ty\u00f6v\u00e4enperinne ry:n palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtajana VTT, dosentti Marjaliisa Hentil\u00e4, VTT Gia Virkkunen ja VTM Jussi Vauhkonen, kaikki Helsingin yliopistosta.<\/span><\/strong><\/em><\/p>\n

15. 2010<\/span><\/p>\n

Vuoden Ty\u00f6v\u00e4entutkimus -palkinto 2009 (TT 2010 s. 95-99.), jossa arvioitiin vuonna 2008 ja 2009 ilmestyneet ammattitutkijoiden teokset:<\/p>\n

\n
\n

VTT Anu Suoranta<\/span><\/strong> : Halvennettu ty\u00f6. P\u00e4tk\u00e4ty\u00f6 ja sukupuoli sopimusyhteiskuntaa edelt\u00e4viss\u00e4 ty\u00f6markkinak\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4<\/em>. Vastapaino, Tampere 2009.<\/p>\n<\/blockquote>\n<\/blockquote>\n

\n
\n

Ty\u00f6v\u00e4entutkija-erikoispalkinto <\/span><\/strong><\/em>my\u00f6nnettiin ensimm\u00e4isen kerran pitk\u00e4j\u00e4nteisest\u00e4 ty\u00f6v\u00e4entutkimukseen liittyv\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 VTT Tauno Saarelalle.<\/span><\/strong> H\u00e4nen teoksensa ”Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923-1930<\/em>”. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2008.) on jatkoa Saarelan vuonna 1996 ilmestyneelle v\u00e4it\u00f6skirjalle ”Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923<\/em>”. (Kansan Sivistysty\u00f6n Liitto, Helsinki 1996.) Tauno Saarela on ty\u00f6skennellyt pitk\u00e4\u00e4n kommunismin parissa ja on yksi sen johtavista suomalaistutkijoista, joka jo ennen tohtorintutkintoaan oli tehnyt pitk\u00e4n rupeaman tutkimussarallaan.<\/p>\n<\/blockquote>\n<\/blockquote>\n

Palkintoraatiin kuuluivat j\u00e4senin\u00e4 dosentti Marjaliisa Hentil\u00e4 (HY\/taloushistoria), dosentti Erkki Vasara (HY\/poliittinen historia), FT Kati Launis (TY\/kotimainen kirjallisuus) ja VTT, historiantutkija Veli-Pekka Lepp\u00e4nen sek\u00e4 raadin puheenjohtajana dosentti Anu-Hanna Anttila (TY\/sosiologia).<\/span><\/strong><\/em><\/p>\n

14. 2009<\/span><\/p>\n

Vuoden ty\u00f6v\u00e4entutkimus -palkinto 2008 (TT 2009, s. 146-148.), jossa arvioitiin vuonna 2007 ja 2008 ilmestyneet harrastajatutkijoiden teokset:<\/p>\n

Vuoden Ty\u00f6v\u00e4entutkimus -palkinto jaettiin kahdelle teokselle:<\/p>\n

Olli Korjus<\/em><\/span><\/strong> : Hamina 1918. Nimi nimelt\u00e4, luoti luodilta<\/em>. Atena, Jyv\u00e4skyl\u00e4 2008.<\/span><\/p>\n

Reijo Virta<\/span> <\/em><\/strong>: Ty\u00f6v\u00e4en taistelua, edunvalvontaa ja yhdess\u00e4oloa. Paperiliiton Voikkaan osaston 100 toiminnan vuotta.<\/span><\/em> Paperiliiton Kuusannimen osasto nro 85 ry\/Voikkaan ty\u00f6huonekunta, Voikkaa 2008.<\/p>\n

Palkintoraatiin kuuluivat pj, dosennti Kirsti Salmi-Niklander, VTT Anu-Hanna Anttila, VTT Matti Hannikainen ja FL Jyrki Helin.<\/strong><\/em><\/span><\/p>\n

13. 2008<\/em><\/span><\/p>\n

Vuoden ty\u00f6v\u00e4entutkimus -palkinto 2007 (TT 2008, s. 118-120.), jossa arvioitiin vuonna 2006 ja 2007 ilmestyneet ammattitutkijoiden teokset:<\/p>\n

Dosentti, FT Tapio Bergholm<\/span><\/em> <\/strong>:<\/p>\n

Sopimusyhteiskunnan synty II. Hajaannuksesta tulopolitiikkaan. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto 1956-1969.<\/em> Otava, Helsinki 2007.<\/p>\n

YTT Mari K\u00e4yhk\u00f6<\/em><\/span><\/strong> : Siivoojaksi oppimassa. Etnografinen tutkimus ty\u00f6l\u00e4istyt\u00f6ist\u00e4 puhdistuspalvelualan koulutuksessa. <\/span><\/em>Joensuun yliopisto, Joensuu 2006.<\/span><\/p>\n

Palkintoraatiin kuuluivat pj, dosentti Kirsti Salmi-Niklander, VTT Anu-Hanna Anttila, VTT Matti Hannikainen ja FL Jyrki Helin.<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

12. <\/span><\/em>2007<\/span><\/span><\/p>\n

Vuoden<\/span> ty\u00f6v\u00e4entutkimus -palkinto 2006 (TT 2007, s. 99-102.), jossa arvioitiin vuonna 2005 ja 2006 ilmestyneet harrastajatutkijoiden teokset:<\/span><\/p>\n

Ty\u00f6v\u00e4en<\/span>tutkimuspalkinto <\/span>jaettiin kahdelle eri tavoin ansioituneelle ammattiyhdistystoimintaa tarkastelevalle tutkimukselle:<\/span><\/p>\n

Ilmari Jokinen<\/span><\/strong> : <\/span><\/em>Patruuna-ajasta Euroopan reunalle. Paperiliiton Kuusankosken osasto 19, 100 vuotta. <\/span><\/em>Paperiliiton Kuusankosken osasto 19, Kuusankoski 2006.<\/span><\/p>\n

Markku Kuusela<\/span><\/strong> : <\/span>Kruunun tekij\u00e4t. Helsingin posliinity\u00f6ntekij\u00e4in ammattiosaston historiaa vuosilta 1945-2005. <\/em>Helsingin posliinity\u00f6ntekij\u00e4in ammattiosasto, Helsinki 2005.<\/p>\n

Kunniamaininnan saivat:<\/span><\/p>\n

Olavi Horsma-aho<\/span><\/strong> : <\/span>Sata vuotta ty\u00f6v\u00e4enliikett\u00e4 Pirkkalassa. <\/em>Pirkkalan sos.dem. kunnallisj\u00e4rjest\u00f6, Tampere 2005.<\/p>\n

Timo Sandberg<\/span> <\/strong>: Kuopion metalli ei vi\u00e4nny. Kuopion Metallity\u00f6v\u00e4en Ammattiosasto no 60, 75 vuotta.<\/span><\/em> Kuopion Metallity\u00f6v\u00e4en Ammattiosasto no 60, Kuopio 2005.<\/span><\/p>\n

Ty\u00f6v\u00e4entutkimusraatiin kuuluivat emeritusprofessori Jorma Kalela, dosentti Erkki Vasara ja tutkijat Jyrki Helin ja Oona Ilmolahti sek\u00e4 puheenjohtajana dosentti Ulla-Maija Peltonen.<\/span><\/strong><\/em><\/p>\n

11. <\/span>2006<\/span><\/p>\n

Vuoden ty\u00f6v\u00e4entutkimus -palkinto 2005 (TT 2006, s. 72-72.) , jossa arvioitiin vuonna 2004 ja 2005 ilmestyneet ammattitutkijoiden teokset:<\/span><\/span><\/p>\n

FT Kirsti Salmi-Niklande<\/strong>r : Itsekasvatusta ja kapinaa. Tutkimus Karkkilan ty\u00f6l\u00e4isnuorten kirjoittavasta keskusteluyhteis\u00f6st\u00e4 1910- ja 1920-luvilla. <\/span><\/em>Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2004.<\/span><\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Kunniamaininnan saivat:<\/span><\/span><\/p>\n

VTT Matti Hannikainen<\/span> <\/strong>: Rakentajat suhdanteissa. Palkat, ty\u00f6tt\u00f6myys ja ty\u00f6markkinak\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t Helsingin rakennustoiminnassa 1930-luvun laman aikana.<\/em> Suomen Tiedeseura, Vammala 2004.<\/p>\n

FT Saara Tuomaala<\/span><\/strong> : Ty\u00f6t\u00e4tekevist\u00e4 k\u00e4sist\u00e4 puhtaiksi ja kirjoittaviksi. Suomalaien oppivelvollisuuskoulun ja maalaislasten kohtaaminen 1921-1939.<\/em> Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2004.<\/span><\/p>\n

Kunniapalkinto 2005 Orvo Bogdanoffille<\/em><\/strong>:<\/span><\/p>\n

Vuosittaisen palkitsemisen ohella my\u00f6nnettiin kirvesmiehen\u00e4 toimineelle Orvo Bogdanoff<\/em><\/span><\/strong>ille (s. 1937 Viipurissa) kunniapalkinto t\u00e4m\u00e4n laajan kuvallisen viestinn\u00e4n, erityisesti postikorttikulttuurin piiriss\u00e4 tutkijana suoritetun el\u00e4m\u00e4nty\u00f6n perusteella, joka ty\u00f6 edelleenkin jatkuu. Kunniapalkinto my\u00f6nnettiin nyt ensimm\u00e4isen kerran.<\/span><\/p>\n

Ty\u00f6v\u00e4entutkimusraatiin kuuluivat tutkija Jyrki Helin, tutkija Oona Ilmolahti, professori Jorma Kalela ja puheenjohtajana tutkija Ulla-Maija Peltonen.<\/strong><\/em><\/span><\/p>\n

10. 2005<\/span><\/p>\n

Vuoden ty\u00f6v\u00e4entutkimus -palkinto 2004 (TT 2005, s. 88-91.), jossa arvioitiin vuonna 2003 ja 2004 ilmestyneet harrastajatutkijoiden teokset:<\/span><\/span><\/p>\n

Esa L\u00e5ng<\/span><\/strong> : Sadan vuoden mesta. Kertomus Lahden muurarien ammattiosaston toiminnasta sek\u00e4 tarinoita ty\u00f6mailta 1904-2004. Rakennusliiton osasto no 604. <\/em>Lahden muurarit, Lahti 2004.<\/span><\/span><\/p>\n

Kunniamaininnan saivat:<\/span><\/span><\/p>\n

Pro Sunila ry.<\/em><\/strong> : Sunila. Kyl\u00e4t piipun varjossa.<\/em> Pro Sunila ry, Sunila 2004.<\/span><\/span><\/p>\n

Reijo H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen <\/em><\/strong>: Karhulan kipin\u00e4sinko. Sata vuotta metallity\u00f6v\u00e4en ammattiyhdistystoimintaa Karhulassa<\/em>. Karhulan metallity\u00f6v\u00e4en ammattiosasto no 13, Karhula, 2003.<\/span><\/span><\/p>\n

Ty\u00f6v\u00e4entutkimusraatiin kuuluivat tutkijat Jyrki Helin, Oona Ilmolahti, Simo Laaksovirta ja puheenjohtajana dosentti Ulla-Maija Peltonen.<\/span><\/span><\/strong><\/em><\/p>\n

9.<\/span> 2004<\/span><\/p>\n

Vuoden ty\u00f6v\u00e4ntutkimuspalkinto 2003 (TT 2004, s.77.) , jossa arvioitiin vuonna 2002 ja 2003 ilmestyneet ammattitutkijoiden teokset:<\/span><\/span><\/p>\n

Dosentti<\/span> Ulla-Maija Peltonen<\/strong> : Muistin paikat. Vuoden 1918 sis\u00e4llissodan muistamisesta ja unohtamisesta. <\/span><\/em>Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2003.<\/span><\/span><\/p>\n

Kunniamaininnan saivat:<\/span><\/span><\/p>\n

FL<\/span> Timo Soukola<\/em><\/strong> : Riistorauhaa rikkomassa. Suomen Merimies-Unionin ja sen edelt\u00e4jien vaiheita 1905-2000.<\/em> Otava, Helsinki 2003.<\/span><\/span><\/p>\n

FM<\/span> Kari Koskela<\/em><\/strong> : Huligaanit. Katuel\u00e4m\u00e4\u00e4 S\u00f6rk\u00e4ss\u00e4 suurlakosta sis\u00e4llissotaan. <\/em>Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2002.<\/span><\/span><\/p>\n

8. 2003<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Vuoden ty\u00f6v\u00e4entutkimus -palkinto 2002 (TT 2003, s. 79.), jossa arvioitiin vuonna 2001 ja 2002 ilmestyneet harrastajatutkijoiden teokset:<\/span><\/span><\/p>\n

