Työväentutkimus


Vuosikirjan teemana on Itsenäinen Suomi 100 vuotta. Niko Kannisto ottaa artikkelissaan esille kysymyksen kansallisesta eheytymisestä sisällissodan jälkeen. Hän kysyy, syntyikö sankaruudesta työväenliikettä ja kansakuntaa yhdistäviä synteesejä, ja mikä oli sankaruuden suhde vuoteen 1918. Koulutuksellisen tasa-arvon toteuttaminen on ollut alusta lähtien työväenliikkeen yksi keskeisistä tavoitteista, jo ennen kuin itsenäisestä Suomesta osattiin edes haaveilla. Elina Hakoniemen mukaan työläisen ja kansalaisen sivistystarve kehittyivät rinta rinnan, mutta käsitteiden keskinäinen suhde oli ajoittain myös jännitteinen. Teppo Eskelinen ja Sanna Ryynänen kirjoittavat haasteista, joita työmarkkinoiden viimeaikaiset muutokset ovat asettaneet ay-liikkeelle. Heidän esimerkkitapauksenaan on siivousala.

Vuosikirjassa arvioidaan työväenliikkeen ja työn historiaa käsitteleviä teoksia, ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin paneutuvia tutkimuksia ja puheenvuoroja, muistelmia jne. – yhteensä noin 30 kirjaa. Entiseen tapaan julkaisemme myös tiivistelmiä edellisenä lukuvuonna valmistuneista työväentutkimusta käsittelevistä pro gradu -tutkielmista.

Työväentutkimus-vuosikirja on Työväenperinne – Arbetartradition ry:n kustantama ja työväen perinnelaitosten (Kansan Arkisto, Työväenliikkeen kirjasto, Työväen Arkisto, Työväen muistitietotoimikunta, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Työväenmuseo Werstas ja Työväenperinne – Arbetartradition ry) yhdessä julkaisema tieteellinen aikakauskirja.

Katso myös
Vuonna 2017 ilmestyneitä työväenliikkeen järjestöjen historiikkeja ja työväestöä käsitteleviä väitöskirjoja

Nyt saatavilla painettuna eri työväen perinnelaitoksista.

Ilmestynyt 3.11.2017. Verkkoversio ilmestyy kesällä 2018.


Vuosikirjan teema on työväestö ja maahanmuutto. Mervi Leppäkorpi käsittelee artikkelissaan ns. paperittomien selviytymisstrategioita ja Merja Jutila Roon maahanmuuttajataustaisen kansalaisten äänestysaktiivisuutta. Päivi Uljas muistuttaa kirjoituksessaan siitä, etteivät maahanmuuton vastaiset reaktiot ole suinkaan uusia. Samalla tavalla jo ns. ensimmäisen globalisaation aikana 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa työläiset huolestuivat työpaikkojensa puolesta.

Työväentutkimus-palkinnon saanut Jenni Hokka kirjoittaa siitä, miten TV2:n koko kansalle tarkoitetut viihdesarjat heijastavat suomalaista hyvinvointivaltiokertomusta. Kysyimme myös kahdelta ammattiyhdistysjohtajalta, SAK:n puheenjohtajalta, Jarkko Elorannalta, ja Rakennusliiton puheenjohtajalta, Matti Harjuniemeltä, mihin suomalaisilla työmarkkinoilla ollaan oikein menossa.

Entiseen tapaan julkaisemme edellisenä lukuvuonna 2015–2016 pro gradu -tutkielmansa valmiiksi saaneiden opiskelijoiden tiivistelmiä töistään. Tällä kertaa esittelyssä on myös kolme maahanmuuttoa koskevaa tutkielmaa. Vuosikirjassa arvioidaan työväenliikkeen ja työn historiaa käsitteleviä teoksia, ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin paneutuvia tutkimuksia ja puheenvuoroja, muistelmia jne. – yhteensä noin 40 teosta.

Työväentutkimus-vuosikirja on Työväenperinne – Arbetartradition ry:n kustantama ja työväen perinnelaitosten (Kansan Arkisto, Työväen Arkisto, Työväenmuseo Werstas, Työväenliikkeen kirjasto, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura) yhdessä julkaisema tieteellinen aikakauskirja.

