Lehdistötiedote 31.8.2026. Julkaisuvapaa heti
Vuoden työväentutkimus 2026 -palkinnosta kilpailee kuusi teosta
Vuoden työväentutkimus -palkinto jaetaan vuosittain erityisen ansiokkaalle Suomessa julkaistulle teokselle, joka käsittelee työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää tai muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta. Palkinnolla halutaan myös tuoda esiin, miten työväentutkimus on muovaamassa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa.
Palkinto annetaan vuorovuosina akateemisen tutkimuksen kriteerit täyttävälle teokselle ja vuorovuosina sellaiselle teokselle, jonka ei tarvitse täyttää tällaisia kriteerejä. Tällä kertaa palkinnosta kilpailevat akateemiset tutkimukset, jotka ovat ilmestyneet vuosina 2024 ja 2025. Finalisteiksi palkintoraati valitsi kuusi teosta noin kolmenkymmenen ansiokkaan teoksen joukosta. Voittaja julkistetaan joulukuussa 2026.
Palkinnon myöntää Työväenperinne ry, ja palkintoa tukevat Työväen Sivistysliitto TSL sekä ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi. Valinnan suorittaa vuosittain koottava palkintoraati. Tänä vuonna palkintoraatiin kuuluvat puheenjohtajana professori Saijaleena Rantanen, sihteerinä FT Alpo Väkevä sekä muina jäseninä tutkimusjohtaja Päivi Armila, FT Konsta Kajander, dosentti Sari Näre, YTT Jukka Pietiläinen, FT Silja Pitkänen ja dosentti Arja Turunen.
Finalistit tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä:
- Jänis-Isokangas, Ira. Kohtalona gulag: Suomalaiset 1930-luvun Neuvostoliitossa (Gaudeamus 2025)
Jänis-Isokangas seuraa tutkimuksessaan ”parempaa elämää” etsineiden rajanylittäjien polkua pakkotyöstä suuren terrorin uhreiksi ja lopulta suomalaislasten kohtaloihin gulageissa. Teos kertoo yksilöiden kokemuksista avoimesti ja rehellisesti sekä avaa suomalaisnäkökulman kansainväliseen gulag-tutkimukseen. Samalla teos onnistuu rakentamaan käsityksen niistä poliittisista ja ideologisista rakenteista, joiden armoilla rajanylittäjät olivat.
- Järvenpää, Juuso. Kansan henkinen kehitys: Jaakko Jalmari Jalo-Kiven eletty kansalaisuus 1900-luvun alussa (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2024)
Järvenpää tarkastelee väitöskirjassaan monella rintamalla toimineen Jaakko Jalmari Jalo-Kiven aktiivista kansalaisuutta ja sen rakentumista arjessa elettynä todellisuutena. Teoksesta avautuu yhden työväestön toimintaan osallistuneen yksilön välityksellä näkökulmia sekä poliittiseen että uskonnolliseen kansalaistoimintaan suurten yhteiskunnallisten muutosten leimaamana aikana. Runsaan sanoma- ja aikakauslehtiaineiston sekä arkistolähteiden pohjalta rakentuu ehjä tarina, joka muistuttaa työväenliikkeen moniäänisyydestä.
- Koivisto, Hannele. Joukkosielu vai individualisti? Vasemmistoälymystön identiteettiprosessit Suomessa 1930-luvun alusta 1950-luvun loppuun (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2024)
Koivisto selvittää väitöskirjassaan suomalaisen vasemmistoälymystön itseymmärryksen muotoutumista 1930-luvun alusta 1950-luvun loppuun. Tutkimus lähestyy ryhmän tunne- ja identiteettikokemuksia ja tarkastelee, kuinka yksilöllinen ja sosiaalinen identiteetti rakentuivat sekä ryhmän jäsenten itsensä että heidän vastustajiensa ja virkavallan määrittelemänä. Laaja lähdeaineisto avaa, kuinka järki, tunteet ja moraali yhdistyivät kansalaisrohkeutta vaatineeksi toiminnaksi. Intellektuellien tunteita käsittelevä näkökulma puhaltaa identiteettitutkimukseen uutta eloa.
- Laakkonen, Anna. Punainen Karjala ja suomalaisen neuvostoihmisen synty: Suomalaiset osana Moskovan propagandakoneistoa 1920–1937 (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2025)
Laakkonen osoittaa väitöskirjassaan, miten Neuvosto-Karjalassa julkaistu suomenkielinen Punainen Karjala -lehti rakensi kuvaa ihanteellisesta suomalaisesta neuvostokansalaisesta ja pyrki tällä tavoin sulauttamaan suomalaiset osaksi neuvostoyhteiskuntaa. Laajaan alkuperäisaineistoon nojautuva tutkimus sijoittaa lehden vakuuttavasti osaksi neuvostoyhteiskunnan kehitystä ja Stalinin vallan lujittumista sekä avaa tuoreen näkökulman suomalaisten sanomalehtitoimintaan Neuvostoliitossa.
- Lahtinen, Jussi. Kerrottu luokka: Pitkän 1970-luvun työläiskirjallisuus yhteiskunnallisten valta- ja vastakertomusten kentillä (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2025)
Lahtinen tarkastelee väitöskirjassaan pitkän 1970-luvun suomalaista työläiskirjallisuutta luokan ja luokkapuheen näkökulmasta. Hän analysoi laajaa aineistoa suhteessa neljään yhteiskunnalliseen kertomukseen ja monipuolistaa kuvaa ajan kirjallisuudesta nostamalla esiin luokan äänen niin sukupuolen, sukupolven kuin poliittisen toimijuuden osalta. Teoreettisesti huolellisesti rakennettu tutkimus kehystää suomalaista yhteiskuntaa kiinnostavasti ja avaa samalla näkökulman siihen, miksi luokkapuhe on noussut 2010-luvulla kaunokirjallisuudessa uudelleen ajankohtaiseksi.
- Yliaska, Ville. Laman kokemukset: 1990-luvun laman kokemushistoriaa (Vastapaino 2025)
Yliaska käsittelee tutkimuksessaan 1990-luvun lamaa sekä talouspoliittisen päätöksenteon että työttömien kokemusten näkökulmasta. Teos avaa vakuuttavasti, kuinka lama nähtiin synnin ja kulutusjuhlan palkkana, jota parannettiin itseruoskinnalla – ja kuinka ristiriitaista tämä oli suhteessa työttömien kokemuksiin. Laaja tutkimus kiinnittää huomion keskeiseen lähihistorialliseen aiheeseen, josta ei toistaiseksi ole ilmestynyt kattavaa kokonaisesitystä. Samalla teos on lähes pelottavan ajankohtainen muistuttaessaan nykyisestä talouspoliittisesta keskustelusta.
Lisätietoja: palkintoraadin sihteeri Alpo Väkevä, alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi