Kirjasto

Uudistavaa ajattelua – 60 vuotta KSL-julkaisuja

Näyttely Työväenliikkeen kirjastossa

13.3. – 26.4.2024

Opinnolliset ja yhteiskunnalliset julkaisut ovat olleet keskeinen osa Kansan Sivistystyön Liiton sivistystehtävää sen toiminnan alkuvuosista lähtien. Esittelemme teoksia viiden teeman mukaan välähdyksinä julkaisutoiminnan matkalta: KSL:n kirjeopisto, ekososiaalinen sivistys, naisasia, kulttuuri sekä KSL:n lehdet. Monet julkaisut voidaan nähdä aikansa edelläkävijöinä. Esillä on myös KSL:n tuoreimpia julkaisuja 2020-luvulta. Näyttely on osa Kansan Sivistystyön Liiton 60-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Tervetuloa näyttelyn avajaiskahveille ke 13.3. klo 15!

Lue pidempi näyttelyn esittely KSL:n sivuilla.

Call for Papers: Työväentutkimus Vuosikirja 2024: Sopimusyhteiskunta ja siihen kohdistuvat paineet

Deadline: 15.3.2024

Suomalaisen yhteiskunnan modernisoituessa 1800-luvun jälkipuoliskolla syntyivät kansanliikkeet. Perustettujen liittojen ja järjestöjen tavoitteena oli jo ennen maan itsenäistymistä vaikuttaa yhteiskunnan päätöksentekoon ja kohentaa edustamiensa luokkien ja ryhmien asemaa. Pian itsenäistymisen jälkeen käyty sisällissota repi maan kahteen vastakkaiseen leiriin. Parlamentarismin käytäntöjen juurtuminen otti oman aikansa. Puoluelaitoksen syntyminen ja vakiintuminen loivat edellytykset edustukselliselle demokratialle, yhteiskuntaluokkien ja väestöryhmien tarpeiden huomioon ottamiselle. Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja kasvavan julkisen sektorin välille muotoutui myös yhteistyötä ja työnjakoa. Vahva ja kulloisiinkin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastauksia hakeva kansalaisyhteiskunta on osaltaan taannut demokraattisen yhteiskunnan toimivuuden.

Sotavuosien jälkeen käynnistyneet jälleenrakennuksen vuodet edellyttivät julkishallinnon ja järjestöjen tiivistä yhteistyötä. Hyvinvointivaltion rakentaminen onkin toteutunut sopimuspohjaisesti. Sopimuksiin sitoutumista on toteutettu lukuisilla elämänalueilla ja sopimusosapuoliakin on ollut runsaasti. Yhteiskunnallinen tilanne ja ilmenneet haasteet ovat vaikuttaneet siihen, mistä asioista on sovittu, millaisilla kokoonpanoilla sekä mitä asioita sopimuksiin on sisällytetty. Toimijoiden välisen yhteistyön sujuminen ja osapuolten vastuullinen keskustelukulttuuri ovat tuoneet yhteiskuntaan vakautta, jolloin olemme voineet puhua sopimusyhteiskunnasta.

Keskustelu sopimusyhteiskunnasta on käynnistynyt vuoden 2023 kesäkuussa aloittaneen Orpon-Purran hallituksen ohjelman ja päätösten seurauksena. Tutkijapiireissä, järjestökentillä ja kansalaiskeskusteluissa on pantu merkille hallituksen toimien vaikutukset, joilla heikennetään sopimusyhteiskunnan toimivuutta ja rakenteita. Esimerkiksi ammattiliitoissa hallituksen toimet on koettu yksipuoliseksi saneluksi, mikä onkin jo synnyttänyt laajaa lakkoliikehdintää. Siten myös yhteiskuntarauha on ollut koetuksella.

Työväentutkimus vuosikirjan 2024 teemana on sopimusyhteiskunta ja siihen kohdistuvat paineet. Haemme tekstejä eri tieteenaloilta esimerkiksi seuraavanlaisista teemoista: Millaista sopimuksellisuutta toimijoiden ja osapuolten välille on eri aikoina muotoutunut? Miten ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet sopimuksellisuuden purkautumiseen? Millaiset toimijat ovat olleet sopimusosapuolina sekä millaisin tavoittein? Millaisia hyötyjä sopimuksellisuudella on saavutettu? Millaisia jännitteitä sopimuksellisuus on mahdollisesti synnyttänyt? Miten sopimuksellisuus on tuottanut toiseutta? Onko sopimusyhteiskunta kuunnellut kaikkia yhteiskunnan osapuolia, onko sopiminen ollut aina demokraattista? Miten suomalainen sopimusyhteiskunta on ottanut huomioon kansainväliset sopimukset? Mitä sanalla ”sopimusyhteiskunta” on tarkoitettu, mitä se nykyään tarkoittaa ja miten käsitys siitä on muuttunut?

Julkaisuun voi tarjota teemaa käsitteleviä vertaisarvioitavia tutkimusartikkeleita sekä muun tyyppisiä, ei-vertaisarvioitavia kirjoituksia. Tutkimusartikkelien enimmäispituus on 50 000 merkkiä. Muiden kirjoitusten enimmäispituus sovitaan erikseen. Vertaisarviointi tapahtuu ns. kaksoissokkomenetelmällä Tieteellisten seurain valtuuskunnan ohjeiden mukaisesti.

Artikkeliehdotukset (enintään 4 000 merkkiä) tulee toimittaa 15.3.2024 mennessä sähköpostitse päätoimittaja Erkki Vasaralle (erkki.vasara@helsinki.fi) ja toimitussihteeri Alpo Väkevälle (alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi). Kerrotko artikkeliehdotuksen yhteydessä, minkä tyyppistä kirjoitusta tarjoat. Ilmoitatko samassa yhteydessä myös yhteystietosi, oppiarvosi ja tittelisi.

Ilmoitamme päätöksemme valinnoista 22.3.2024 mennessä. Valmiiden käsikirjoitusten deadline on 1.7.2024. Teemanumero julkaistaan marras-joulukuussa 2024.

Lisätietoja julkaisusta löydät osoitteesta https://journal.fi/tyovaentutkimus/

Lisätietoja antaa myös päätoimittaja Erkki Vasara, erkki.vasara@helsinki.fi

Työväenliikkeen kirjaston syksyn ohjelmaa (2023)

Artikkeli päivittyy sitä mukaan kun uusia tilaisuuksia varmistuu. Muutokset ovat mahdollisia!

Kaikkiin kirjaston tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

PERUTTU. SIIRTYY VUODEN 2024 PUOLELLE

Torstaina 14.12.2023 klo 17.30 – 19.00

Rikottu rajamaa

Työväenkirjaston ystävät ry:n joulukuun studia generaliassa vieraana Antti Rämänen.
Illan aiheena uusi tietokirja Rikottu rajamaa. Haastattelijana historiantutkija Seppo Aalto.

"Historiateos tutkii Kannaksen huvilaseudun suistumista sisällissodan kauhuihin.

Vuonna 1910 Kannaksella juhlittiin rautatietä, joka toi alueelle jopa satatuhatta venäläistä kesäasukasta. Seudulle saatiin töitä ja rahaa.

Vuonna 1918 juhlien puhujista yksi makasi joukkohaudassa, toinen johti rankaisutoimia. Sodan raaimpiin kuuluvissa puhdistuksissa huvilaseudulla surmattiin noin tuhat ihmistä.

Sota ja rajan sulkeutuminen muuttivat vilkkaan seudun syrjäiseksi pussinperäksi. Tuhannet tyhjät datsat muistuttivat aikakauden loppumisesta. Toipuminen jäi kesken, kun evakkomatkat hajottivat kyläyhteisöt lopullisesti. Sisällissota Kannaksella elää yhä Suomen historian haamusärkynä." -- Atena

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Menneet tilaisuudet

Keskiviikkona 30.8. klo 18.00 – 20.00

Itään ja takaisin

Työväenkirjaston ystävien syksyn ensimmäisen studia generalian aiheena on Miia Apukan esikoisteos Itään ja takaisin. VTT Veli-Pekka Leppänen haastattelee.

”Eelis Apukka lähtee jouluna 1931 Lapin Sattasesta tunturierämaan poikki Neuvosto-Venäjälle tavoittelemaan avarampaa maailmaa ja parempaa elämää. Eeliksen ja kumppaneiden tie vie Muurmannissa internointiin, Pietarissa Krestyn vankilaan, karulle metsätyöpunktille Äänisestä itään ja Vjetkan kolhoosiin Karjalan Tasavallassa. Koettelemusten jälkeen uusi elämä tuntuu aukeavan toimittajana Petroskoissa. Mutta unelma muuttuu painajaiseksi, vainojen silmukka kiristyy. Kansallisuudesta tulee rikos. Lopulta Eeliksen on ratkaistava, jäädäkö vai lähteä. On päätettävä, mikä elämässä on sittenkin tärkeintä.

Kirjoittaja on Eelis Apukan pojantytär. Kirjan tositapahtumapohjana ovat Etsivän keskuspoliisin seurantaraportit, kuulustelupöytäkirjat, kirjeet sekä aikakauden lehtikirjoitukset ja tutkimuskirjallisuus.” — kustantajan esittelyteksti

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Katso YouTubessa

Tiistaina 19.9.2023 klo 17.00 – 18.00

Kirjanjulkistus: Kapinaruno VIII -antologia

Työväenkirjaston ystävät ry:n järjestämän tilaisuuden avaa Risto Kolanen, ja runoraadin edustajat Miia Toivio ja Sanni Purhonen esittelevät antologian. Lisäksi tekijät esittävät antologiaan valittuja runojaan.

Teos koostuu runoista joita kerättiin viime vuoden Kapinarunoiltaa varten.

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Keskiviikkona 20.9.2023 klo 17.00 – 18.30

Kirjanjulkistus: Luokkataistelua ruotsiksi – identiteetti ja ideologia 1900-luvun suomenruotsalaisessa työväenliikkeessä

Tervetuloa Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kirjanjulkistamistilaisuuteen.

Kirjassa tarkastellaan yhdeksän artikkelin voimin kielen ja luokan, sekä nationalismin ja sosialismin suhdetta 1900-luvun suomalaisessa työväenliikkeessä. Artikkelit ovat tulosta poikkitieteellisestä Luokkataistelu ruotsiksi: Kieli ja identiteetti ruotsinkielisessä työväenliikkeessä Suomessa 1900-luvulla -tutkimusprojektista, joka toteutettiin Åbo Akademin historian ja kirjallisuustieteen laitoksilla.

Luokkataistelua ruotsiksi – Identiteetti ja ideologia 1900-luvun suomenruotsalaisessa työväenliikkeessä. Toim. Johan Ehrstedt, Matias Kaihovirta, Emil Kaukonen ja Mats Wickström. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Papers on Labour History. 2023, 320 s.

Järjestäjä: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura

Torstaina 19.10.2023 klo 18.00 – 19.30

Kjell Westö: Molly & Henry

Kirjailija Kjell Westö kertoo Työväenkirjaston ystävien studia generalia -luennossa uutuuskirjastaan Molly & Henry. Haastattelijana Mikko Majander.

"Mestarikertojan dramaattinen romaani sukeltaa historiamme tummimpiin vuosiin. Mitä sota tekee ihmiselle, elämälle, rakkaudelle?

Molly kiertää Ruotsia teatteriseurueen kanssa samaan aikaan, kun Suomi taistelee talvisodassa. Huoli läheisistä jäytää kunnianhimoista näyttelijää, samoin oma tulevaisuus: onko hänen tähtensä jo laskussa, ennen kuin ehti kunnolla noustakaan? Henry-sulhanen joutuu rintamakirjeenvaihtajana todistamaan sodan karmeuden. Hän haluaisi kertoa näkemästään totuudenmukaisesti, mutta ankara aika ei salli säröjä isänmaalliseen julkisivuun.

Kun koittaa hauras välirauha, Molly ja Henry joutuvat kohtaamaan uudelleen toisensa, menneisyyden aaveensa, kaiken mitä sota heissä särki." --Otava

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Katso YouTubessa

Torstaina 26.10.2023 klo 17.00 – 18.30

Hankalat hyvästit köyhyydelle

Eeva-Maria Grekula esittelee kirjoittamaansa Vasemmistofoorumin uutta julkaisua köyhyydestä ja demokratiasta. Keskustelua teemasta.

Järjestäjä: Vasemmistofoorumi

Katso YouTubessa

Torstaina 2.11.2023 klo 17.00 – 19.00

Oikeusvaltio – onko se vaarassa?

Oikeusvaltio on eräs demokratian selkänojista. Oikeusvaltion tilanteesta keskustelevat: osaston pj. Anneli Temmes, professori Pentti Arajärvi sekä pitkäaikainen kansanedustaja Erkki Tuomioja.

Keskustelun puheenjohtajana Jarmo Mielonen.

Järjestäjä: Hakaniemen sosialidemokraatit. Opintotyöryhmä.

Tilaisuutta ei striimata.

Keskiviikkona 8.11.2023 klo 17.00 – 18.30

Kirjanjulkistus: Alfred ja Anna Sarlin: maalaispappilasta maailmaa muuttamaan

Tervetuloa Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kirjanjulkistamistilaisuuteen.

FM Maija Saraste esittelee uutta teostaan Alfred ja Anna Sarlin: maalaispappilasta maailmaa muuttamaan. Kirja kertoo Alfred Sarlinista, joka oli sosialisti, vapaa-ajattelija ja Työmies-lehden toimittaja, ja hänen sisarestaan Anna Sarlinista, joka oli laulajatar, kuoronjohtaja, musiikinopettaja ja nuottikustantaja. Kirjan tekijää haastattelee kirjastonhoitaja Heikki Poroila.

Puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua on kahvitarjoilu.

Järjestäjä: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura

Katso YouTubessa

Tiistaina 14.11.2023 klo 17.30 – 19.00 (kahvit klo 17)

Ihana, kamala perintövero ja 12 väitettä verotuksesta

Toiminnanjohtaja Lauri Finér Kalevi Sorsa -säätiöstä esittelee elokuussa julkaistua tutkimustaan Ihana, kamala perintövero: 12 ehdotusta perintö- ja lahjaveron korjaamiseksi. Lisäksi Finér murtaa verotuksen myyttejä koskien työn, pääomien ja polttoaineiden verotusta keväällä julkaistun blogisarjansa pohjalta. Tilaisuudessa keskustellaan myös verotuksen tarpeellisuudesta ja haitoista.

Järjestäjä: Kalevi Sorsa -säätiö

Katso YouTubessa

Perjantaina ja lauantaina 24.- 25.11.2023

Stadin työväenkirjallisuuspäivät

Ohjelmaa on niin paljon ettei se mahdu tähän: käy siis tutustumassa kirjallisuuspäivien ohjelmaan Työväenkirjaston ystävien sivuilla!

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Torstaina 7.12.2023 klo 16.00 – 17.00

Miten muistamme Chilen vallankaappausta ja pakolaisuutta?

50 vuotta sitten Chilessä Augusto Pinochetin johtama sotilasjuntta syrjäytti demokraattisesti valitun presidentin Salvador Allenden verisessä vallankaappauksessa ja maassa alkoi pitkä diktatuuri. Suomeenkin saapui iso joukko chileläispakolaisia. Suomen asiainhoitaja Santiagossa, diplomaatti Tapani Brotherus, pelasti osaltaan jopa tuhansia vainottuja chileläisiä. Tuolloisista tapahtumista keskustelevat tilaisuudessa Tapani Brotherus ja professori Heikki Hiilamo, joka on kirjoittanut tapahtumista muun muassa Brotheruksen toimintaa valottavan kirjan Kuoleman listat. Vapaa pääsy.

Järjestäjä: Kulttuuriyhdistys Vihkot

Työväentutkimus Vuosikirja 2023

Lehdistötiedote 24.11.2023

Suomalaisten työväen perinnelaitosten (Työväenperinne ry/Työväenliikkeen kirjasto, Työväen Arkisto, Kansan Arkisto, Työväenmuseo Werstas sekä Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura) julkaisema Työväentutkimus Vuosikirja ilmestyy tänä vuonna muhkeana 200-sivuisena lukupakettina.

Teemanamme on tänä vuonna Työ 2020-luvulla. Aluksi tarkastelevat Mikko Jakonen, Jenny Säilävaara ja Hanna-Mari Ikonen artikkelissaan työssäkäyvien köyhien kokemuksia prekaarista työstä ja sosiaaliturvasta 2000-luvun Suomessa. Minna Rauaksen artikkelin otsikkona on ”Pahoinvoivia nuoria, lisää työtehtäviä ja huonot palkat. Alanvaihdon harkinta ja syyt 2020-luvun nuorisotyössä”. Eeva Houtbeckers puolestaan suuntaa huomion siihen, ”miten tulla toimeen planeetan rajoissa” lähtökohtanaan ”kestävyysmurros transformatiivisen työn tekijöiden näkökulmasta”. Lisäksi tarjolla on Katri Karkisen artikkeli meijerskojen koulutuksesta 1800-luvun lopulla.

Katsauksia-osiossa Iris Olavinen kertoo palkansaajajärjestöjen naispuheenjohtajien aktivismista vuosina 1988–1992, Heikki Kokko tarkastelee Translocalis-tietokantaa uutena 1800-luvun työväenhistorian aineistokokonaisuutena ja Tero Tuomisto käsittelee sitä, mistä kaikesta muodostui talvisodan kansallinen yhtenäisyys.

Keskustelua-osiossa tarkastelevat SAK:n lakimies emerita Anu-Tuija Lehto ja STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà omista näkökulmistaan Orpon hallituksen hallitusohjelmaa. Lisäksi julkaisussamme on Työväen Arkiston johtajan emeritus Esa Lahtisen muistelus Työväenperinne ry:n perustamisvaiheista sekä arkiston nykyisen johtajan Petri Tanskasen puheenvuoro Yksityiset keskusarkistot ry:n edunvalvontatyöstä 2020-luvun alkuvuosina.

Perinteiseen tapaan vuosikirjassa esitellään jälleen joukko maisterin- ja pro gradu -tutkielmia työväentutkimuksen eri osa-alueilta, minkä lisäksi suositussa kirja-arvio-osiossamme arvioidaan jälleen noin 30 teosta. Lopuksi kertovat työväen perinnelaitokset tuttuun tapaan kuluneen vuoden toiminnastaan.

Työväentutkimus Vuosikirja 2023 julkistetaan perjantaina 24.11.2023 Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki) klo 16 alkaen. Vuosikirja on saatavissa painettuna Työväenliikkeen kirjastosta ja avoimena verkkojulkaisuna Journal.fi-palvelusta. Verkkojulkaisu on luettavissa embargon jälkeen tammikuussa 2024.

Lisätietoja antaa päätoimittaja, dosentti Erkki Vasara: erkki.vasara@helsinki.fi

www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/

journal.fi/tyovaentutkimus

Kapinaruno 2023

Millainen on tämän päivän kapinaruno? Kapinaruno antaa voimaa tekijälleen ja lukijoilleen. Se vastaa kysymykseen, mikä on pielessä ja epäoikeudenmukaista. Kapinaruno nousee väärää vallankäyttöä vastaan ja osoittaa tilanteita, joissa kansalaisten oikeuksista on pidettävä parempaa huolta. Se voi olla kapinaa elämän usvaa ja näköalattomuutta kohtaan tai se voi yhtä lailla olla kapinaa pessimismiä vastaan. Kapinarunossa on lisäksi mahdollista esittää, miten käsitelty epäkohta voidaan korjata.

Sinä runojen kirjoittaja, kirjoita kapinaruno ja lähetä se meille. Osa runonsa lähettäneistä kutsutaan esittämään runonsa Stadin työväenkirjallisuuspäivillä Sörnäisissä 24.11.—25.11.2023. Kapinarunoilta on pe 24.11.2023. Vaikka tapahtuma peruuntuisi, kilpailun parhaat huomioidaan ja heidän runoistaan kootaan julkaisu. Runojen esittämisestä ja julkaisemisesta ei makseta palkkiota. Kapinarunoiltaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville korvataan matkakustannukset yleisten kulkuneuvojen taksojen mukaisesti sekä maksetaan päiväraha. Jokainen Kapinaruno IX -kirjaan valittu runoilija saa kirjan maksutta.

ETENEMME NÄIN: Lähetä korkeintaan viisi (5) runoa 6.10.2023 mennessä sähköpostitse osoitteeseen kapinarunot(at)gmail.com tai postitse osoitteeseen Työväenkirjaston ystävät ry, Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki. Kuoreen merkintä ”Kapinaruno”. Liitä runolähetykseesi aina nimesi, kotiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Runojen tulee olla uusia.

Raati valitsee esitettävät runot. Raatiin kuuluvat runoilija ja kirjoittamisen opettaja Miia Toivio, runoilija, toimittaja ja kriitikko Sanni Purhonen. Kapinarunotilaisuudessa raati kommentoi esitettyjä runoja. Runoilijat saavat kutsun tilaisuuteen 13.11.2023 mennessä. Tarkempia tietoja kapinarunokeräyksestä antaa raati, kapinarunot(at)gmail.com

Tervetuloa luomaan uutta runoutta ja runokulttuuria.

Kapinarunokeräyksen järjestää Työväenkirjaston ystävät ry.