TYÖVÄENPERINNEPÄIVÄ ja VUODEN TYÖVÄENTUTKIMUS -palkinto

Työväenliikkeen kirjasto avasi ovensa asiakkaille 5.3.1987.

Työväenperinne – Arbetartradition ry järjesti ensimmäisen työväenperinneillan 5.3.1996. Tämän jälkeen Työväenperinnepäivää on vietetty vuosittain aina maaliskuun viidentenä Anna Wiikin syntymäpäivänä, jolloin Työväenperinne ry jakaa Vuoden Työväentutkimus -palkinnon vuorovuosina ammattitutkijoille ja ei-ammatti- / harrastajatutkijoille. Arvioinnissa on aina mukana kahden viimeisen vuoden aikana ilmestyneet tutkimukset.

Työväentutkimus-palkinto on kohdistettu laadukkaaseen tutkimukseen, joka edustaa työväen historian, perinteen ja kulttuurin tutkimusta. Palkinnolla halutaan korostaa perinteen ja historian merkitystä ihmisille ja yhteiskunnalle, virittää julkista keskustelua yhteiskunnallisesti merkittävästä tutkimuksesta sekä tukea ja kannustaa alan tutkijoita ja harrastajia.

Vuoden Työväentutkimus -palkinnon tarkoituksena on kannustaa niin akateemista kuin muutakin työväestöön liittyvää historia-, perinne- ja kulttuuritutkimusta. Työväenperinne – Arbetartraditon ry haluaa palkinnolla päivittää työväentutkimusta ja korostaa sen merkitystä osana työn ja yhteiskunnan muutosta.

Jotta mahdollisimman moni tutkimus voitaisiin arvioida, pyydetään tutkijoita lähettämään ne osoitteeseen:

Työväenliikkeen kirjasto

Sörnäisten rantatie 25 A 1

00500 Helsinki

Puh. 09 766 429
perinne@tyovaenperinne.fi

————

Palkinnonsaajat ja heidän teoksensa:

 

23. 2018

Vuoden Työväentutkimus -palkinto julkistettin Työväenliikkeen kirjastossa

torstaina 8.3.2018 klo 15:00.

VUODEN TYÖVÄENTUTKIMUS 2017 -PALKINNOT

Työväentutkimus – Arbetartradition ry palkitsee vuosittain erityisen ansiokkaaksi katsomansa työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää ja muuta toimintaa käsittelevän teoksen. Joka toinen vuosi palkittavana on akateemisten ammattitutkijoiden kirjoittama teos; joka toinen vuosi, näin myös tänä vuonna, muiden tutkijoiden laatima esitys, jonka ei edellytetä täyttävän yliopistotasoisten tutkimusten kriteerejä. Palkinnon myöntää Työväenperinne ry ja palkintoa tukevat ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi.

Valinnan suorittaa vuosittain koottava Vuoden työväentutkimus -palkintoraati. Valintaa tehdessään raati kiinnittää huomiota teoksen kiinnostavuuteen, uuteen näkökulmaan, tarkastelumetodeihin, tunnelmaan sekä kokonaisuuteen. Palkinnon tarkoituksena on tukea ja kannustaa työväestön laaja-alaista, oppiainerajat ylittävää akateemista tutkimusta samoin kuin tutkijapiirien ulkopuolella olevien kansalaisten aktiivista harrastusta työväentutkimuksen kirjallisella saralla. Vuonna 2018 arvioitavana oli 52 vuosina 2016 ja 2017 ilmestynyttä teosta.

Palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtaja FT Jarmo Peltola ja jäsenet VTT Sari Näre, FM Pete Pesonen, VTT Jukka Pietiläinen, VTT Tauno Saarela, Kalevi Sorsa Säätiön hankevastaava MA Samuli Sinisalo ja FM Alpo Väkevä. Raadin sihteerinä toimi YTM Raija Kangas.

Raati palkitsi kaksi teosta. Tämän lisäksi myönnettiin Työväentutkija-erikoispalkinto Raimo Parikalle ja Seppo Rustaniukselle vuosikymmeniä kestäneestä merkittävästä työstä työväestön ja sen historian tutkimuksen parissa.

Vuoden Työväentutkimus 2017 -palkinnon saaja on Oona Ilmolahden väitöskirja Eheys ja ennakkoluulo : Työväenyhteisön ja kansakoulunopettajiston jännitteinen suhde Helsingissä sisällissodasta 1930-luvulle, Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seura 2017.

 

Vuoden Työväentutkimus 2017 -kunniamaininta myönnettiin Toni  Kososelle hänen väitöskirjastaan Opiskeleva ammattimies, yhteiskuntaluokka ja sukupuoli : tutkimus ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistuvista työläismiehistä, Itä-Suomen yliopisto 2016.

Vuoden Työväentutkimus 2017 -palkinnot luovutettiin Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Hki, naistenpäivänä, torstaina 08.03.2018 klo 15:00.

 

Oona Ilmolahti – Vuoden Työväentutkimus 2017 -palkinto

 

Vuoden Työväentutkimuspalkinto 2017

Oona Ilmolahti, Eheys ja ennakkoluulo : Työväenyhteisön ja kansakoulunopettajiston jännitteinen suhde Helsingissä sisällissodasta 1930-luvulle, Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seura 2017.

 

Oona Ilmolahden tutkimus esittelee ja arvioi rauhaan palaamista vuoden 1918 sisällissodan jälkeen Helsingin Sörnäisissä. (Työläis)yhteisötutkimuksen alaan kiinnittyvä tutkimus lähestyy aihetta alueella työskennelleiden kansakoulunopettajien ja paikallisen työväenyhteisön suhteen kautta. Metodologisina apuvälineinä on hyödynnetty kvalitatiivisen menetelmän lisäksi tunneyhteisön käsitettä ja lähiluvun metodia. Teoreettisena viitekehyksenä toimii sodasta rauhaan palaamisen ja kriisistä palautumiseen liittyvä mentaalisen resilienssin tematiikka. Tunteet nähdään ensisijaisesti sosiaalisena, tunneyhteisöjä ylläpitävänä voimana. Sosiaalinen resilienssi oli yhteisöllistä, ja toipumisessa oma viiteryhmä oli tärkeä.

