Millainen on tämän päivän kapinaruno? Kapinaruno vastaa kysymykseen, mikä on pielessä ja epäoikeudenmukaista. Se kapinoi väärää vallankäyttöä vastaan ja osoittaa kohti tilanteita, joissa kansalaisten oikeuksista on pidettävä parempaa huolta. Se voi olla kapinaa elämän usvaa ja näköalattomuutta kohtaan tai se voi yhtä lailla olla kapinaa pessimismiä vastaan. Myös koronavirus tai siitä johtuva poikkeustilanne voi saada aikaan halun kapinoida. Kapinarunossa on lisäksi mahdollista esittää, miten käsitelty epäkohta voidaan korjata.
Sinä runojen kirjoittaja, kirjoita kapinarunoja lähetä se meille. Osa osallistujista pääsee – koronavirustilanteen näin salliessa – esittämään runonsa Stadin työväenkirjallisuuspäivillä Sörnäisissä 20.11.2020. Vaikka tapahtuma peruuntuisi, kilpailun parhaat huomioidaan ja heidän runoistaan kootaan julkaisu. Runojen esittämisestä ja julkaisemisesta ei makseta palkkiota. Kapinarunoiltaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville korvataan matkakustannukset yleisten kulkuneuvojen taksojen mukaisesti sekä maksetaan päiväraha. Jokainen Kapinaruno VI -kirjaan valittu runoilija saa kirjan maksutta.
ETENEMME NÄIN: Lähetä korkeintaan viisi (5) runoa 23.10. mennessä sähköpostitse osoitteeseen kapinaruno(at)gmail.com tai postitse osoitteeseen Työväenkirjaston ystävät ry, Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki. Kuoreen merkintä ”Kapinaruno”. Liitä runolähetykseesi aina nimesi, kotiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Runojen tulee olla uusia.
Raati valitsee esitettävät runot. Raatiin kuuluvat runoilija ja kirjoittamisen opettaja Miia Toivio, runoilija, toimittaja ja kriitikko Sanni Purhonen sekä tutkija ja opettaja Riikka Ylitalo. Kapinarunotilaisuudessa Toivio ja Purhonen kommentoivat esitettyjä runoja. Runoilijat saavat kutsun tilaisuuteen 12.11. mennessä. Tarkempia tietoja kapinarunokeräyksestä antaa raati, kapinaruno(at)gmail.com .
Tervetuloa luomaan uutta runoutta ja runokulttuuria. Kapinarunokeräyksen järjestää Työväenkirjaston ystävät ry.
Jaathan tätä viestiä ja kerrot kapinarunojen keruusta 2020!
Työväenliikkeen kirjasto avataan lainausta varten 12.5. tiistaina. Noudatamme kesäaukioloaikoja. Kirjasto on avoinna tiistaista perjantaihin klo 11-16.
Kirjasto on avoinna vain lainausta ja palauttamista varten, kirjastossa ei saa muuten oleskella. Kirjastossa asioitaessa suositaan itsepalvelua. Kirjat voi paikantaa Helkasta https://helka.finna.fi jo valmiiksi ja lainata ja palauttaa lainausautomaatilla. Kirjoja voi tilata lainattavaksi myös sähköpostilla perinne@tyovaenperinne.fi, jolloin henkilökunta pyrkii noutamaan ne valmiiksi kärryyn lainausautomaatin läheisyyteen. Asiakkaita pyydetään noudattamaan yleisiä korona-ajan suosituksia, kuten kahden metrin turvavälejä muihin asiakkaisiin ja henkilökuntaan.
Kesäkuun alusta kirjastopalvelut ovat avoinna myös kirjaston käsikirjastoaineiston ja lehtien lukua varten, mutta muuta kirjaston käyttöä suositellaan edelleen vältettävän (esim. kirjaston tietokoneiden ja kopiokoneen käyttöä omiin tarkoituksiin, omien aineistojen lukua ja tilojen käyttöä opiskeluun ja tutkimukseen sekä kokousten ja tilaisuuksien järjestämistä).