Katso myös
Vuonna 2016 ilmestyneet työväenyhdistysten, ammattiyhdistysten ja työväen urheiluseurojen historiikit sekä työväestöä ja työväenliikettä käsittelevät väitöskirjat

Yhdestä artikkelista on saatavilla laajennettu verkkoversio
Historia on katoavien jälkien virta - Pertti Grönholm

Nyt saatavilla painettuna eri työväen perinnelaitoksista.
Voit lukea sen myös elektronisessa muodossa.

Ilmestynyt 5.11.2016


Työväentutkimus-vuosikirjan teemaksi on tänä vuonna valittu naisten työ, jota valottavat Merja Minkkisen artikkeli sosiaalidemokraattisten naisten julkaisemista lehdistä ja Kirsi-Maria Hytösen artikkeli sota-ajan naisten työstä. Ajankohtaista yhteiskunnallista keskustelua luotaavissa kirjoituksissa nousee esiin kaksi isoa teemaa: Suomen kansainvälisen aseman uudelleenarviointi (Jyrki Käkönen, Erkki Tuomioja) ja suomalaisen hyvinvointivaltion rämpiminen syvässä lamasuossa (Sakari Heikkinen, Jaakko Kiander, Päivi Uljas). Pirstaloituneet visiot -tutkimushankkeen jäsenet kertovat artikkelissaan Matti Kurikan elämästä ja Lauri Kaira Turun Työväen Pursiseurasta.

Entiseen tapaan julkaisemme edellisenä lukuvuonna 2014–2015 pro gradu -tutkielmansa valmiiksi saaneiden opiskelijoiden tiivistelmiä töistään. Kun takavuosina valtaosa graduista käsitteli lähinnä työväenliikkeen poliittista historiaa, on kovin ilahduttavaa, että työväentutkimusta tehdään nykyään lähes kaikilla humanististen ja yhteiskuntatieden aloilla.

Vuosikirjassa on myös laaja kirja-arvio-osasto vuoden uutuusteoksista. Arvioitavana on työväenliikkeen ja työn historiaa käsitteleviä teoksia, ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin paneutuvia tutkimuksia ja puheenvuoroja, muistelmia jne. – yhteensä yli 40 teosta. Tiedonkierto-katsauksessa kerrotaan työväen perinnelaitosten tapahtumista kuluneen vuoden aikana.

Työväentutkimus-vuosikirja on Työväenperinne – Arbetartradition ry:n kustantama ja työväen perinnelaitosten (Kansan Arkisto, Työväenliikkeen kirjasto, Työväen Arkisto, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Työväenmuseo Werstas ja Työväenperinne – Arbetartradition ry) julkaisema tieteellinen aikakauskirja. Tänä syksynä se ilmestyy 128-sivuisena ja ensi kertaa nelivärisenä.

Katso myös
Vuonna 2015 ilmestyneet työväenyhdistysten, ammattiyhdistysten ja työväen urheiluseurojen historiikit sekä työväestöä ja työväenliikettä käsittelevät väitöskirjat

Yhdestä artikkelista on saatavilla laajennettu verkkoversio
Työläisnaisesta Doorikseen: 110 vuotta sosialidemokraattisia naisten lehtiä - Merja Minkkinen

Nyt saatavilla painettuna eri työväen perinnelaitoksista.
Voit lukea sen myös elektronisessa muodossa.

Ilmestynyt 19.11.2015


Työväentutkimus vuosikirjan teemana on tänä vuonna työväenliike ja sata vuotta sitten syttynyt ensimmäinen maailmansota. Seppo Hentilä kirjoittaa artikkelissaan kansainvälisen työväenliikkeen suuresta rauhanprojektista. Miksi sota kuitenkin voitti rauhan ja työväenliikkeessäkin internationalismi musertui nationalismin jalkoihin? Samu Nyström kuvaa artikkelissaan, kuinka sota vaikutti Pasilan konepajan työmiehen Juho Alfred Mäkelän elämään. Eero Haapanen tutkii Helsingin Vanhankaupunginlahden kalastajia maailmansodan vuosina. Artikkeleissa perehdytään myös valokuvan merkitykseen paikallisen työväenperinteen tallentajana sekä suomalaisen yhteistoimintalain syntyvaiheisiin. Kolumneissa pohditaan tutkimustiedon ja politiikan suhdetta.