 

Raadissa loppusuoralle päässeissä töissä Ilmolahden työ nähtiin rosoisena, mutta rohkeana ja ennen kaikkea laajana, monipuolisena ja ennakoimattomana.

 

Ilmolahden tutkimusaineisto vakuutti monipuolisuudellaan ja monitasoisuudellaan. Hän kykeni kuvaamaan hienosti ideologista ja yhteiskunnallista jännitettä, joka oli läsnä työläisaikuisten ja opettajien kohdatessa arjessa lasten kasvatuksen kentällä. Ilmolahden tutkimuksen ajallinen rajaus asettaa tutkimusyhteisölle ikään kuin uuden tehtävän: nyt paljon esillä olleiden vuosien 1917-1918 problematiikasta olisi siirryttävä sisällissodan jälkeiseen aikaan ja sisällissodasta toipumisen haasteisiin. Raadilla on ilo myöntää vuoden 2017 työväentutkimustitteli Oona Ilmolahden väitöskirjalle Eheys ja ennakkoluulo.

 

Työväenperinne ry myöntää Työväentutkimus-vuosipalkinnon ja palkintoa tukevat ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi.

 

Toni Kosonen – Vuoden Työväentutkimus 2017 -kunniamaininta

 

Vuoden Työväentutkimus 2017 kunniamaininta

Toni Kosonen, Opiskeleva ammattimies, yhteiskuntaluokka ja sukupuoli : tutkimus ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistuvista työläismiehistä, Itä-Suomen yliopisto 2016.

 

Toni Kososen väitöskirja käsittelee selkeästi ja johdonmukaisesti työväestön suhdetta koulutukseen tänä päivänä. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ovat sukupuolentutkimuksessa ja luokkatutkimuksessa. Tutkittu ryhmä eli aikuiskoulutukseen osallistuvat työikäiset miehet ovat koulutuksessa aliedustettu ja akateemisesti vähän tutkittu ryhmä. Kososen työ on koherentti kokonaisuus, jossa käytetään miestutkimuksellisia käsitteitä, kuten hegemoninen maskuliinisuus.

 

Kososen työ peilaa hienosti (nykyajankin) yhteiskunnan voimakkaita normeja ja sitä, kuinka eri tavoin työläismiehet kohtaavat yhteiskunnan heille asettaman kouluttautumisvaatimuksen. Tämäkin työ tuo jälleen kerran esille sen tosiseikan, ettei ole mitään yhtenäistä samalla lailla ajattelevaa ja toimivaa työläismiesten joukkoa. Työläismiehet muovaavat oman käsityksensä yhteiskunnan normeista ja rakentavat omanlaisensa suhteen yhteiskuntaan.

 

Kososen tutkimus on ajankohtainen puheenvuoro usein sivuutetusta, mutta yhteiskunnallisesti merkittävästä teemasta: työläistaustaisten miesten suhtautumisesta koulutusyhteiskuntaan ja elinikäiseen oppimiseen. Koulutuskentän kehittäminen tapahtuu pääsääntöisesti keskiluokkaisten naisten ja erityisesti keskiluokkaisten miesten johdolla, ja Kosonen pyrkii tutkimuksensa kautta tuomaan tähän keskusteluun luokka- ja sukupuolinäkökulmaa.

 

Työväentutkimuksen näkökulmasta on tärkeää, että työväentutkimus elää ajassa ja vaikuttaa osaltaan tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskunnan muovaamiseen. Siksi raati uskaltautuu jakamaan näin naistenpäivänä 8.3. kunniamaininnan työläismiehiä käsittelevälle tutkimukselle.

 

Raimo Parikka: Työväentutkija-erikoispalkinto

 

Työväentutkija-erikoispalkinto

 

Raimo Parikka, FL, s.1951 on monessa liemessä keitetty historiantutkimuksen ammattilainen. Hän vietti nuoruutensa politiikan parissa ennen kuin ryhtyi tekemään tutkimusta tosissaan ja leipätyökseen. Raimo Parikkaa voi pitää yhteiskuntahistorian tutkimuksen saralla merkittävänä edelläkävijänä. Hän oli yksi ensimmäisistä, jotka ryhtyivät Suomessa puhumaan ja tekemään elämänkulkuanalyysiin pohjautuvaa tutkimusta. Raimo Parikalle tutkimuskohteet eli ihmiset eivät näyttäytyneet vain narratiivina lineaarisella jatkumolla, vaan hänen silmissään suomalainen työväestö ja työväenliike näyttäytyi enemmän tai vähemmän systemaattisina perheisiin, sukuihin, ja ammatteihin pohjaavina spatiaalisessa tilassa toimivina verkostoina. Raimo Parikka lanseerasi suomalaiseen työttömyys- ja lamatutkimukseen käsitteen laman pitkä varjo. Artikkeliksi naamioidussa pienoistutkimuksessaan ”Varo veli, Topora yksin matkustaa” Raimo toi keskustelun piiriin ja nousevan polven käyttöön uuden käsitteen, ”Thompsonilaisen” rahvaan vastarinnan. Monet kollegat ovat myöhemmin käyttäneet hyväkseen Raimon innovatiivisuutta tutkimuksen ideoijana ja kehittäjänä.