Timo Myll\u00e4ri<\/em><\/strong> : K\u00e4y eesp\u00e4in v\u00e4ki voimakas…Sein\u00e4joen Ty\u00f6v\u00e4enyhdistys ry 1902.2002.<\/em> Sein\u00e4joen Ty\u00f6v\u00e4enyhdistys, Ilmajoki 2002.<\/span><\/span><\/p>\n

Kunniamaininnan saivat:<\/span><\/span><\/p>\n

Jussi-Pekka Alander<\/em><\/strong> : Punakaartien merkit, tunnukset ja varainker\u00e4ysmerkit.<\/em> Jussi-Pekka Alander, Sammatti 2002<\/span>.<\/span><\/p>\n

Uuno F. Inkinen<\/em><\/strong> : Sotap\u00e4iv\u00e4kirja 1941-1944. <\/em>Suomen Rauhanpuolustajat. Like, Helsinki 2002.<\/span><\/span><\/p>\n

7.<\/span> 2002<\/span><\/p>\n

Vuoden ty\u00f6v\u00e4entutkimus -palkinto 2001 (TT 2002, s. 81.), jossa arvioitiin vuonna 2000 ja 2001 ilmestyneet ammattitutkijoiden teokset:<\/span><\/span><\/p>\n

FT<\/span> Kari Ter\u00e4s<\/em><\/strong> : Arjessa ja liikkeess\u00e4. Verkoston\u00e4k\u00f6kulma modernisoituviin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n suhteisiin 1880-1920<\/em>. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2001.<\/span><\/span><\/p>\n

Kunniamaininnan saivat:<\/span><\/span><\/p>\n

FT<\/span> Sirpa Haila<\/strong><\/em> : Paasitornin tarina.<\/em> Helsingin ty\u00f6v\u00e4enyhdistys, Helsinki 2001.<\/span><\/span><\/p>\n

FT<\/span> Pirkko-Liisa Kastari<\/strong><\/em> : Mao miss\u00e4 s\u00e4 oot? Kiinan kulttuurivallankumous Suomen 1960-luvun keskusteluissa<\/em>. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2001.<\/span><\/span><\/p>\n

Palkintolautakuntaan kuuluivat akatemiantutkija Maria L\u00e4hteenm\u00e4ki, historiantutkija Simo Laaksovirta, dosentti Kimmo Rentola ja pankinjohtaja Jukka Hako.<\/span><\/span><\/p>\n

6. 2001<\/span><\/p>\n

Vuoden ty\u00f6v\u00e4entutkimus -palkinto 2000 (TT 2001, 83-84.), jossa arvioitiin vuosina 1999 ja 2000 ilmestyneet harrastajatutkijoiden teokset:<\/p>\n

Markku Tasala<\/span><\/strong> : Mets\u00e4kaarti. Kolarin mets\u00e4kaartin jatkosota ja rauha.<\/em> Pohjoinen, Oulu 2000.<\/p>\n

Kunniamaininnan saivat:<\/p>\n

Raimo Blomqvist<\/span> <\/strong>: Gutenbergin irtokirjasimista fontteihin – Valkeakosken kirjaty\u00f6ntekij\u00e4in yhdistys r.y. 1945-1995.<\/em> Valkeakosken kirjaty\u00f6ntekij\u00e4in yhdistys, Valkeakoski 2000.<\/p>\n

Kalle Ranta<\/span><\/strong> : Arpi korvassa ja syd\u00e4mess\u00e4 – muistelmia ja mietelmi\u00e4 myrskyis\u00e4n vuosisatamme py\u00f6rteiss\u00e4 kahlatusta el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/em> WSOY, Porvoo 2000.<\/p>\n

Pekka Siukkola<\/span><\/strong> : Torvisoitosta puhallinmusiikkiin – Kotkan sosialidemokraattisen ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen soittokunta 1900-2000.<\/em> Gummrus, Jyv\u00e4skyl\u00e4 2000.<\/p>\n

Aarno H. Tahvanainen<\/span><\/strong> : Yhteisty\u00f6ll\u00e4 parempaan huomiseen. Vantaan Sosialidemokraattisen kunnallisj\u00e4rjest\u00f6n historia.<\/em> Vantaan Sosialidemokraattinen kunnallisj\u00e4rjest\u00f6, Vantaa 2000.<\/p>\n

5. 2000<\/span><\/p>\n

Vuoden ty\u00f6v\u00e4entutkimus -palkinto 1999 (TT 2000, s. 73.), jossa arvioitiin vuonna 1998 ja 1999 ilmestyneet ammattitutkijoiden teokset:<\/span><\/p>\n