Entiseen tapaan vuosikirjassa on myös laaja kirja-arvio-osio vuoden uutuusteoksista. Arvioitavana on työväenliikkeen ja työn historiaa käsitteleviä teoksia, tämän päivän yhteiskunnallisiin kysymyksiin paneutuvia tutkimuksia ja puheenvuoroja, muistelmia jne. – yhteensä yli 30 teosta. Vuosikirjassa kerrotaan myös työväen perinnelaitosten tapahtumista kuluneen vuoden aikana.

Lukuvuoden 2013–2014 aikana on yliopistoista valmistunut ilahduttavan paljon työväentutkimuksen alaan kuuluvia opinnäytetöitä. Niistä parhaat ovat korkeatasoisia akateemisia tutkimuksia. Kirjoittajat esittelevät vuosikirjassa tuloksiaan.

Työväentutkimus vuosikirja on Työväenperinne – Arbetartradition ry:n kustantama ja työväen perinnelaitosten, Työväen Arkiston, Kansan Arkiston, Työväenliikkeen kirjaston, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran, Työväenmuseo Werstaan ja Työväenperinne ry:n, yhdessä julkaisema tieteellinen aikakauskirja. Tänä syksynä se ilmestyy 128-sivuisena.

Katso myös
Vuonna 2014 ilmestyneet työväenyhdistysten, ammattiyhdistysten ja työväen urheiluseurojen historiikit sekä työväestöä ja työväenliikettä käsittelevät väitöskirjat

Nyt saatavilla painettuna eri työväen perinnelaitoksista.
Voit lukea sen myös elektronisessa muodossa.

Ilmestynyt 2.12.2014


Työväen perinnelaitosten julkaisema Työväentutkimus Vuosikirja ilmestyi syksyllä 2013 128-sivuisena lukupakettina. Totuttuun tapaan Vuosikirja 2013 jakautuu useampaan osioon. Artikkeliosiosta löytyy professori Maria Lähteenmäen Väinö Voionmaan elämää ja työtä esittelevä artikkeli, professori Heikki Hellmanin SDP:n viestintäpolitiikkaa 1980-luvulla ruotiva artikkeli, professori Hannu Itkosen Varkauden työläisidentiteetin muutosta kartoittava artikkeli, dosentti Jussi Silvosen artikkeli Pääoman jo vuonna 1913 tehdystä suomennoksesta, dosentti Erkki Vasaran presidentti Lauri Kristian Relanderin suhdetta työväenliikkeeseen käsittelevä artikkeli sekä tietokirjailija Matti Salmisen Pentti Haanpään sanomaa avaava artikkeli.

Pro gradu –osiossa esitellään kattavasti eri puolella Suomea tehtyjä opinnäytetöitä aiheiden vaihdellessa kansalaissodasta hyvinvointi-Suomeen. Keskustelua-osiossa puolestaan pohditaan mm. miten käy Lenin-museon sen siirtyessä osaksi Työväenmuseo Werstasta.

Lukijoilta erityisen paljon myönteistä palautetta saaneessa kirja-arvio-osiossa esitellään yli kolmekymmentä ajankohtaista uutuuskirjaa, joista tuoreimmat ovat tältä syksyltä. Viimeisessä osiossa työväen perinnelaitokset kertovat kuluneen vuoden tapahtumista ja tulevista suunnitelmistaan. Vuosikirjan tekstejä elävöittää kuvitus, jonka valinnassa on hyödynnetty työväenperinnelaitosten laajoja valokuvakokoelmia.

Työväentutkimus Vuosikirjaa julkaisee Työväenperinne – Arbetartradition ry, joka pitää yllä Työväenliikkeen kirjastoa Sörnäisissä ja toimii maamme työväen perinnelaitosten yhteistyöelimenä.

Kahdesta artikkelista on saatavilla laajennettu verkkoversio
Vapauden tuulia viestintäpolitiikassa. SDP ja sähköisen viestinnän vapautuminen 1980-luvulla - Heikki Hellman
Kirja-arvostelu: Kokovartalokuva faktoreista (Markku Kuusela: Faktorianalyysi) - Simo Laaksovirta

Nyt saatavilla painettuna eri työväen perinnelaitoksista.
Voit lukea sen myös elektronisessa muodossa.

Ilmestynyt 29.11.2013


Työväen perinnelaitosten (Työväen Arkisto, Kansan Arkisto, Työväenliikkeen kirjasto, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Työväenmuseo Werstas ja Lenin-museo) julkaisema Työväentutkimus Vuosikirja ilmestyi syksyllä 2012 laajana 140-sivuisena lukupakettina. Sen artikkelit jakautuvat kolmeen osioon siten, että aluksi tarkastellaan kolmen merkittävän työväenkulttuurin vaikuttajan Kössi Kaatran, Elvi Sinervon ja Raoul Palmgrenin työtä ja merkitystä työväenliikkeessä. Kirjoittajina ovat tutkijat Kati Launis, Jaana Torninoja-Latola ja Hanne Koivisto Turun yliopistosta.

Toisessa osiossa otsikolla Yhteiskunta, talous, politiikka esillä on maaseudun murroksen ja sen ilmenemismuotojen yhteys 1950-luvun lopun hyvinvointivaltiopolitiikan syntyvaiheisiin. Toisessa osion artikkelissa käsitellään Elinkeinoelämän valtuuskunnan ja kokoomuspuolueen mietteitä vasemmiston politiikasta ja eduskunnan määräenemmistöpykälistä 1970-luvulla. Kirjoittajina ovat tohtori Päivi Uljas ja tutkija Ville Okkonen.

Kolmannessa osiossa professori Hannu Itkonen tarkastelee kevään 1918 sisällissodan tapahtumia Joroisissa, ja lisensiaatti Pertti Hynynen Karl Marxin käsityksiä Yhdysvaltain sisällissodasta. Vuosikirjassa on siten esillä jälleen laaja kirjo työväentutkimusta.

Mukana ovat myös perinteiset opinnäyte-esittelyt, runsas kirja-arvio-osasto – tarkasteltavina on niin työväenliikkeen ja työn historiaa käsitteleviä teoksia, tämän päivän yhteiskunnallisiin kysymyksiin paneutuvia esityksiä, muistelmia jne.; yhteensä yli 30 teosta – sekä runsas Tiedonkierto-katsaus työväenperinnelaitosten tapahtumista vuoden aikana.

Nyt saatavilla painettuna eri työväen perinnelaitoksista.
Voit lukea sen myös elektronisessa muodossa.

Ilmestynyt 29.11.2012


Työväen perinnelaitosten (Työväen Arkisto, Kansan Arkisto, Työväenliikkeen kirjasto, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Työväenmuseo Werstas ja Lenin-museo) julkaisema ja Työväenperinne – Arbetartradition ry:n kustantama Työväentutkimus Vuosikirja ilmestyi syksyllä 2011 164-sivuisena lukupakettina, joka suuntaa päähuomionsa valmisteilla oleviin laajoihin historiahankkeisiin työväentutkimuksen alalta. Esitteillä ovat tutkimukset SDP:n, SAK:n sekä työeläkejärjestelmän historiasta.

Dosentti Mikko Majander valottaa artikkelissaan Väinö Tannerin toimintaa SDP:n johtopaikoilla 1940–1960-luvuilla, dosentti Tapio Bergholm käsittelee työmarkkinain näkökulmasta laajaa metalliteollisuuden lakkoa keväällä 1971 ja tohtori Matti Hannikainen valottaa työeläkejärjestelmän vaiheita 1990-luvun alussa, jolloin osa eläkkeistä siirtyi palkansaajapuolen maksettavaksi. Artikkeliosioon kuuluvat lisäksi lisensiaatti Eva Wardin esitys kevään 1918 sisällissodan punaorpojen uudelleenkasvattamisesta sekä professori Hannu Itkosen artikkeli työväenkulttuurin moniosaajan Esa Pakarisen (1911–1989) elämästä.

Vuosikirjan Keskustelua-osiossa ovat kooste professori Pauli Kettusen, dosentti Mikko Majanderin, tohtori Pilvi Torstin ja yliopistonlehtori Kari Paakkunaisen toukokuussa Vuosikirjan isännöimänä käymästä, viime kevään eduskuntavaalien tulosta ja sen merkitystä työväenpuolueille luotaavasta keskustelusta ja sitä syyskuussa täydentäneistä haastatteluista sekä Työväen Arkiston eläkkeelle jääneen johtajan Esa Lahtisen haastattelu.