Kirjasto menee kesätauolle ja on kokonaan suljettu 29.6. – 10.8.2020. Tänä aikana kirjasto siirtyy nykyisestä kirjastojärjestelmästä uuteen ALMA-kirjastojärjestelmään Helsingin yliopiston kirjaston mukana. Helka-tietokannassa on kesän aikana tämän vuoksi käyttökatkos. Asiakkaille järjestelmän vaihdos näkyy siinä, että elokuussa Helkan käyttöliittymä muuttuu. Laina-ajat pidennetään kesätauon yli, mistä tiedotetaan myöhemmin.
Työväenliikkeen kirjasto tallentaa digitaalisia aineistoja avoimeen käyttöön Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkistoon (http://helda.tyovaki.fi).
Kirjaston Helda-kokoelma sisältää muun muassa kirjoja, pienpainatteita, pöytäkirjoja, aikakauslehtiä, opinnäytteitä ja käsikirjoituksia. Kokoelmassa on vanhoja digitoituja aineistoja ja kirjaston yhteistyökumppaneiden julkaisemia elektronisia aineistoja. Kokoelmassa on noin 1870 tiedostoa.
Kokoelmasta löydät digitoitua aineistoa esimerkiksi seuraavista aiheista:
Työväenliikkeen kirjaston tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Kaikki ovat tervetulleita!
Muutokset ja lisäykset – ja nyt koronavirus-epidemian uhatessa myös peruutukset – ovat mahdollisia.
Huom!
Koronaviruksen perumia tilaisuuksia:
Kaikki toistaiseksi!
Pyrimme mahdollisuuksien mukaan siirtämään tilaisuuksia ehkä myöhemmäksi.
Kaikki kirjaston tilaisuudet tullaan streamaamaankirjaston YouTube-kanavalla joten vilustuneet voivat jäädä kotiin lepäämään ja osallistua tapahtumiin etänä.
Tammikuu
Mitä löytyy uutiskuvien takaa? – Syitä, seurauksia vai sattumia?
Tiistaina 14.1.2020 klo 17.00 – 19.00.
Toimittajat Liisa Liimatainen, Antti Kuronen ja Tom Kankkonen taustoittavat Turkin, Syyrian, Iranin ja Irakin välisiä tapahtumia ja suhteita.
Keskustelua vetää Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho.
Tervetuloa Vuoden työväentutkimus
2019 -palkintojen jakotilaisuuteen 5.3.2020
Vuoden Työväentutkimus 2019 -palkinnot jaetaan Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki) torstaina 5.3.2020 klo 14–16. Tilaisuudessa pitävät puheenvuoron Vuoden työväentutkimus 2019 -palkinnon ja -kunniamainintojen saajat sekä palkintoraadin puheenjohtaja. Tilaisuus on kaikille avoin.
Barbaria ja unohdus – Muistitieto ja kirjallisuus kulttuurisena muistina.
”Jokaisen sukupolven on kohdattava kysymys, miten väkivaltaiseen menneeseen tulee suhtautua. ”Historiallisen vastuun” käsite korostaa näkemystä, jonka mukaan jokaisen riippumatta siitä, ovatko he väkivallan harjoittajien tai uhrien perillisiä vai eivät, on säilytettävä muisto sodan ja sorron seurauksista.
Käsittelen esityksessäni muistitiedon ja kirjallisuuden merkityksiä kulttuurisen muistin alustoina, joiden avulla kokemuksia väkivaltaisesta menneestä välitetään sukupolvelta toiselle.”
Esitelmän jälkeen seuran vuosikokous klo 18.00. Esitelmään on vapaa pääsy.
Studia Generalia: Sopivia ja sopimattomia
Torstaina 12.3. klo 18.00 – 20.00.
Katriina Järvinen ja Laura Kolbe kertovat teoksestaan Sopivia ja sopimattomia.
Kommenttipuheenvuoron pitää Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila.
Keskustelun isäntänä Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi.