VTT Marjaliisa Hentil\u00e4<\/span><\/strong> : Keikkavaaka ja kousikka. Kaupan ty\u00f6 ja tekij\u00e4t 1800-luvulta itsepalveluaikaan.<\/em> Liikealan ammattiliitto : Edita, Helsinki 1999.<\/p>\n

4. 1999<\/span><\/p>\n

Vuoden ty\u00f6v\u00e4entutkimus -palkinto 1997 (TT 1999, s. 67.), jossa arvioitiin vuosina 1997 ja 1998 <\/span>ilmestyneet harrastajatutkijoiden teokset:<\/p>\n

Unto Palokas<\/span><\/strong> : Variksen laulu – kadonneen kyl\u00e4n tarinat.<\/em> Puu- ja erityisalojen liitto, Lieksa 1998<\/p>\n

Kunniamaininnan sai:<\/p>\n

Paavo Koivuneva<\/span> <\/strong>: H\u00f6yryhepoa hengitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Muistikuvia VR:n konpajaty\u00f6st\u00e4.<\/em> P. Koivuneva, Suomen rautatiemuseo, 1999.<\/p>\n

3. 1998<\/span><\/span><\/p>\n

Vuoden ty\u00f6v\u00e4entutkimus -palkinto 1998 (TT 1998, s. 77.), jossa arvioitiin vuosina 1996 ja 1997 ilmestyneet ammattitutkijoiden teokset:<\/p>\n

Dosentti, VTT Pauli Kettunen<\/span><\/strong> : Ty\u00f6j\u00e4rjestys. Tutkielma ty\u00f6n ja tiedon poliittisesta historiasta.<\/em> Tutkijaliitto, Helsinki 1997.<\/span><\/p>\n

2. 1997<\/span><\/span><\/p>\n

Vuoden ty\u00f6v\u00e4entutkimus -palkinto 1996 (TT 1997, s. 62.), jossa arvoitiin vuosina 1995 ja 1996 ilmestyneet harrastatutkijoiden teokset:<\/p>\n

Risto Koskinen<\/span><\/strong> : Kukkaroherrojen pelot – Pietarsaaren ty\u00f6v\u00e4ki 1901-1918.<\/em> Koivu ja t\u00e4hti Oy, Kannus 1996.<\/p>\n

\n

1.1996<\/span><\/span><\/p>\n

Vuoden Ty\u00f6v\u00e4entutkimus -palkinto 1995 (TT 1996, s. 61-62.), jossa arvioitiin vuonna 1994 ja 1995 ilmestyneet ammattitutkijoiden teokset:<\/p>\n

Apulaisprofessori FT\u00a0 Antti Kujala<\/strong><\/span> : Ven\u00e4j\u00e4n hallitus ja Suomen ty\u00f6v\u00e4enliike 1899-1905. Suomen historiallinen seura, Helsinki 1996.<\/p>\n

L\u00c4HTEET: Ty\u00f6v\u00e4entutkimus Vuosikirjat (TT) 1996-2010.<\/p>\n<\/blockquote>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ty\u00f6v\u00e4enliikkeen kirjasto avasi ovensa asiakkaille 5.3.1987. Ty\u00f6v\u00e4enperinne – Arbetartradition ry j\u00e4rjesti ensimm\u00e4isen ty\u00f6v\u00e4enperinneillan 5.3.1996. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Ty\u00f6v\u00e4enperinnep\u00e4iv\u00e4\u00e4 on vietetty vuosittain aina maaliskuun viidenten\u00e4 Anna Wiikin syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jolloin Ty\u00f6v\u00e4enperinne ry jakaa Vuoden Ty\u00f6v\u00e4entutkimus -palkinnon vuorovuosina ammattitutkijoille ja ei-ammatti- \/ harrastajatutkijoille. Arvioinnissa on aina mukana kahden viimeisen vuoden aikana ilmestyneet tutkimukset. Ty\u00f6v\u00e4entutkimus-palkinto on kohdistettu laadukkaaseen tutkimukseen, joka edustaa ty\u00f6v\u00e4en historian, perinteen ja … Read more<\/a><\/p>\n

Read more<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":28,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaki\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/82"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaki\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=82"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaki\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/82\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":947,"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaki\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/82\/revisions\/947"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaki\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/28"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=82"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}