Niin ikään ovat mukana perinteiset opinnäyte-esittelyt sekä laaja kirja-arvio-osasto, jossa on jälleen tarkasteltavana yli 30 teosta työväentutkimusta sekä sitä sivuavia yhteiskunnallisia puheenvuoroja ja muistelmia. Tiedonkierto-osassa perinnelaitokset kertovat vuoden aikana järjestämistään tilaisuuksista ja tulevasta toiminnastaan. Lopussa on päätoimittajan laaja kolumni vuoden 2011 tapahtumista Suomessa ja maailmalla.

Nyt saatavilla painettuna eri työväen perinnelaitoksista.
Voit lukea sen myös elektronisessa muodossa.

Ilmestynyt 24.11.2011


Artikkelien kirjoitusohjeet (päivitetty 23.5.2016)

Työväentutkimus-vuosikirjaan voi tarjota julkaistavaksi työväestöön tai työelämään liittyviä tieteellisiä artikkeleita. Artikkeleita voi tarjota julkaistavaksi vertaisarvioituna tai ilman vertaisarviointia. Artikkelien pituudet sovitaan erikseen Työväentutkimus-vuosikirjan toimituksen kanssa.

Vertaisarvioitavat artikkelit



Työväentutkimus on ottanut käyttöön 23.5.2016 Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnuksen ja sitoutunut noudattamaan sen käytölle asetettuja ehtoja (ks. http://www.tsv.fi/tunnus).

Vertaisarvioitavien artikkelien julkaisemisessa noudatetaan referee-menettelyä. Vertaisarvioitavat artikkelit lähetetään vertaisarvioitavaksi vähintään kahdelle lausunnonantajalle. Lausunnonantajille ei kerrota artikkelin kirjoittajan henkilöllisyyttä eikä kirjoittajalle lausunnonantajien henkilöllisyyksiä. Myöskään lausunnonantajille ei kerrota toistensa henkilöllisyyksiä.

Lausunnonantajilta pyydetään vapaamuotoinen lausunto, joka toimitetaan kirjoittajalle. Arvioitsija voi suosittaa lausunnossaan, että artikkeli julkaistaan sellaisenaan, ehdotetuin muutoksin tai jätetään julkaisematta. Kirjoittajan edellytetään muokkaavan artikkeliaan saamiensa lausuntojen mukaisesti. Kirjoittaja lähettää muokatun version artikkelistaan Työväentutkimus-vuosikirjan toimitukselle ja lisää mukaan saatteen, jossa hän kertoo, miten hän on ottanut lausunnot huomioon. Tavoiteaika referee-menettelylle on 4 viikkoa.

Lopullisen julkaisupäätöksen tekee Työväentutkimus-vuosikirjan toimitus. Toimitus voi esittää kirjoittajalle myös lisää muutosohjeita.

Lisätietoja

Toimitussihteeri Alpo Väkevä, alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi ; 09 766 429

Työväentutkimus-vuosikirja on työväestöä ja yhteiskunnallisia aiheita käsittelevä tieteellinen aikakauskirja. Se sisältää työväenperinnettä ja työväenkulttuuria käsitteleviä artikkeleita, arvioita tutkimuksista ja kirjoista, sekä esittelyjä opinnäytteistä.

ISSN 1459-7780
Julkaisutiheys Ilmestyy kerran vuodessa.



Päätoimittaja Seppo Hentilä, seppo.hentila@helsinki.fi
Toimitussihteeri Alpo Väkevä, alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi
Kustantaja Työväenperinne – Arbetartradition ry
Julkaisijat Työväenperinne – Arbetartradition ry, Kansan Arkisto, Työväen Arkisto, Työväenmuseo Werstas, Työväenliikkeen kirjasto, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura.

Painetun Työväentutkimuksen hinta 10€

Työväentutkimus-vuosikirjan tilaus
Kultin tilauslomakkeella
Työväentutkimusta myydään myös työväen perinnelaitoksissa.

Verkkojulkaisut ovat PDF-muodossa.

An annual Finnish language publication featuring articles on working-class culture and the labour movement, as well as reviews of relevant studies and literature.


The publications are in PDF-format.










2017