Työväenperinne – Arbetartradition ry palkitsee vuosittain erityisen ansiokkaita teoksia, jotka käsittelevät työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää ja muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta. Palkinnolla halutaan tuoda esiin, miten työväentutkimus on mukana muovaamassa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa.
Palkinto annetaan vuorovuosina akateemiselle tutkimukselle ja vuorovuosina sellaiselle ansiokkaalle tutkimukselle, jonka ei tarvitse täyttää yliopistollisen tutkimuksen kriteerejä. Vuonna 2020 palkinto jaetaan akateemiselle tutkimukselle. Mukana arvioinnissa on ollut noin 70 vuosina 2018 ja 2019 ilmestynyttä teosta.
Palkinnon myöntää Työväenperinne – Arbetartradition ry, ja palkintoa tukevat ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi. Valinnan suorittaa vuosittain koottava Vuoden työväentutkimus -palkintoraati. Valintaa tehdessään raati kiinnittää huomiota tutkimuksen näkökulmiin, metodeihin, ajankohtaisuuteen, selkeyteen, yhtenäisyyteen ja tunnelmaan. Palkinnon tarkoituksena on tukea ja kannustaa työväestön laaja-alaista, oppiainerajat ylittävää akateemista tutkimusta samoin kuin tutkijapiirien ulkopuolella olevien kansalaisten aktiivista harrastusta työväentutkimuksen saralla.
Palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtajana professori (ma) Anu Lahtinen sekä muina jäseninä hankevastaava, YTT Maija Mattila, yliopistonlehtori (ma), YTT Sanna Ryynänen, toiminnanjohtaja, YTT Jukka Pietiläinen, professori Pauli Kettunen, FT Oona Ilmolahti ja yliopistonlehtori (ma) Kati Launis. Raadin sihteerinä toimi tietoasiantuntija Alpo Väkevä.
Vuoden työväentutkimus 2019 -palkinto myönnetään professori Kirsi Vainio-Korhosen teokselle Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa. SKS 2018.
Vuoden työväentutkimus 2019 -kunniamaininta myönnetään kahdelle väitöskirjalle:
YTT Aho, Timo. Tuhansia töitä, valvottuja öitä. Etnografinen tutkimus rekkamiesten työnteosta ja rekkamieheydestä tiekuljetusalan käytännöissä. Jyväskylän yliopisto 2019.
FT Naarminen, Niina. Naurun voima. Muistitietotutkimus huumorin merkityksistä Tikkakosken tehtaan paikallisyhteisössä. Helsingin yliopisto 2018.
Vuoden Työväentutkimus 2019 -palkinto ja kunniamaininnat luovutettiin Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Hki, torstaina 05.03.2020 klo 14:00.
Kirsi Vainio-Korhonen – Vuoden työväentutkimus 2019 -palkinto
Vainio-Korhonen, Kirsi. Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa: Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa. SKS, Helsinki 2018.
Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhosen teos Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa on vankkaan tutkimustaitoon ja laajaan arkistomateriaaliin pohjaava, sujuvasti kulkeva tutkimus työläisnaisten marginaalin, seksityöläisten, elämästä 1800-luvun alun Suomessa. Vainio-Korhonen kertoo näiden naisten elämänkulusta sekä syistä, jotka johtivat seksityöhön.
Vainio-Korhonen lähtee yksittäisistä ihmiskohtaloista ja käsittelee niiden kautta laajempia ilmiöitä ja kehityskulkuja. Tutkijan tieto tarjotaan lukijalle erittäin hyvin, eloisasti ja koukuttavasti tietokirjan muotoon kirjoitettuna. Tutkimus kehystyy työnteon ja naisten toimijuuden historiaksi, ja tutkimuksellisesti uutta tietoa tuottava seksityöläisyyden kuvaus laajenee kiinnostavalla tavalla 1800-luvun alun vähäosaisten historiaksi.
Tutkimus on sekä näkökulmaltaan että otteeltaan kunnianhimoinen ja ansiokas. Se on esimerkki taitavasta lähdetyöskentelystä osittain aivan tutkimattomien aineistojen äärellä, ja tutkimuksellinen empatia ja eettiset pohdinnat kulkevat mukana tutkimuksessa. Teokseen on myös löydetty aiemmin tuntemattomia esinetodisteita, esimerkiksi Käsityöläismuseon hirsiseinistä löytyneet eroottiset pelikortit.
Tietokirjana Vainio-Korhosen teos tavoittaa laajemman lukijakunnan kuin pääosin akateemiselle yleisölle suunnattu tutkimus, ja näin se voi avartaa historiakäsityksiä laajastikin. Vainio-Korhosen tutkimus on tärkeä, koska hän nostaa esille niitä hiljaisia, joiden tarinat eivät aikaisemmin ole ”kiinnostaneet” tai tulleet nähdyiksi, tai joista on kirjoitettu usein säälien, häpeillen tai teennäisen ronskisti. Tutkimuksen kohteita/toimijoita ei esitetä uhreina tai heittopusseina, vaan omia päätöksiään tekevinä yksilöinä.
Vainio-Korhosen työ on korkeatasoinen sosiaalihistoriallinen tutkimus. Se tarkastelee seksityötä yhtenä toimeentulon muotona ja avaa vahvasti perustellun näkökulman 1800-luvun alun yhteiskuntaan. Kansainvälisen tutkimuskeskustelun tuella ja tutkimusaineiston oivaltavalla luennalla Vainio-Korhonen purkaa aiemman tutkimuksen ja julkisen keskustelun yleistyksiä. Samalla hän rakentaa tutkimuksestaan ajankohtaisen puheenvuoron seksityötä ja sen kontrollia käsittelevään keskusteluun.
Mainituilla perusteilla palkintoraadilla on ilo myöntää Vuoden työväentutkimus 2019 -palkinto professori Kirsi Vainio-Korhoselle.
Timo Aho – Vuoden työväentutkimus 2019 -kunniamaininta
Aho, Timo. Tuhansia töitä, valvottuja öitä. Etnografinen tutkimus rekkamiesten työnteosta ja rekkamieheydestä tiekuljetusalan käytännöissä. Jyväskylän yliopisto 2019.
YTT Timo Aho tarkastelee väitöskirjassaan, miten suomalaisten rekkamiesten työnteko on muuttunut ja miten rekkamieheys rakentuu nykyajassa. Aho on osallistunut suomalaisten rekkamiesten työreissuille vuosina 2012–2017, havainnoinut heidän työntekoaan, osallistunut kuormien purkamiseen ja lastaamiseen sekä keskustellut työnteosta ajamisen aikana.
Aho toteaa tutkimuksessaan, että rekkakuskin työtä tekevät miehet elävät ”eriasteisten sosiaalisten rytmihäiriöiden sävyttämää arkea”. Työn aikataulujen vuoksi rekkamiesten on vaikea tarttua perheenjäsenten ja tuttavien rytmeihin tai rytmittää työntekoa itselleen mielekkäällä tavalla. Logistiikan seuranta on muuttanut työnkuvaa, ja rekkamiehet ovat menettäneet päätösvaltaansa tavarankuljetustehtävissä. Rekkamiehet onnistuivat kuitenkin edelleen arvostamaan työtään ja vaatimaan sen arvostusta kovana, itsenäisenä ja vastuullisena ammattimiehen työnä. Ajamisen rinnalla ja sijasta kuljetettavat kuormat sekä niiden lastaamiseen ja purkamiseen liittyvät käytännöt ovat tärkeitä rekkamieheyden määrittäjiä.
Ahon tutkimus on teoreettisesti innostava ja ajankohtainen, kriittiseen maskuliinisuustutkimukseen ja etnografiaan (eli käytännön osallistuvaan havainnointiin ja sen ohessa tehtäviin haastatteluihin) pohjaava tutkimus. Tutkimus on erittäin ajankohtainen käsitellessään globalisoitumista, työnteon kiivasrytmisyyttä, työn tietovaltaistumista, 24/7 -yhteiskuntaa sekä työprosessien tehostamista. Tutkimus tuo työn kuvaukseen ja analyysiin mukaan myös maskuliinisuuksien rakentamisen ja arkielämän materiaalisuuksien näkökulmat. Näin rakentuu kiinnostava ja uudenlainen asetelma: sukupuolitietoinen analyysi työnteon käytännöistä. Tutkimus on havainnollinen ja oivaltava ikkuna nyky-rekkamiehien työhön uusliberalistisen tehokkuusajattelun puristuksessa, ja sellaisena erittäin ajankohtainen ja sekä teoreettisesti että empiirisesti tasokas yhteiskuntatieteellinen näkymä työn murrokseen.
Työväentutkimuksen on tärkeää elää ajassa ja vaikuttaa osaltaan tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskunnan muovaamiseen. Palkintoraadilla onkin yllämainituista syistä ilo myöntää Vuoden työväentutkimus 2019 -kunniamaininta Timo Aholle.
Niina Naarminen – Vuoden Työväentutkimus 2019 -kunniamaininta
Naarminen, Niina. Naurun voima. Muistitietotutkimus huumorin merkityksistä Tikkakosken tehtaan paikallisyhteisössä. Helsingin yliopisto 2018.
FT Niina Naarminen tarkastelee väitöskirjassaan Tikkakosken tehtaan perhemäisen paikallisyhteisön muistitietoa ja sen käyttöyhteyksiä, merkityksiä ja jatkuvuutta. Tutkimus seuraa tehtaan yhteisön vaiheita läpi koko sen historian, mutta erityisesti keskittyen vuoden 1991 jälkeisiin tapahtumiin, jolloin yhtäjaksoinen metalliteollisuustyö lakkautettiin tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin vedoten. Tutkimusaineistona on 27 tikkakoskelaisen haastattelua vuosilta 1996–2017.
Tehdas on tullut suomalaisille tutuksi Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan sitaatista, jossa Rokan Antti ilmoittaa olevansa Tikkakosken mannekiini. Tehtaan vaiheet ovat olleet värikkäät, ja värikkyys ulottui myös tehdashallien omaehtoiseen kulttuuriin ja huumoriperinteeseen. Kirjan otsikko Naurun voima kuvaa haastateltavien omaa tärkeysjärjestystä entisessä työssään. Tehtaaseen ei menty tekemään ensisijaisesti työtä työn vuoksi vaan hyvän työporukan vuoksi. Nauru ja huumori paljastavat yhteisöstä muutakin: niillä korostetaan erityislaatuisia muistoja sekä peitetään hiljaisuutta vaikeiden aiheiden kohdalla. Taitavasti tehty ja elävästi kirjoitettu tutkimus ottaa kohteeksi paikallisyhteisön huumorin ja tarkastelee yhteisöä sen näkökulmasta. Kohteena on yhtä työntekijäryhmää laajemmin koko yhteisö, ja haastateltavien oma ääni tulee esiin autenttisella tavalla.
Tutkimus on kokonaisuutena kunnianhimoinen ja ansiokas, ja lisäarvoa tuo työn pitkä aikajänne sekä tutkijan kyky reflektoida suhdettaan tutkimusaiheeseen. Tutkimustulokset avaavat paikallishistoriallisen näkymän deindustrialisaatioon. Tutkimus on hyvä muistutus siitä, että omaa tutkimuksellista näkökulmaa on mahdollista rakentaa ja syventää pitkäjänteisesti aivan perusopintojen alusta saakka, eikä tutkijuuden lähtöpiste automaattisesti ole siirtyminen jatko-opintoihin. Ei ole aivan tavallista, että väitöskirjan aineistona on myös kanditutkielmaan tehty kenttätyö. Ainakin tässä tapauksessa ratkaisu toimii hyvin, ja tutkijan oman kasvun pohdinta liittyy siihen luontevasti. Teos muistuttaa ”hitaan tutkimuksen” arvosta maailmassa, jossa myös tieteellinen tutkimus on yhä nopeatempoisempaa.
Mainituilla perusteilla palkintoraadilla on ilo myöntää Vuoden työväentutkimus 2019 -kunniamaininta Niina Naarmiselle.