 

Tutkijanuransa ohella Raimo tunnetaan verkko-opetuksen kehittäjänä. Hän otti ennakkoluulottomasti haltuunsa uuden välineen, tietokoneen, ja tunnisti internetin mahdollisuudet niin tiedeympäristössä kuin kansalaisyhteiskunnan organisaattorina. Viittaan tässä hänen Malmin ja Pukinmäen alueille organisoimiinsa kansalaismuisti-hankkeisiin.

 

Viime vuosina Raimo Parikka on tullut tunnetuksi miehenä Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen seuran (THPTS) laajan julkaisutoiminnan takana. Raimo on organisoinut julkaisutoiminnan puitteet ja taittanut 30 kirjaa talkootyönä. Raimon ison panoksen myötä THPTS on yksi tämän hetken merkittävimmistä historian väitöskirjojen julkaisijoista. Listalta löytyy muun muassa tänään vuoden työväentutkimuksena palkittava Oona Ilmolahden väitöskirja. Kaiken tämän lisäksi Raimo löytyy erilaisista tapahtumista myymästä THPTS:n julkaisemia kirjoja. Raimo, työväentutkimuksen monitoimimies, jolla on sydän kohdallaan, on oman Työväentutkija-erikoispalkintonsa ansainnut.

 

Merkittävimmät julkaisut:

 

Paikallinen työläisyhteisö, työväenkulttuuri ja työväenliike, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran vuosikirjassa Väki voimakas 3: Näkökulmia työväen ammatilliseen ja paikalliseen historiaan, 1987.

Malmin-Tapanilan työläisyhteisö 1920-luvun alussa, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran vuosikirja, Väki voimakas 4: Suomi 1917-1918, 1990.

Malmin menetetty maine. Työläisyhteisö ja vallankumous 1917, Julkaistu teoksessa Matti Peltonen (toim.): Arki ja murros. Tutkielmia keisarinajan lopun Suomesta. SHS, 1990.

Vallankumous Helsingin pitäjässä. Tapahtumia ja tulkintoja vuodesta 1917. Helsingin Pitäjä vuosikirja 1992.

Helsingin pitäjän punakaarti 1918, Helsingin Pitäjä vuosikirja 1994.

Pitkä varjo – Huono-osaisuus historiallisena jatkuvuutena, Huono-osaisuus ja hyvinvointivaltion muutos, Gaudeamus 1994.

1930-luvun lama ja työttömän selviytyminen, Väki voimakas 7, Työväen historian ja perinteentutkimuksen seuran vuosikirja 1994.

”Varo veli, topora yksin matkustaa” – Rahvas, vastarinta, politiikka, (Lisensiaattityön johdantoartikkeli), kirjassa Raimo Parikka (toim.), Työväestö ja kansakunta, Väki voimakas 10, Työväen historian ja perinteentutkimuksen seuran vuosikirja 1997.

 

Seppo Rustanius: Työväentutkija-erikoispalkinto

 

Työväentutkija-erikoispalkinto

 

Seppo Rustanius on 25 vuoden aikana käsikirjoittanut ja ohjannut 17 dokumenttielokuvaa muun muassa Suomen sisällissodasta, Venäjän Karjalan historiasta, laulajista, teatterista ja Suomen kulttuurihistoriasta. Lisäksi hän on käsikirjoittanut, toimittanut ja ohjannut Yleisradiolle yli 170 tv-ohjelmaa. Seppo Rustanius on opiskellut elokuvaa Pariisissa, tiedotusoppia Tampereen yliopistossa ja teologista etiikkaa ja uskonnon filosofiaa Helsingin yliopistossa. Hän on ollut erityisesti kiinnostunut etiikan ja estetiikan sekä taiteen ja uskonnon problematiikasta.

Seppo Rustanius on tehnyt pitkän uran suomalaisen dokumenttielokuvan parissa. Valtaosa hänen viimeisimmistä elokuvistaan käsittelevät Suomen sisällissotaa punaisten näkökulmasta. Erityistä on nimenomaan se, että hän on ehtinyt tallentaa sisällissodan kokeneiden ihmisten kokemuksia. Seppo Rustanius on todennut:

 

Haluaisin tietysti tehdä aina parempia dokumentteja. Jokainen elokuva on seikkailu ja tutkimusmatka.

Elokuvan maailmaa elää dokumenttia tehdessä ihan täysillä. Se prosessi on siinä se kaikkein tärkein juttu. Pääasia.

 

Esimerkiksi Seppo Rustaniuksen 50-minuuttinen Uhrit 1918 on voimakkaasti tunteisiin vetoava kuvaus Suomessa 90 vuotta sitten vallinneesta kauhun ja terrorin ajasta, jona valkoisten kostajien mielivalta rinnastuu nykykatsojan silmissä esimerkiksi Ruandan verilöylyyn. Samanlaisia ruumiskasoja nähtiin kummassakin sisällissodassa. Ruandassa pakolaiset hakivat turhaan suojaa kirkoista. Suomessa ainakin Jämsässä punavankeja teloitettiin kirkon kellotapulissa, koska heidän ampumisensa ulkosalla häiritsi kartanonisännän rauhaa.

 

Seppo Rustanius on dokumentin tekijä, joka uskaltaa tarttua kipeisiin aiheisiin. Viime vuosina kokemuksen historia on noussut uudeksi tutkimussuunnaksi. Rustanius on dokumentoinut kokemusten historiaa jo vuosikymmeniä. On ilo myöntää Työväentutkija-erikoispalkinto dokumentaristi Seppo Rustaniukselle.

Seppo Rustaniuksen dokumentit:

Sotapapit -saamelainen kulttuuri ja uskonto(1981)

Bassi duottar (1987)

Elämäntapana teatteri -työväennäyttämöt(1990)

1918 -sodan kuvat (1990)

Piikki lihassa (1991)

Matti Oravisto (1991)

Sydämen rytmi- laulaja Kiti Neuvonen (1992)

Jälkipuhdistus (1994)

Tie tuntemattomaan (1996)

Punaiset esiliinat -naisten kohtalot Suomen punakaartissa (1997)

Punaorvot -valkoisessa Suomessa (1999)

Syytteitä utopistille -Edvard Gylling ja Punainen Karjala (2001)

Karjalainen kiirastuli (2002)

Jään yli (2005)

Liikkeen mieli (2006)

Uhrit 1918 (2008)

Kuninkaan punikit (2013)

Hänen elokuvansa on 1990-luvun loppupuolelta lähtien tuottanut pääasiassa tuotantoyhtiö Illume.

 

22. 2017

Vuoden Työväentutkimus-palkinto 2016, jossa arvioitiin vuonna 2015 ja 2016  ilmestyneet harrastajatutkijoiden teokset:


ESA LAHTINEN – SATA LASISSA: KAUKLAHDEN PYRINNÖN HISTORIA 1914-2015

Esa Lahtisen teos Sata lasissa: Kauklahden Pyrinnön historia 1914-2015 on erinomainen esitys Espoon Kauklahdessa edelleen toimivan, vuonna 1914 perustetun Kauklahden Pyrinnön satavuotisista vaiheista. Teos on paitsi urheiluhistoriaa, jonka alalta Vuoden työväentutkimus -palkintoa ei ole aiemmin myönnetty, myös kotiseutuhistoriaa, poliittista historiaa, kulttuurihistoriaa ja aktiivisten ihmisten elämänpiirin kartoitusta. Sen sivuilla yhtyy paikallinen urheilutoiminta kyläkunnan muuhun elämään, minkä lisäksi paikallisen seuran vaiheiden kehitys asettuu oivallisesti osaksi suomalaisen urheiluseuraelämän yleistä kehitystä. Kauklahden Pyrinnön vaiheet voisi sijoittaa paikallisin yksityiskohdin sävytettyinä lähes kaikkialle suomalaisessa urheiluseuratyössä.

Esa Lahtinen. Kuva: Jarkko Hyppönen

Lahtinen kuvaa oivallisesti Pyrinnön syntyvaiheet paikallisessa työväenyhdistyksessä ja juoksuttaa kehityksen itsenäiseksi seuraksi ja halki kevään 1918 sisällissodan ja 1920- ja 1930-lukujen vaiheiden aina sotavuosiin ja niiden jälkeiseen moninaiseen kehitykseen, jota ilmensi niin muu työväenkulttuuri, vähitellen uudelleen muotoutuva lajivalikoima ja vihdoin viimeisten vuosikymmenten täysin uusiin muotoihin kehittynyt toiminta.

Mukana on myös kaiken aikaa useiden vuosikymmenten ajan elimellisesti seuran toimintaan liittynyt kytkös paikalliseen lasitehtaaseen. Kaari perinteisestä yleisurheilu-, paini- ja hiihtoseurasta, jossa taustalla vaikutti alkuvuosikymmeninä vahva työväenaate, nykyiseen, ennen muuta junioritoimintaan keskittyvään palloiluseuraan tulee vakuuttavasti esiin. Ansiokasta on myös teoksen erinomainen, informatiivinen kuvitus sekä onnistunut, raikas, värikäs taitto.

VUODEN TYÖVÄENTUTKIMUS -KUNNIAMAININTA
IRMA PUUMALAINEN – LIEKSAN ANNI: AIKAKAUTENSA VAHVA NAINEN

Irma Puumalaisen teos Lieksan Anni: aikakautensa vahva nainen, jolle palkintoraati myöntää kunniamaininnan, on kuvaus tekijän isoäidin, vuosina 1890 – 1980 eläneen Anni Turunen-Puumalaisen ja hänen perheensä vaiherikkaasta elämästä, jota tekijä on kartoittanut antaumuksella ja eittämättä laajasti kohteensa ja koko perheyhteisön eri aineistoja sekä keskusteluja hyväksi käyttäen. Anni Turunen oli pohjoiskarjalainen pienviljelijävaimo, kansanparantaja, hieroja ja sosialidemokraattisen työväenliikkeen aktiivi, jonka elämä täyttyi niin onnen hetkistä kuin raskaista iskuistakin. Kuolema vieraili perheessä useasti. Puumalainen kuvaa isoäitinsä vaiheita kiihkeän oloisesti. Teksti on mukaansa tempaavaa ja osoittaa, että tekijä on tekemässä selkoa sukunsa vaiheista suurella sydämellä. Puumalainen ei unohda kytkeä isoäitinsä elämänvaiheita muuhun yhteiskunnalliseen kehitykseen. Paikallinen, koko Suomen ja paikoin jopa Euroopankin historia nousevat tekstissä esiin, mutta tietyt loikat kauas muille maille ovat vain osa tekijän kiihkeää esitysotetta. Kirjan loppuosassa tekijä kuvaa antoisasti isoäitinsä elämää Helsingin Kalliossa, jonne Anni muutti elämänsä ehtoopuolella. Kuvaus elämästä työläiskaupunginosassa on yhtä antoisaa kuin esitys pohjoiskarjalaisesta kylämiljööstä.

Puumalaisen työssä nousee esiin yksittäisen ihmisen elämä kaikkineen ja tavalla, joka saa lukijankin miettimään omia juuriaan ja edellispolvien elämää. Työ on harrastajakirjoittajan erinomainen kirjallinen ponnistus, joka kohteensa vaiheiden myötä on myös oma pieni, mutta laajempia näkymiä avaava osa suomalaista työväenhistoriaa.

Vuoden 2017 Vuoden työväentutkimus -palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtajana VTT, dosentti Erkki Vasara sekä muina jäseninä VTT Arja Alho, FM, tietokirjailija Eeva-Liisa Oksanen, FM, Pete Pesonen, FT, tutkija Irma Tapaninen ja FM Alpo Väkevä. Raadin sihteerinä toimi YTM Raija Kangas.

 

21. 2015

Vuoden Työväentutkimus -palkinto 2015 , jossa arvioitiin vuonna 2014 ja 2015 ilmestyneet ammattitutkijoiden teokset.

Palkintoraati valitsi lukuisten erinomaisten tutkimusten joukosta palkittavaksi tutkijatohtori, filosofian tohtori Jenni Hokan tiedotusopin alaan kuuluvan väitöstutkimuksen ”Kakkoselta kaikelle kansalle. Kuulumisen politiikka Ylen TV2:n arkirealistisissa sarjoissa”. Television poliittinen ja yhteiskunnallinen merkitys on valtava, mitä Hokka avaa mielenkiintoisella tavalla. Tutkimus käsittelee TV2:n seitsemää sarjaa neljältä eri vuosikymmeneltä Heikistä ja Kaijasta Fakta hommaan ja Kyllä isää osaa -sarjaan. Tutkimuksen avainkäsite on kuulumisen politiikka, jonka avulla Hokka käsittelee raikkaalla tavalla kansanomaisuutta, luokkaan kuulumista, sukupuolta ja suhdetta hyvinvointivaltion rakentumiseen.

Hokka löytää sarjoista sekä hyvinvointivaltion murenemisen että yhteiskuntaluokkien muutoksen tarinan. Samalla nousee esiin luokka-aseman ja sukupuolen yhteenkietoutuneisuus. Tv-sarjojen kritiikkien kautta avautuu myös neljäs tarina rahvaan ja tavallisen kansan luokittelusta eri vuosikymmeninä.

Elämäntyöpalkinto Helena Honka-Hallilalle:

Palkintoraati päätti palkita elämäntyöstä tietokirjailija ja filosofian lisensiaatti Helena Honka-Hallilan. Turkulainen Honka-Hallila on tehnyt lukuisia kuntien ja työväenjärjestöjen historioita. Hän on tarkkanäköinen tutkija, jonka teokset ovat lukijaystävällisiä ja laadultaan tinkimättömiä. Hän on myös tekstiilitutkija. Hän on kirjoittanut kymmeniä monografioita. Työväenliikkeeseen liittyviä tutkimuksia ovat muun muassa työväen raittiusliikkeen, Kymen sosialidemokraattinen piirin, kristillisen työväenliikkeen, Kotkan työväenyhdistyksen ja Eteenpäin-lehden historia.

Palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtajanaan VTT Arja Alhjo ja jäseninä: prof. Pentti Arajärvi, Metalliliiton tutkimusjohtaja VTT Anu-Hanna Anttila,  ja VTT, dosentti Marjaliisa Hentilä, FT Sami Suodenjoki ja FT Päivi Uljas, raadin sihteerinä toimi kirjastonhoitaja, YTM Raija Kangas.

20. 2015

Vuoden Työväentutkimus-palkinto 2014, jossa arvioitiin vuonna 2013 ja 2014 ilmestyneet harrastajatutkijoiden teokset:

Pääpalkinto jaettiin kahdelle teokselle:

FM Eero Haapasen ”Sörkan rysäkeisarit. Kalastajia, ajureita ja salakuljettajia”. Suomalaisen

Työväenyhdistyksen historiankirjoittaja Väinö Tervon ”Sotkamon työväentalo – torpasta taloksi”. Sotkamon Vasemmisto, Sotkamo 2014.

Palkintoraatiin kuuluivat: FT historiantutkija Päivi Uljas (puheenjohtaja), VTT tutkija ja vapaa kirjoittaja Arja Alho, OTT professori Pentti Arajärvi, FT toimittaja ja kirjailija Lasse Lehtinen, FM arkistotyöntekijä Pete Pesonen ja FM kirjastotyöntekijä Alpo Väkevä. Raadin sihteerinä oli YTM kirjastonhoitaja Raija Kangas.

19. 2014

Vuoden Työväentutkimus -palkinto 2013 , jossa arvioitiin vuonna 2012 ja 2013 ilmestyneet ammattitutkijoiden teokset:

Pääpalkinnon sai valtiotieteiden tohtori Elina Katainen väitöskirjastaan ”Vapaus, tasa-arvo, toverillinen rakkaus”. Perheen, kotialouden ja avioliion politisointi suomalaisessakommunistisessa liikkeessä ennen vuotta1930″. Työväen historian ja perinteen tuktimuksen seura, Helsinki 2013.

Historiantutkija Tero Tuomisto palkittiin elämäntyöstään. Hän on tehnyt suuren määrän korkeatasoisia järjestöjen ja yhteisöjen historiateoksia.

Työväentutkimuspalkintoraatiin 2014 kuuluivat puheenjohtajanaan prof. Kimmo Rentola ja jäseninä: prof. Pentti Arajärvi, VTT Arja Alho, FT Päivi Uljas ja dosentit Erkki Vasara, Tapio Bergholm,Timo Soukola ja Marjaliisa Hentilä, raadin sihteerinä toimi kirjastonhoitaja Raija Kangas.

18. 2013

Vuoden Työväentutkimus-palkinto 2012, jossa arvioitiin vuonna 2011 ja 2012 ilmestyneet harrastajatutkijoiden teokset:

Pääpalkinto jaettiin kahdelle teokselle:

Pertti Vuorion ”Koverharin raudan- ja teräksentekijöiden historia 1961-2011. Koverhar järn- och stålarbetarnas historia 1961-2011”. Koverharin metallityöntekijäin ammattiosasto, Hanko 2011.

ja

Jouko Halmekosken ”Orjamarkkinat. Huutolaislasten kohtaloita Suomessa”. Ajatus Kirjat, Helsinki 2011.

Yhdistys on kutsunut Työväentutkimuspalkintoraatiin 2013 puheenjohtajaksi FT, dosentti Tapio Bergholmin; ja jäseniksi VTT, dosentti Marjaliisa Hentilän; VTT, tutkija Joni Krekolan; VTT, tutkija Arja Alhon,  FT, tutkija Timo Soukolan ja FT, tutkija Päivi Uljaan.

17. 2012

Vuoden Työväentutkimus -palkinto 2011 , jossa arvioitiin vuonna 2010 ja 2011 ilmestyneet ammattitutkijoiden teokset:

Pääpalkinnon sai FT Sami Suodenjoki väitöskirjastaan ”Kuriton suutari ja kiistämisen rajat. Työväenliikkeen läpimurto hämäläisessä maalaisyhteisössä 1899 – 1909”. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2010.

Vuoden Työväentutkimus -raati myönsi kunniamaininnan FT Johanna Annolalle hänen väitöskirjastaan ”Äiti, emäntä, virkanainen, vartija. Käyhäintalojen johtajattaret ja yhteiskunnallinen äitiys 1880 – 1918”. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2011.

Yhdistys on kutsunut Työväentutkimuspalkintoraatiin 2012 puheenjohtajaksi dosentti Tapio Bergholmin, ja jäseniksi dosentti Marjaliisa Hentilän, VTT, tutkija Joni Krekolan, FT, etnologian professori Hanna Snellmanin ja VTT, tutkija Arja Alhon.

16. 2011

Vuoden Työväentutkimus -palkinto 2010, jossa arvioitiin vuonna 2009 ja 2010 ilmestyneet harrastajatutkijoiden teokset:

Pääpalkinnon sai lappeenrantalainen paperityöläinen Keijo Martikainen (s. 1950), joka on julkaissut kuusi kotiseutunsa ja sen lähialueen työväenhistoriaa valottavaa historiikkia. Hän oli 41 vuotta UPM:n Kaukaan sellutehtaalla töissä ja jäi sieltä vuonna 2008 eläkkeelle.

Keijo Martikaisen julkaisut:

Telineitä ja Toimintaa. Lappeenrannan Rakennustyöläisten osasto n:o 33 ry 60 vuotta. 1991. 82 s.

yksi Urheiluseura Lauritsalan Visan 90-vuotishistoriikin kirjoittajista, 1992.

Selluntekoa ja selluntekijöitä. Kaukaan sellutehtaan 100-vuotishistoria. (Martikainen oli työryhmän yksi jäsen, joka kirjoitti kirjan.) 1997. 136 s.

Saimaan Rautakourat. Lappeenrannan Metallityöväen ammattiosasto n:o 3 ry 100 vuotta. 2004. 80 s.

Ay-toiminnan pitkä taival. Joutsenon Metallityöväen ammattiosasto 100 vuotta. 2009. 104 s.

Pitkän piipun juurelta. Paperiliiton Joutsenon osasto 23 ry 100 vuotta. 2010. 160 s.

Valtaväylien sivusta Euroopan reunalle. Paperiliiton Simpeleen osasto N:o 25 ry. 100-vuotta Vuodet 1911-2011.Paperiliiton Simpeleen osasto N:o 25 ry, Lappeenranta 2011.

Kunniamaininnan sai:

Työväenperinne ry:n palkintoraati myönsi kunniamaininnan Savitaipaleen vuoden 1918 historiatyöryhmälle. Sen vetäjänä on toiminut metsänhoitaja Pentti Pylkkö ja muut työryhmän jäsenet ovat Ilkka Pylkkö, Pertti Jurvanen, Sirpa Halttunen, Johanna Vasara, Seppo Pekasti ja Kai Vaartaja.

Työryhmä sai palkinnon vuonna 2009 julkaistusta kirjasta Pelon päivät. Siviilihenkilöiden aikalaismuistelmia Savitaipaleen rintamalta 1918.

Työväenperinne ry:n palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtajana VTT, dosentti Marjaliisa Hentilä, VTT Gia Virkkunen ja VTM Jussi Vauhkonen, kaikki Helsingin yliopistosta.

15. 2010

Vuoden Työväentutkimus -palkinto 2009 (TT 2010 s. 95-99.), jossa arvioitiin vuonna 2008 ja 2009 ilmestyneet ammattitutkijoiden teokset:

VTT Anu Suoranta : Halvennettu työ. Pätkätyö ja sukupuoli sopimusyhteiskuntaa edeltävissä työmarkkinakäytännöissä. Vastapaino, Tampere 2009.

Työväentutkija-erikoispalkinto myönnettiin ensimmäisen kerran pitkäjänteisestä työväentutkimukseen liittyvästä työstä VTT Tauno Saarelalle. Hänen teoksensa ”Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923-1930”. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2008.) on jatkoa Saarelan vuonna 1996 ilmestyneelle väitöskirjalle ”Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923”. (Kansan Sivistystyön Liitto, Helsinki 1996.) Tauno Saarela on työskennellyt pitkään kommunismin parissa ja on yksi sen johtavista suomalaistutkijoista, joka jo ennen tohtorintutkintoaan oli tehnyt pitkän rupeaman tutkimussarallaan.

Palkintoraatiin kuuluivat jäseninä dosentti Marjaliisa Hentilä (HY/taloushistoria), dosentti Erkki Vasara (HY/poliittinen historia), FT Kati Launis (TY/kotimainen kirjallisuus) ja VTT, historiantutkija Veli-Pekka Leppänen sekä raadin puheenjohtajana dosentti Anu-Hanna Anttila (TY/sosiologia).

14. 2009

Vuoden työväentutkimus -palkinto 2008 (TT 2009, s. 146-148.), jossa arvioitiin vuonna 2007 ja 2008 ilmestyneet harrastajatutkijoiden teokset:

Vuoden Työväentutkimus -palkinto jaettiin kahdelle teokselle:

Olli Korjus : Hamina 1918. Nimi nimeltä, luoti luodilta. Atena, Jyväskylä 2008.

Reijo Virta : Työväen taistelua, edunvalvontaa ja yhdessäoloa. Paperiliiton Voikkaan osaston 100 toiminnan vuotta. Paperiliiton Kuusannimen osasto nro 85 ry/Voikkaan työhuonekunta, Voikkaa 2008.

Palkintoraatiin kuuluivat pj, dosennti Kirsti Salmi-Niklander, VTT Anu-Hanna Anttila, VTT Matti Hannikainen ja FL Jyrki Helin.

13. 2008

Vuoden työväentutkimus -palkinto 2007 (TT 2008, s. 118-120.), jossa arvioitiin vuonna 2006 ja 2007 ilmestyneet ammattitutkijoiden teokset:

Dosentti, FT Tapio Bergholm :

Sopimusyhteiskunnan synty II. Hajaannuksesta tulopolitiikkaan. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto 1956-1969. Otava, Helsinki 2007.

YTT Mari Käyhkö : Siivoojaksi oppimassa. Etnografinen tutkimus työläistytöistä puhdistuspalvelualan koulutuksessa. Joensuun yliopisto, Joensuu 2006.

Palkintoraatiin kuuluivat pj, dosentti Kirsti Salmi-Niklander, VTT Anu-Hanna Anttila, VTT Matti Hannikainen ja FL Jyrki Helin.

12. 2007

Vuoden työväentutkimus -palkinto 2006 (TT 2007, s. 99-102.), jossa arvioitiin vuonna 2005 ja 2006 ilmestyneet harrastajatutkijoiden teokset:

Työväentutkimuspalkinto jaettiin kahdelle eri tavoin ansioituneelle ammattiyhdistystoimintaa tarkastelevalle tutkimukselle:

Ilmari Jokinen : Patruuna-ajasta Euroopan reunalle. Paperiliiton Kuusankosken osasto 19, 100 vuotta. Paperiliiton Kuusankosken osasto 19, Kuusankoski 2006.

Markku Kuusela : Kruunun tekijät. Helsingin posliinityöntekijäin ammattiosaston historiaa vuosilta 1945-2005. Helsingin posliinityöntekijäin ammattiosasto, Helsinki 2005.

Kunniamaininnan saivat:

Olavi Horsma-aho : Sata vuotta työväenliikettä Pirkkalassa. Pirkkalan sos.dem. kunnallisjärjestö, Tampere 2005.

Timo Sandberg : Kuopion metalli ei viänny. Kuopion Metallityöväen Ammattiosasto no 60, 75 vuotta. Kuopion Metallityöväen Ammattiosasto no 60, Kuopio 2005.

Työväentutkimusraatiin kuuluivat emeritusprofessori Jorma Kalela, dosentti Erkki Vasara ja tutkijat Jyrki Helin ja Oona Ilmolahti sekä puheenjohtajana dosentti Ulla-Maija Peltonen.

11. 2006

Vuoden työväentutkimus -palkinto 2005 (TT 2006, s. 72-72.) , jossa arvioitiin vuonna 2004 ja 2005 ilmestyneet ammattitutkijoiden teokset:

FT Kirsti Salmi-Niklander : Itsekasvatusta ja kapinaa. Tutkimus Karkkilan työläisnuorten kirjoittavasta keskusteluyhteisöstä 1910- ja 1920-luvilla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2004.

Kunniamaininnan saivat:

VTT Matti Hannikainen : Rakentajat suhdanteissa. Palkat, työttömyys ja työmarkkinakäytännöt Helsingin rakennustoiminnassa 1930-luvun laman aikana. Suomen Tiedeseura, Vammala 2004.

FT Saara Tuomaala : Työtätekevistä käsistä puhtaiksi ja kirjoittaviksi. Suomalaien oppivelvollisuuskoulun ja maalaislasten kohtaaminen 1921-1939. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2004.

Kunniapalkinto 2005 Orvo Bogdanoffille:

Vuosittaisen palkitsemisen ohella myönnettiin kirvesmiehenä toimineelle Orvo Bogdanoffille (s. 1937 Viipurissa) kunniapalkinto tämän laajan kuvallisen viestinnän, erityisesti postikorttikulttuurin piirissä tutkijana suoritetun elämäntyön perusteella, joka työ edelleenkin jatkuu. Kunniapalkinto myönnettiin nyt ensimmäisen kerran.

Työväentutkimusraatiin kuuluivat tutkija Jyrki Helin, tutkija Oona Ilmolahti, professori Jorma Kalela ja puheenjohtajana tutkija Ulla-Maija Peltonen.

10. 2005

Vuoden työväentutkimus -palkinto 2004 (TT 2005, s. 88-91.), jossa arvioitiin vuonna 2003 ja 2004 ilmestyneet harrastajatutkijoiden teokset:

Esa Lång : Sadan vuoden mesta. Kertomus Lahden muurarien ammattiosaston toiminnasta sekä tarinoita työmailta 1904-2004. Rakennusliiton osasto no 604. Lahden muurarit, Lahti 2004.

Kunniamaininnan saivat:

Pro Sunila ry. : Sunila. Kylät piipun varjossa. Pro Sunila ry, Sunila 2004.

Reijo Hämäläinen : Karhulan kipinäsinko. Sata vuotta metallityöväen ammattiyhdistystoimintaa Karhulassa. Karhulan metallityöväen ammattiosasto no 13, Karhula, 2003.

Työväentutkimusraatiin kuuluivat tutkijat Jyrki Helin, Oona Ilmolahti, Simo Laaksovirta ja puheenjohtajana dosentti Ulla-Maija Peltonen.

9. 2004

Vuoden työväntutkimuspalkinto 2003 (TT 2004, s.77.) , jossa arvioitiin vuonna 2002 ja 2003 ilmestyneet ammattitutkijoiden teokset:

Dosentti Ulla-Maija Peltonen : Muistin paikat. Vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2003.

Kunniamaininnan saivat:

FL Timo Soukola : Riistorauhaa rikkomassa. Suomen Merimies-Unionin ja sen edeltäjien vaiheita 1905-2000. Otava, Helsinki 2003.

FM Kari Koskela : Huligaanit. Katuelämää Sörkässä suurlakosta sisällissotaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2002.

8. 2003

Vuoden työväentutkimus -palkinto 2002 (TT 2003, s. 79.), jossa arvioitiin vuonna 2001 ja 2002 ilmestyneet harrastajatutkijoiden teokset:

Timo Mylläri : Käy eespäin väki voimakas…Seinäjoen Työväenyhdistys ry 1902.2002. Seinäjoen Työväenyhdistys, Ilmajoki 2002.

Kunniamaininnan saivat:

Jussi-Pekka Alander : Punakaartien merkit, tunnukset ja varainkeräysmerkit. Jussi-Pekka Alander, Sammatti 2002.

Uuno F. Inkinen : Sotapäiväkirja 1941-1944. Suomen Rauhanpuolustajat. Like, Helsinki 2002.

7. 2002

Vuoden työväentutkimus -palkinto 2001 (TT 2002, s. 81.), jossa arvioitiin vuonna 2000 ja 2001 ilmestyneet ammattitutkijoiden teokset:

FT Kari Teräs : Arjessa ja liikkeessä. Verkostonäkökulma modernisoituviin työelämän suhteisiin 1880-1920. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2001.

Kunniamaininnan saivat:

FT Sirpa Haila : Paasitornin tarina. Helsingin työväenyhdistys, Helsinki 2001.

FT Pirkko-Liisa Kastari : Mao missä sä oot? Kiinan kulttuurivallankumous Suomen 1960-luvun keskusteluissa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2001.

Palkintolautakuntaan kuuluivat akatemiantutkija Maria Lähteenmäki, historiantutkija Simo Laaksovirta, dosentti Kimmo Rentola ja pankinjohtaja Jukka Hako.

6. 2001

Vuoden työväentutkimus -palkinto 2000 (TT 2001, 83-84.), jossa arvioitiin vuosina 1999 ja 2000 ilmestyneet harrastajatutkijoiden teokset:

Markku Tasala : Metsäkaarti. Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha. Pohjoinen, Oulu 2000.

Kunniamaininnan saivat:

Raimo Blomqvist : Gutenbergin irtokirjasimista fontteihin – Valkeakosken kirjatyöntekijäin yhdistys r.y. 1945-1995. Valkeakosken kirjatyöntekijäin yhdistys, Valkeakoski 2000.

Kalle Ranta : Arpi korvassa ja sydämessä – muistelmia ja mietelmiä myrskyisän vuosisatamme pyörteissä kahlatusta elämästä. WSOY, Porvoo 2000.

Pekka Siukkola : Torvisoitosta puhallinmusiikkiin – Kotkan sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen soittokunta 1900-2000. Gummrus, Jyväskylä 2000.

Aarno H. Tahvanainen : Yhteistyöllä parempaan huomiseen. Vantaan Sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön historia. Vantaan Sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö, Vantaa 2000.

5. 2000

Vuoden työväentutkimus -palkinto 1999 (TT 2000, s. 73.), jossa arvioitiin vuonna 1998 ja 1999 ilmestyneet ammattitutkijoiden teokset:

VTT Marjaliisa Hentilä : Keikkavaaka ja kousikka. Kaupan työ ja tekijät 1800-luvulta itsepalveluaikaan. Liikealan ammattiliitto : Edita, Helsinki 1999.

4. 1999

Vuoden työväentutkimus -palkinto 1997 (TT 1999, s. 67.), jossa arvioitiin vuosina 1997 ja 1998 ilmestyneet harrastajatutkijoiden teokset:

Unto Palokas : Variksen laulu – kadonneen kylän tarinat. Puu- ja erityisalojen liitto, Lieksa 1998

Kunniamaininnan sai:

Paavo Koivuneva : Höyryhepoa hengittämässä. Muistikuvia VR:n konpajatyöstä. P. Koivuneva, Suomen rautatiemuseo, 1999.

3. 1998

Vuoden työväentutkimus -palkinto 1998 (TT 1998, s. 77.), jossa arvioitiin vuosina 1996 ja 1997 ilmestyneet ammattitutkijoiden teokset:

Dosentti, VTT Pauli Kettunen : Työjärjestys. Tutkielma työn ja tiedon poliittisesta historiasta. Tutkijaliitto, Helsinki 1997.

2. 1997

Vuoden työväentutkimus -palkinto 1996 (TT 1997, s. 62.), jossa arvoitiin vuosina 1995 ja 1996 ilmestyneet harrastatutkijoiden teokset:

Risto Koskinen : Kukkaroherrojen pelot – Pietarsaaren työväki 1901-1918. Koivu ja tähti Oy, Kannus 1996.

1.1996

Vuoden Työväentutkimus -palkinto 1995 (TT 1996, s. 61-62.), jossa arvioitiin vuonna 1994 ja 1995 ilmestyneet ammattitutkijoiden teokset:

Apulaisprofessori FT  Antti Kujala : Venäjän hallitus ja Suomen työväenliike 1899-1905. Suomen historiallinen seura, Helsinki 1996.

LÄHTEET: Työväentutkimus Vuosikirjat (TT) 1996-2010.