Kolme pistettä (maalauksia)

Näyttely esillä Työväenliikkeen kirjastossa keväällä 2014!

Maija Toropainen
Kolme pistettä (maalauksia)
Työväenliikkeen kirjastossa keväällä 2014.

Lähihistoriassa on asioita jotka on ikään kuin pyyhitty pois näkyvistä. Ne alkavat, kun suuri kertomus on loppu, kolme pistettä lauseen lopussa. Toinen Maailmansota on hitaasti arpeutuva haava. Ihmettelin missä on suomalainen vastarintaliike, kun eurooppalaiset sankaritarinat puolen vuosisadan takaa kuvaavat rohkeita toisinajattelijoita. ”Suomalainen vastarintaliike, teloitetut sankarit” on 24-osainen sarja, johon olen pyrkinyt kuvaamaan Malmin hautausmaan teloitettujen muistomerkkiin nimetyt henkilöt ja neljä muuta henkilöä joista löytyi valokuva. Kansan Arkiston henkilökunta auttoi valokuvien etsimisessä, mutta kaikista ei löytynyt kuvaa.

Vaikka 1931 oli saatu ”Omatuntolaki”, mikä salli aseista kieltäytymisen muistakin kuin uskonnollisista syistä,  se ei ollut voimassa enää sodan sytyttyä. Arndt Pekurinen (1905-1941) oli vankilassa Talvisodan ja välirauhan ajan, mutta lähetettiin rintamalle jatkosodan sytyttyä, jossa hän ei kuitenkaan suostunut asepukuun eikä kivääriin. Hänet ammuttiin. Martta Koskinen toimi aktiivisesti vastarintaliikkeessä kuljettaen salaviestejä ja auttoi sodasta kieltäytyneitä. Hänet teloitettiin 1943.   Valpo ampui Aatto Sallisen tämän kotona. Tosin kuulustelupöytäkirjoissa Valpon etsivät väittivät Sallisen tehneen itsemurhan ampumalla itseään ohimoon ja sitten ristineen kätensä rinnalleen. Martti Koivistoisen teloitusselostuksessa on kirjoitettu, että ”Onnistunut kuolema – kuoli takuulla –  5 reikää sydämen seutuvilla ja 1 alaruumiissa.”

Malmin hautausmaan joukkohaudan muistokiveen on kaiverrettu Martta Koskisen, Emil Leinon, Kaarlo Väisäsen, Arnold Salmisen, Boris Repinin,  Urho Kaipasnen, Toivo Poutasen, Veikko Pöystin, Jukka Soinisen, Erkki Polojärven, Heikki Koppalovin,  Martti Koivistoisen, Jalmari Kaarisolan, Risto Westerlundin, Olavi Heimanin, Yrjö Klipin ja Aatto Sallisen nimi. Heidät ja Arndt Pekurisen, Olavi Laihon, Mary Louise Martin ja Aleksi Nummen olen kuvannut maalaussarjaan. Suomalainen vastarintaliike, teloitetut sankarit – maalaussarja oli esillä Stoan galleriassa joulukuussa 2013. Veikko Pöystin ja Arndt Pekurisen kuvat olivat Lahdessa Skjl:n MUOTOKUVA -ryhmänäyttelyssä.

Maalausteni nimet avaavat käsitteellisen ja kerronnallisen ulottuvuuden. Kovero -niminen maalaus viittaa Itä-Karjalaan jatkosodan aikana 1942 perustettuun keskitysleiriin. Näkemisen, ymmärtämisen ja löytämisen yhteys on järjestetty uudelleen maalauksiksi.

Suuri kiitos Kansa Arkiston Pia Pursiaiselle ja Kari Määttäselle ja Työväenliikkeen kirjaston henkilökunnalle.

Helsingissä 21.2.2014 Maija Toropainen

Lähteet:

Jukka Rislakki: Maan alla, vakoilua, vastarintaa ja urkintaa Suomessa 1941-1944, Love Kirjat, Helsinki, 1985

Kansan Arkiston Kuva-arkisto ja henkilöaineisto

– Maija Toropainen (s.1956) on helsinkiläinen kuvataiteilija. Hänen edellinen näyttelynsä oli ”Kolme pistettä ja muita kertomuksia” yhdessä Pirjo Houtsosen kanssa Stoan galleriassa joulukuussa 2013 ja edellinen yksityisnäyttelynsä ”Unohtuneet maisemat”  oli syksyllä 2013 Lasipalatsin Akkuna-tilassa.  Turun Köysiratagalleriassa 2012  pidetty näyttely ”töitä” oli Toropaisen taiteellinen opinnäyte Turun Taideakatemiassa. Reilun kahden vuoden mittainen Naisten neuvontatoimisto nro 1 on Eeva Louhion ja Maija Toropaisen yhteinen projekti, joka jatkuu vuoden 2015 alkuun.

Lisätietoja:
Maija Toropainen
0408370386
maijatoropainen@gmail.com
www.maijatoropainen.com

Studia Generalia: Työväenliike ja kestävä kehitys

Maanantaina 24.2.2014 klo 18:00-20:00

Työväenkirjaston ystävät ry:n järjestämän Studia Generalia työväenliike-luentosarjan aloittaa presidentti Tarja Halonen aiheella Työväenliike ja kestävä kehitys. Ensimmäisen puheenvuoron käyttää professori Sixten Korkman. Tilaisuuden vetäjänä Työväenkirjaston ystävien varapuheenjohtaja Satu Henttonen. Luentosarjan avaa Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärvi.

Tilaisuus järjestetään Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A 1). Vapaa pääsy.

Hullunkurinen työväki – pelejä ja pelikortteja

Näyttely esillä Työväenliikkeen kirjastossa 31.1.-6.3.2014

Hullunkurinen työväki -näyttely esittelee lasten ja aikuisten pelejä, mutta pääpaino on lasten pelikorteissa. Näyttely järjestetään vuodesta 1987 toimineessa Työväenliikkeen kirjastossa.

Näyttely keskittyy Hullunkuriin perheisiin ja Musta Pekka -pelikortteihin ja niiden muunnelmiin. Molemmat korttityypit perustuvat eri ammattien esittelemiseen. Lasten peliklassikoista on muokattu myös aikuisten pelikortteja kuten mm. Kari Suomalaisen Hullunkuriset ehdokkaat (1981) osoittavat.

Vanhimmissa Hullunkuriset perheet ja Musta Pekka -pelikorteissa käytetyt ammatit ovat pitkälti keski- ja yläluokkaisia. Työläisammatteja niissä on niukalti. Vasta 1960-luvulla julkaistussa Kuvataiteen Musta Pekka -pelissä työväen ammatit ovat enemmistönä, pakan ainoaa akateemista ammattia edustaa apteekkari.

Työväenliikkeen kirjastossa pidettävässä näyttelyssä voi tutustua pelikortteihin aivan 1900-luvun alusta lähtien. Näyttelyn vanhimmat suomalaiset pelikortit ovat peräisin vuodelta 1920 ja ne rakentuvat suomalaisten suurmiesten elämäntyön esittelylle. Suomalaisiin merkkihenkilöihin on hyväksytty vain yksi nainen, Ida Aalberg.

Hullunkurinen työväki tutustuttaa myös muodonmuutoskuviin ja niiden historiaan. Muodonmuutoskorteissa ihmisen vartalo on yleensä jaettu kolmeen tai usempaan osaan, jolloin eri hahmojen vartalonosia voidaan vaihtaa keskenään. Muodonmuutoskortteja on tehty ainakin 1600-luvulta lähtien. Näyttelyn vanhimmat muodonmuutoskortit ovat 1800-luvun alkupuolelta, mutta korttilaji elää edelleen kuten Martin Widmarkin Lasse-Maijan etsivätoimisto -kirjasarjasta vuonna 2011 tuotteistettu ruotsalainen peli osoittaa. Esillä on myös näköispainos vuoden 1875 amerikkalaisesta muodonmuutoskirjasta nimeltä Metamorphosis; or a Transformation of Pictures, with Poetical Explanations, for the Amusement of Young Persons.

Näyttelyn on koonnut tietokirjailija Niklas Bengtsson.
Lisätietoja niklas.bengtsson@welho.com

Kirjakahvila: Raimo Kantola – Tulokahinoiden kaprokkimies

Tiistaina 21.1. klo 18:00 – 19:30

SAK:n entinen puheenjohtaja Raimo Kantola esittelee uutuusteostaan Tulokahinoiden kaprokkimies Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa tammikuussa 21.1. klo 18:00. Kirjassa käsitellään yhteiskuntaa, taloutta ja palkansaajien edunvalvontaa ajallisesti edeten. Kantola toimi SAK:n kolmantena puheenjohtajana 1983-91 sekä edunvalvonnanjohtajana 1991-96.

Illan isäntänä SAK:n yhteyspäällikkö Harri Järvinen.

Vapaa pääsy, kahvitarjoilu.

Tervetuloa!

Syksyn nauhoitteita

Pentti Peltoniemi – Yhdessä omin voimin
2.10. klo 18:00 – 19:30

Toimittaja ja kirjailija Pentti Peltoniemen laatima Invalidiliiton perustajan Eino K. Kalervon elämäkertateos on esittelyssä. Kirjailijaa haastatteli toimittaja Leena Nikula.

Matti Halmeaho – Laulajan testamentti
9.10. klo 18:00 – 19:30

Tutkija Matti Halmeaho esitteli taiteilija Veikko Lavin elämästä kertovaa teosta Laulajan testamentti: Veikko Lavin taiteilijavuodet 1950-1996 ja tulkitsi Lavin lauluja kitaralla Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa. Häntä haastatteli toimittaja Jorma Hyvönen

Antti Kujala – Neukkujen taskussa?
15.10.2013 klo 18:00 – 19:30

Dosentti Antti Kujala esitteli uutukaisteoksestaan Neukkujen taskussa? Kekkonen, suomalaiset puolueet ja Neuvostoliitto 1956-1971. Kujalan teos käsittelee suomalaisten puolueiden ja poliitikkojen valtataistelua ja Neuvostoliiton sekaantumista siihen Kekkosen valtakaudella aina 1970-luvun alkuun saakka. Häntä haastatteli suurlähettiläs Jaakko Blomberg.

Matti Salminen – Pentti Haanpään tarina
31.10. klo 18:00 – 19:30

Tietokirjailija Matti Salminen esitteli Työväenliikkeen kirjaston lokakuun kirjakahvilassa uutuusteostaan kirjailija Pentti Haanpään elämästä. Haastattelijana toimittaja Veli-Pekka Leppänen.

Matti Salmisen tilaisuudesta on myös videonauhoite YouTubessa: