Tuntitöitä siivoojana kirjastossa

Työväenliikkeen kirjasto hakee siivoojaa osa-aikaiseen työhön. Tuntitöitä on tarjolla 15 tai 20 tuntia kuukaudessa (kaksi kertaa viikossa noin 2-3 tuntia kerralla). Tuntipalkka on 13,07 euroa. Heinäkuussa työtunteja on 0. Työvuorot voidaan sopia esimerkiksi opiskelujen oheen joustavasti mieluiten kirjaston aukioloaikojen (klo 10-16) ulkopuolelle.
Etsimme hyvän fyysisen kunnon ja siivoustyön kokemusta omaavaa, luotettavaa, joustavaa, järjestelmällistä ja tehokasta työntekijää toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 3 kk:n koeajalla.
Tehtävästä kiinnostuneita pyydetään lähettämään työhakemus kirjastonjohtajalle turvapostin kautta:
https://www.turvaposti.fi/viesti/tuija.siimes@tyovaenperinne.fi
Lisätietoja antaa Tuija Siimes / Työväenperinne ry, (tuija.siimes@tyovaenperinne.fi) puh. 044 0750 429.
Työväenliikkeen kirjasto
Sörnäisten rantatie 25 A
00500 HELSINKI
www.tyovaenperinne.fi

Uudistavaa ajattelua – 60 vuotta KSL-julkaisuja

Näyttely Työväenliikkeen kirjastossa

13.3. – 26.4.2024

Opinnolliset ja yhteiskunnalliset julkaisut ovat olleet keskeinen osa Kansan Sivistystyön Liiton sivistystehtävää sen toiminnan alkuvuosista lähtien. Esittelemme teoksia viiden teeman mukaan välähdyksinä julkaisutoiminnan matkalta: KSL:n kirjeopisto, ekososiaalinen sivistys, naisasia, kulttuuri sekä KSL:n lehdet. Monet julkaisut voidaan nähdä aikansa edelläkävijöinä. Esillä on myös KSL:n tuoreimpia julkaisuja 2020-luvulta. Näyttely on osa Kansan Sivistystyön Liiton 60-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Tervetuloa näyttelyn avajaiskahveille ke 13.3. klo 15!

Lue pidempi näyttelyn esittely KSL:n sivuilla.

Call for Papers: Työväentutkimus Vuosikirja 2024: Sopimusyhteiskunta ja siihen kohdistuvat paineet

Deadline: 15.3.2024

Suomalaisen yhteiskunnan modernisoituessa 1800-luvun jälkipuoliskolla syntyivät kansanliikkeet. Perustettujen liittojen ja järjestöjen tavoitteena oli jo ennen maan itsenäistymistä vaikuttaa yhteiskunnan päätöksentekoon ja kohentaa edustamiensa luokkien ja ryhmien asemaa. Pian itsenäistymisen jälkeen käyty sisällissota repi maan kahteen vastakkaiseen leiriin. Parlamentarismin käytäntöjen juurtuminen otti oman aikansa. Puoluelaitoksen syntyminen ja vakiintuminen loivat edellytykset edustukselliselle demokratialle, yhteiskuntaluokkien ja väestöryhmien tarpeiden huomioon ottamiselle. Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja kasvavan julkisen sektorin välille muotoutui myös yhteistyötä ja työnjakoa. Vahva ja kulloisiinkin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastauksia hakeva kansalaisyhteiskunta on osaltaan taannut demokraattisen yhteiskunnan toimivuuden.

Sotavuosien jälkeen käynnistyneet jälleenrakennuksen vuodet edellyttivät julkishallinnon ja järjestöjen tiivistä yhteistyötä. Hyvinvointivaltion rakentaminen onkin toteutunut sopimuspohjaisesti. Sopimuksiin sitoutumista on toteutettu lukuisilla elämänalueilla ja sopimusosapuoliakin on ollut runsaasti. Yhteiskunnallinen tilanne ja ilmenneet haasteet ovat vaikuttaneet siihen, mistä asioista on sovittu, millaisilla kokoonpanoilla sekä mitä asioita sopimuksiin on sisällytetty. Toimijoiden välisen yhteistyön sujuminen ja osapuolten vastuullinen keskustelukulttuuri ovat tuoneet yhteiskuntaan vakautta, jolloin olemme voineet puhua sopimusyhteiskunnasta.

Keskustelu sopimusyhteiskunnasta on käynnistynyt vuoden 2023 kesäkuussa aloittaneen Orpon-Purran hallituksen ohjelman ja päätösten seurauksena. Tutkijapiireissä, järjestökentillä ja kansalaiskeskusteluissa on pantu merkille hallituksen toimien vaikutukset, joilla heikennetään sopimusyhteiskunnan toimivuutta ja rakenteita. Esimerkiksi ammattiliitoissa hallituksen toimet on koettu yksipuoliseksi saneluksi, mikä onkin jo synnyttänyt laajaa lakkoliikehdintää. Siten myös yhteiskuntarauha on ollut koetuksella.

Työväentutkimus vuosikirjan 2024 teemana on sopimusyhteiskunta ja siihen kohdistuvat paineet. Haemme tekstejä eri tieteenaloilta esimerkiksi seuraavanlaisista teemoista: Millaista sopimuksellisuutta toimijoiden ja osapuolten välille on eri aikoina muotoutunut? Miten ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet sopimuksellisuuden purkautumiseen? Millaiset toimijat ovat olleet sopimusosapuolina sekä millaisin tavoittein? Millaisia hyötyjä sopimuksellisuudella on saavutettu? Millaisia jännitteitä sopimuksellisuus on mahdollisesti synnyttänyt? Miten sopimuksellisuus on tuottanut toiseutta? Onko sopimusyhteiskunta kuunnellut kaikkia yhteiskunnan osapuolia, onko sopiminen ollut aina demokraattista? Miten suomalainen sopimusyhteiskunta on ottanut huomioon kansainväliset sopimukset? Mitä sanalla ”sopimusyhteiskunta” on tarkoitettu, mitä se nykyään tarkoittaa ja miten käsitys siitä on muuttunut?

Julkaisuun voi tarjota teemaa käsitteleviä vertaisarvioitavia tutkimusartikkeleita sekä muun tyyppisiä, ei-vertaisarvioitavia kirjoituksia. Tutkimusartikkelien enimmäispituus on 50 000 merkkiä. Muiden kirjoitusten enimmäispituus sovitaan erikseen. Vertaisarviointi tapahtuu ns. kaksoissokkomenetelmällä Tieteellisten seurain valtuuskunnan ohjeiden mukaisesti.

Artikkeliehdotukset (enintään 4 000 merkkiä) tulee toimittaa 15.3.2024 mennessä sähköpostitse päätoimittaja Erkki Vasaralle (erkki.vasara@helsinki.fi) ja toimitussihteeri Alpo Väkevälle (alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi). Kerrotko artikkeliehdotuksen yhteydessä, minkä tyyppistä kirjoitusta tarjoat. Ilmoitatko samassa yhteydessä myös yhteystietosi, oppiarvosi ja tittelisi.

Ilmoitamme päätöksemme valinnoista 22.3.2024 mennessä. Valmiiden käsikirjoitusten deadline on 1.7.2024. Teemanumero julkaistaan marras-joulukuussa 2024.

Lisätietoja julkaisusta löydät osoitteesta https://journal.fi/tyovaentutkimus/

Lisätietoja antaa myös päätoimittaja Erkki Vasara, erkki.vasara@helsinki.fi

Korkeakouluharjoittelija Työväenliikkeen kirjastoon

Työväenliikkeen kirjasto hakee 2 kuukauden työsuhteeseen määräaikaista korkeakouluharjoittelijaa. Harjoittelijan työtehtäviin kuuluu muun muassa tieteellisen erikoiskirjaston asiakas- ja kokoelmatyöhön sekä digitaalisten julkaisujen hallintaan liittyviä tehtäviä.

Haemme yliopistosta harjoittelutukea saavaa yhteiskuntatieteiden tai informaatiotutkimuksen opiskelijaa. Hakijalta edellytetään vähintään hyvää suomen kielen taitoa sekä tyydyttävää ruotsin ja englannin kielen taitoa. Harjoittelujakso on suunniteltu 1.5.-30.6.2024 väliselle ajalle. Myös muu ajankohta on neuvoteltavissa. Harjoittelusta maksetaan 1590 euroa kuukaudessa.

Työväenliikkeen kirjastoa ylläpitää Työväenperinne ry. Tieteellisen erikoiskirjaston kokoelmat edustavat monitieteistä työväentutkimusta, yhteiskuntatieteitä, historiaa ja työväenkirjallisuutta. Kirjasto toimii läheisessä yhteistyössä Helsingin yliopiston kirjaston kanssa. Harjoittelupaikasta lisätietoja antaa kirjastonjohtaja Tuija Siimes, tuija.siimes@tyovaenperinne.fi, puh. 0440 750 429, https://www.tyovaenperinne.fi. Hakemukset pyydetään lähettämään turvapostin kautta:
https://www.turvaposti.fi/viesti/tuija.siimes@tyovaenperinne.fi

Korkeakouluharjoittelijan tehtävä on täytetty.

Tuntitöitä siivoojana kirjastossa

Siivoojan tehtävä on täytetty 7.2.2024 eikä ole enää haettavissa.

Työväenliikkeen kirjasto hakee siivoojaa osa-aikaiseen työhön 1.3.2024 alkaen. Tuntitöitä on tarjolla 15 tai 20 tuntia kuukaudessa (kaksi kertaa viikossa noin 2-3 tuntia kerralla). Tuntipalkka on 12,63 euroa. Heinäkuussa työtunteja on 0. Työvuorot voidaan sopia esimerkiksi opiskelujen oheen joustavasti mieluiten kirjaston aukioloaikojen (klo 10-16) ulkopuolelle.
Etsimme hyvän fyysisen kunnon ja siivoustyön kokemusta omaavaa, luotettavaa, joustavaa, järjestelmällistä ja tehokasta työntekijää toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 3 kk:n koeajalla.
Tehtävästä kiinnostuneita pyydetään lähettämään työhakemus kirjastonjohtajalle turvapostin kautta:
https://www.turvaposti.fi/viesti/tuija.siimes@tyovaenperinne.fi
Lisätietoja antaa Tuija Siimes / Työväenperinne ry, (tuija.siimes@tyovaenperinne.fi) puh. 044 0750 429.
Työväenliikkeen kirjasto
Sörnäisten rantatie 25 A
00500 HELSINKI
www.tyovaenperinne.fi