Tuntitöitä siivoojana kirjastossa

Työväenliikkeen kirjasto hakee siivoojaa osa-aikaiseen työhön. Tuntitöitä on tarjolla 15 tai 20 tuntia kuukaudessa (kaksi kertaa viikossa noin 2-3 tuntia kerralla). Tuntipalkka on 13,07 euroa. Heinäkuussa työtunteja on 0. Työvuorot voidaan sopia esimerkiksi opiskelujen oheen joustavasti mieluiten kirjaston aukioloaikojen (klo 10-16) ulkopuolelle.
Etsimme hyvän fyysisen kunnon ja siivoustyön kokemusta omaavaa, luotettavaa, joustavaa, järjestelmällistä ja tehokasta työntekijää toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 3 kk:n koeajalla.
Tehtävästä kiinnostuneita pyydetään lähettämään työhakemus kirjastonjohtajalle turvapostin kautta:
https://www.turvaposti.fi/viesti/tuija.siimes@tyovaenperinne.fi
Lisätietoja antaa Tuija Siimes / Työväenperinne ry, (tuija.siimes@tyovaenperinne.fi) puh. 044 0750 429.
Työväenliikkeen kirjasto
Sörnäisten rantatie 25 A
00500 HELSINKI
www.tyovaenperinne.fi

Työväenliikkeen kirjaston kevään ohjelmaa (2024)

Artikkeli päivittyy sitä mukaan kun uusia tilaisuuksia varmistuu.

Osa tilaisuuksista striimataan, mutta varmin tapa osallistua tapahtumaan on saapua paikan päälle.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Kevään näyttelyt – vuonna 2024 vietetään Sivistyksen teemavuotta

Tervetuloa näyttelyiden avajaisiin!

Keskiviikko 10.4. klo 17.0017.45

Yksilön digitaalinen jälki – mitä meistä jää tuleville sukupolville?

Arkistonhoitaja Maaret Storgårds esitelmöi ajankohtaisesta aiheesta ”Yksilön digitaalinen jälki – mitä meistä jää tuleville sukupolville?”

Yhä harvempi meistä käyttää perinteistä muistikirjaa tehdäkseen merkintöjä menoista, mietteistään tai päivän tapahtumista. Muistikirjojen tilalle ovat tulleet digitaalilaitteet, joiden sovelluksissa jaamme itsestämme tietoa teksteinä, kuvina ja videoina. Arkistonhoitajan pöytä täyttyy edelleen paperisista kalentereista, muistikirjoista, kirjeistä ja kuvista, mutta mitä päätyy yksityisarkistoihin sosiaalisen median alustoilta?  Yksilödataa syntyy valtavia määriä ja se pirstaloituu eri alustoille, sen paljous on myös syy sen katoamiseen. Miten takaamme sen, että tulevaisuudessakin meillä on yhtäjaksoisesti kerättyä, luotettavaa yksityisarkistollista tietoa saatavilla, ei mustaa aukkoa?

Esitelmässä pohditaan yksilödatan arkistoinnin nykytilaa, sen ympärillä vallitsevia ilmiöitä sekä mahdollisia tulevaisuuksia.

Musiikkiarkiston arkistonhoitaja Maaret Storgårds on musiikkitieteilijä (FM) ja tradenomi (YAMK). Hän opiskelee parhaillaan tulevaisuudentutkimusta Turun yliopistossa, jonne valmistelee pro gradua yksilödatan arkistoinnin tulevaisuuksista.

Esitelmä on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Esitelmän jälkeen alkaa klo 18 Musiikkiarkiston Kannatusyhdistys ry:n vuosikokous, joka on tarkoitettu vain yhdistyksen jäsenille.

Järjestäjä: Musiikkiarkisto

Tiistai 16.4. klo 17.3019.00

Perinnönjako. Keskusteluja Tarja Halosen politiikasta

Meri Valkaman ja presidentti Tarja Halosen keskusteluja uutuusteoksen pohjalta. Työväenkirjaston ystävät ry:n studia generalia.

”Kun Venäjä helmikuussa 2022 hyökkäsi Ukrainaan, alkoi syyllisten etsiminen. Suomessa moni suuntasi syyttävän sormensa entiseen presidenttiin Tarja Haloseen, joka oli vuosia rakentanut lämpimiä suhteita Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin.

Vuosi sodan alkamisen jälkeen Meri Valkama ryhtyi käymään Tarja Halosen kanssa keskusteluja maailmanpolitiikasta. Valkama halusi selvittää, mitä Halonen itse ajattelee vanhoista päätöksistään. Millaisessa maailmassa ja minkälaisen tiedon varassa ne tehtiin? Entä oliko mahdollista, että koko elämänsä rauhan puolustamiselle omistanut päättäjä olisi tullut tahattomasti edistäneeksi mahdollisuutta sotaan?

Valkama seurasi vuoden 2023 ajan Halosen työtä niin Suomessa kuin maailmalla. Sen aikana paljastui jotakin hätkähdyttävää: silloinkin, kun ajattelemme maailman matkaavan kohti parempaa, ympärillä on lähinnä kaaosta. Sen keskellä maailman päättäjien on tehtävä parhaansa.

Mitä tästä kaikesta ajattelee Halonen? Mikä saa kahdeksankymppisen presidentin edelleen kiertämään maailmaa ja sen kriisipesäkkeitä? Ja miksi YK:n pääsihteeri António Guterres soittaa juuri Haloselle, kun hän ei tiedä, mitä tehdä?”
Kustantamo S&S

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Keskiviikko 24.4.2024 klo 17.00–19.00

Keskustelutilaisuus hyvinvointialueiden toimintamahdollisuuksista 

Tilaisuuden ohjelma

Klo 17.00-17.10
Jukka Pietiläinen, Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja, YTT
Avaussanat

klo 17.10 –17.40
Olli Savela, Keski-Uudenmaan aluehallituksen jäsen, Tilastokeskuksen yliaktuaari, eläkkeellä
Toteutuvatko SOTE-uudistuksen lupaukset?

klo 17.40 – 18.10
Marja Vaarama, professori emerita, Itä-Suomen yliopisto, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos
Onko liian aikaista arvioida lupausten toteutumista?

18.10 – 19.00
Keskustelu huolista ja ratkaisuehdotuksista
Johdattelijana Leena Eräsaari, professori emerita, Jyväskylän yliopisto, sosiaalityö

Järjestäjä: Hyvinvointivaltion vaalijat HYVA ry ja Vasemmistofoorumi

Tiistaina 7.5. klo 18.0019.30

Kapitalismin suuri illuusio

Samu Kuoppa kertoo hänen ja Riina Tanskasen kirjasta Kapitalismin suuri illuusio. Haastattelijana Ralf Sund.

”Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa esittelevät kirjassaan Kapitalismin suuri illuusio yhdeksän keskeistä valhetta, joiden varassa nykyjärjestelmä lepää.

Teos palauttaa talouspuheen arjen tasolle ja kysyy, miksi hoiva nähdään kustannuseränä, miksi ympäristön tuhoaminen kasvattaa taloutta ja miksei talouden tehtävä ole taata jokaisen ihmisen perustarpeet.

Ihmiskunnan edistyksen airuena esitetty kapitalismi rapauttaa demokratiaa, pitää yllä orjuutta ja ruokkii epätasa-arvoa. Kapitalismi myydään meille ainoana vaihtoehtona, vaikka se on mahdollisista vaihtoehdoista pahimpia.

Tämä kirja on vaaleanpunainen kutsukirje vastarintaan. Jotta voimme muuttaa taloutta ja sen kautta maailmaa, täytyy meidän kaikkien pystyä myös puhumaan siitä.” — Into Kustannus

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Menneet kevään tilaisuudet

Maanantai 22.1. klo 17.30 – 19.00

Rikottu rajamaa

Työväenkirjaston ystävät ry:n tammikuun ensimmäisessä studia generaliassa vieraana Antti Rämänen.
Illan aiheena uusi tietokirja Rikottu rajamaa. Haastattelijana historiantutkija Seppo Aalto.

Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi.

Historiateos tutkii Kannaksen huvilaseudun suistumista sisällissodan kauhuihin. Vuonna 1910 Kannaksella juhlittiin rautatietä, joka toi alueelle jopa satatuhatta venäläistä kesäasukasta. Seudulle saatiin töitä ja rahaa. Vuonna 1918 juhlien puhujista yksi makasi joukkohaudassa, toinen johti rankaisutoimia. Sodan raaimpiin kuuluvissa puhdistuksissa huvilaseudulla surmattiin noin tuhat ihmistä. Sota ja rajan sulkeutuminen muuttivat vilkkaan seudun syrjäiseksi pussinperäksi. Tuhannet tyhjät datsat muistuttivat aikakauden loppumisesta. Toipuminen jäi kesken, kun evakkomatkat hajottivat kyläyhteisöt lopullisesti. Sisällissota Kannaksella elää yhä Suomen historian haamusärkynä.” –– Atena

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Torstaina 8.2.2024 klo 17.00 – 18.30

Vainon jäljet: Kaarlo Isomäen elämä

Tervetuloa Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran uuden kirjan julkistamistilaisuuteen!

Professori Jukka Rantala kertoo tilaisuudessa teoksestaan Vainon jäljet. Kirja kuvaa, millaisia jälkiä keväällä 1918 teloitusyritykseen huipentunut vaino jätti kansakoulunopettaja Kaarlo Isomäkeen. Kirjassa kerrotaan vainon jälkeisistä oikeudenkäynneistä ja Isomäen myöhemmästä elämästä. Teloitusta yrittivät valkoisen terrorin kuuluisat murhamiehet Saaren Jallu ja Rummin Jussi, mutta taustalla vaikuttivat Isomäen kanssa riitaantuneet Jämsän mahtitalonpojat. Oikeutta vaille jääminen katkeroitti Isomäen. Hän teki merkittävän uran opettajana sekä myöhemmin asianajajana ja lahtelaisena kunnallispoliitikkona. Henkisesti Isomäki ei kuitenkaan toipunut traumaattisista kokemuksistaan.

Kirja on vapaasti ladattavissa osoitteesta http://hdl.handle.net/10138/570337 ja painettu versio ostettavissa julkistamistilaisuudessa.

Tilaisuutta ei striimata.

Järjestäjä: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura

Maanantai 12.2. klo 14-15.30, yleisökeskustelu klo 16 saakka

Studia generalia -sarja: Työväenliike yhteiskunnallisena ja taloudellisena muutoksentekijänä

Globaalit muutokset haastavat työelämää

Ekologisuus, kestävä kehitys ja oikeudenmukainen siirtymä. Alustajana Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto. Kommentaattorit Pia Björkbacka, SAK ja Janne Peljo, EK.

Osa studia generalia-luentosarjaa. Sarjan alustajat ja kommentaattorit ovat tutkijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia.

Tilaisuus striimataan livenä, mutta siitä ei jää tallennetta.

Järjestäjä: Työväen Akatemia, yhteistyössä Työväen Sivistysliitto TSL, Työn ja talouden tutkimus LABORE ja Kalevi Sorsa -säätiö.

Maanantai 11.3. klo 14.00 – 16.00

Vallankumouksellinen Vanajanlinna

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Sirola-opiston historiasta!

Vanajanlinnan historiaa käsittelevä kirja Vanajanlinna 1924-2024 – Sata kiehtovaa vuotta on valmistunut, kirjassa avataan myös Sirola-opiston historiaa. Sirola-opiston osuuden on kirjoittanut historiantutkija Mikko Pollari.

Vallankumouksellinen Vanajanlinna, Sirola-opiston historiaa käsittelevän tekstiosuuden esittelytilaisuus järjestetään maanantaina 11.3.2024 klo 14–16. Opiston osuutta esittelee historiantutkija Mikko Pollari. Tilaisuuden alussa on kahvitarjoilu.

Järjestäjä: Yrjö Sirolan Säätiö

Maanantai 18.3. klo 14-15.30, yleisökeskustelu klo 16 saakka

Studia generalia -sarja: Työväenliike yhteiskunnallisena ja taloudellisena muutoksentekijänä

Teknologia ja muuttuva työ

Alustajana tutkija Merja Kauhanen, Labore. Kommentaattorit: Leena Pöntynen, Teknologiateollisuus, Heikki Ailisto, VTT, ja Maria Mäkynen, Ammattiliitto Pro

Osa studia generalia-luentosarjaa. Sarjan alustajat ja kommentaattorit ovat tutkijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Tilaisuus striimataan.

Järjestäjä: Työväen Akatemia, yhteistyössä Työväen Sivistysliitto TSL, Työn ja talouden tutkimus LABORE ja Kalevi Sorsa -säätiö.

Maanantai 18.3. klo 18-19.30

Mitä Helvi Hämäläinen todella sanoi?

Suvi Ahola valoittaa Helvi Hämäläisen ajattelua. Haastattelijana Työväenkirjaston ystävien varapj. Leena Nikula.

”Helvi Hämäläisellä (1907–1998) oli voimakas kirjailijankutsumus ja valokuvantarkka muisti. Runoihinsa hän maalasi värikylläisiä maisemia ja romaaneissaan kirjoitti yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta, naisen osasta ja sivistyneistön elämänvalheesta. Pääteos Säädyllinen murhenäytelmä aiheutti ilmestyessään vuonna 1941 skandaalin. Sen jatko-osassa ja muissakin romaaneissaan Hämäläinen dokumentoi sodan aikaisen Suomen elämää ja mielialoja terävästi, säälimättä.

Antologiaan
Mitä Helvi Hämäläinen todella sanoi? Suvi Ahola on valinnut tekstikatkelmia kirjailijan tuotannosta ja valtavasta jäämistöstä, kuten kirjeenvaihdosta ja päiväkirjoista. Aholan kirkkaan analyyttiset miniesseet nostavat uudelleen esiin Finlandia-palkitun kirjailijan, jonka sanomisiin on joskus syytä suhtautua varauksella.”– WSOY

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Kansanvalistusta ja intomieltä – Lastenlehtien historiaa

Näyttely Työväenliikkeen kirjastossa

3.5 – 31.5.2024

Kansanvalistusta ja intomieltä -näyttely esittelee varhaisia suomalaisia lastenlehtiä, niiden juttutyyppejä ja intomielisiä tekijöitä sekä institutionaalisen lastenkulttuurimme ensiaskeleita.

Suomen mediakenttä mullistui, kun lastenlehti Eoksen näytenumero tuli markkinoille vuonna 1853. Suomalaiset lapset saivat Eoksen myötä oman lehden, mutta samalla käynnistyi myös suomalaisen lehdistön visualisoituminen. Suomalaisen aikakauslehdistön juuret ovatkin ensimmäisessä lastenlehdessämme.

Zachris Topelius kuului Eoksen avustajiin. Satusetä oli keskeisin 1800-luvun lastenlehtiaktivisteista, sillä hän kirjoitti viiden vuosikymmenen ajan lasten- ja nuortenlehtiin.

Vuonna 1856 perustetut ensimmäiset suomenkieliset lastenlehdet olivat uskonnollisempia ja vähemmän leikkisiä kuin taiteellisesti korkeatasoinen Eos, mutta niiden merkitys oli kansansivistyksessä. Niitä lukivat lasten ohella myös aikuiset, jotka pääsivät lastenlehtien avulla tutustumaan uuteen kauno- ja tietokirjalliseen aineistoon. Aiemmin suomenkiielisten lukutottumuksiin oli kuulunut lähinnä uskonnollisten tekstien ulkoa opetteleminen.

Lastenlehdet toimivat ensimmäisen lasten kansanliikkeen perustajana ja vakiinnuttajana. Keskieurooppalainen pikkulintujen suojeluaate levisi Topeliuksen sekä suomen- ja ruotsinkielisten lastenlehtien avulla kasvaen osittain ensimmäiseksi todelliseksi suomalaiseksi nuorisoliikkeeksi.

Suomalaisia lastenlehtiä julkaistiin 1800-luvulla lähes 60 nimikettä, monet niistä olivat toki lyhytikäisiä. Aikakauden erikoisuuksiin kuuluivat amerikansuomalaiset lastenlehdet. Näyttelyssä on esillä 1800-luvun ja 1900-luvun alun lehtiä.

Näyttelyn on koonnut tietokirjailija Niklas Bengtsson. Bengtsson on kirjoittanut mm. teokset Järki hyvä herätetty, valistus on viritetty: Lasten- ja nuortenlehtien synty ja kehitys 1800-luvulla (2024) ja Sadunkertojat: Satuperinnettä Kaksoisvirranmaasta 1900-luvun alkuun (2019).

Avoinna: 3.–31.5.2024, ti ja ke 10-17, to ja pe 10-16
Paikka: Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki

Tervetuloa näyttelyn avajaisiin torstaina 2.5. klo 15-16!

Uudistavaa ajattelua – 60 vuotta KSL-julkaisuja

Näyttely Työväenliikkeen kirjastossa

13.3. – 26.4.2024

Opinnolliset ja yhteiskunnalliset julkaisut ovat olleet keskeinen osa Kansan Sivistystyön Liiton sivistystehtävää sen toiminnan alkuvuosista lähtien. Esittelemme teoksia viiden teeman mukaan välähdyksinä julkaisutoiminnan matkalta: KSL:n kirjeopisto, ekososiaalinen sivistys, naisasia, kulttuuri sekä KSL:n lehdet. Monet julkaisut voidaan nähdä aikansa edelläkävijöinä. Esillä on myös KSL:n tuoreimpia julkaisuja 2020-luvulta. Näyttely on osa Kansan Sivistystyön Liiton 60-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Tervetuloa näyttelyn avajaiskahveille ke 13.3. klo 15!

Lue pidempi näyttelyn esittely KSL:n sivuilla.

Call for Papers: Työväentutkimus Vuosikirja 2024: Sopimusyhteiskunta ja siihen kohdistuvat paineet

Deadline: 15.3.2024

Suomalaisen yhteiskunnan modernisoituessa 1800-luvun jälkipuoliskolla syntyivät kansanliikkeet. Perustettujen liittojen ja järjestöjen tavoitteena oli jo ennen maan itsenäistymistä vaikuttaa yhteiskunnan päätöksentekoon ja kohentaa edustamiensa luokkien ja ryhmien asemaa. Pian itsenäistymisen jälkeen käyty sisällissota repi maan kahteen vastakkaiseen leiriin. Parlamentarismin käytäntöjen juurtuminen otti oman aikansa. Puoluelaitoksen syntyminen ja vakiintuminen loivat edellytykset edustukselliselle demokratialle, yhteiskuntaluokkien ja väestöryhmien tarpeiden huomioon ottamiselle. Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja kasvavan julkisen sektorin välille muotoutui myös yhteistyötä ja työnjakoa. Vahva ja kulloisiinkin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastauksia hakeva kansalaisyhteiskunta on osaltaan taannut demokraattisen yhteiskunnan toimivuuden.

Sotavuosien jälkeen käynnistyneet jälleenrakennuksen vuodet edellyttivät julkishallinnon ja järjestöjen tiivistä yhteistyötä. Hyvinvointivaltion rakentaminen onkin toteutunut sopimuspohjaisesti. Sopimuksiin sitoutumista on toteutettu lukuisilla elämänalueilla ja sopimusosapuoliakin on ollut runsaasti. Yhteiskunnallinen tilanne ja ilmenneet haasteet ovat vaikuttaneet siihen, mistä asioista on sovittu, millaisilla kokoonpanoilla sekä mitä asioita sopimuksiin on sisällytetty. Toimijoiden välisen yhteistyön sujuminen ja osapuolten vastuullinen keskustelukulttuuri ovat tuoneet yhteiskuntaan vakautta, jolloin olemme voineet puhua sopimusyhteiskunnasta.

Keskustelu sopimusyhteiskunnasta on käynnistynyt vuoden 2023 kesäkuussa aloittaneen Orpon-Purran hallituksen ohjelman ja päätösten seurauksena. Tutkijapiireissä, järjestökentillä ja kansalaiskeskusteluissa on pantu merkille hallituksen toimien vaikutukset, joilla heikennetään sopimusyhteiskunnan toimivuutta ja rakenteita. Esimerkiksi ammattiliitoissa hallituksen toimet on koettu yksipuoliseksi saneluksi, mikä onkin jo synnyttänyt laajaa lakkoliikehdintää. Siten myös yhteiskuntarauha on ollut koetuksella.

Työväentutkimus vuosikirjan 2024 teemana on sopimusyhteiskunta ja siihen kohdistuvat paineet. Haemme tekstejä eri tieteenaloilta esimerkiksi seuraavanlaisista teemoista: Millaista sopimuksellisuutta toimijoiden ja osapuolten välille on eri aikoina muotoutunut? Miten ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet sopimuksellisuuden purkautumiseen? Millaiset toimijat ovat olleet sopimusosapuolina sekä millaisin tavoittein? Millaisia hyötyjä sopimuksellisuudella on saavutettu? Millaisia jännitteitä sopimuksellisuus on mahdollisesti synnyttänyt? Miten sopimuksellisuus on tuottanut toiseutta? Onko sopimusyhteiskunta kuunnellut kaikkia yhteiskunnan osapuolia, onko sopiminen ollut aina demokraattista? Miten suomalainen sopimusyhteiskunta on ottanut huomioon kansainväliset sopimukset? Mitä sanalla ”sopimusyhteiskunta” on tarkoitettu, mitä se nykyään tarkoittaa ja miten käsitys siitä on muuttunut?

Julkaisuun voi tarjota teemaa käsitteleviä vertaisarvioitavia tutkimusartikkeleita sekä muun tyyppisiä, ei-vertaisarvioitavia kirjoituksia. Tutkimusartikkelien enimmäispituus on 50 000 merkkiä. Muiden kirjoitusten enimmäispituus sovitaan erikseen. Vertaisarviointi tapahtuu ns. kaksoissokkomenetelmällä Tieteellisten seurain valtuuskunnan ohjeiden mukaisesti.

Artikkeliehdotukset (enintään 4 000 merkkiä) tulee toimittaa 15.3.2024 mennessä sähköpostitse päätoimittaja Erkki Vasaralle (erkki.vasara@helsinki.fi) ja toimitussihteeri Alpo Väkevälle (alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi). Kerrotko artikkeliehdotuksen yhteydessä, minkä tyyppistä kirjoitusta tarjoat. Ilmoitatko samassa yhteydessä myös yhteystietosi, oppiarvosi ja tittelisi.

Ilmoitamme päätöksemme valinnoista 22.3.2024 mennessä. Valmiiden käsikirjoitusten deadline on 1.7.2024. Teemanumero julkaistaan marras-joulukuussa 2024.

Lisätietoja julkaisusta löydät osoitteesta https://journal.fi/tyovaentutkimus/

Lisätietoja antaa myös päätoimittaja Erkki Vasara, erkki.vasara@helsinki.fi