Monitieteinen työväentutkimuksen erikoiskirjasto
Torstaina 13.9. klo 18:00-19:30
Kirjailija Bengt Fagerholm saapuu Työväenliikkeen kirjastoon 13.9. kertomaan uutukaisteoksestaan ’Kulttuurikävelyllä Pietarissa: ikkunoita Venäjän historiaan Nevski prospektin varrelta’. Häntä haastattelee dosentti Kristiina Kalleinen.
Vapaa pääsy, kahvitarjoilu.
Tervetuloa!
Taiteiden yönä 23.8. klo 18:00-19:30
Vapaa pääsy, kahvitarjoilu.
Nuorisofestivaali viritti kaupungin poikkeustilaan: jännite purkautui nuorison mellakointina ydinkeskustassa. Lättähattujen öisestä hulinoinnista raportoitiin sekä Moskovan että Washingtonin suurvaltajohdolle.
Festivaaliohjelmaan kuului joukkotapahtumia, kulttuuri- ja urheilutilaisuuksia, ystävyystapaamisia sekä seminaareja. Helsingin kulttuuritarjonta, joka koostui festivaaliohjelmasta ja amerikkalaisten vastafestivaalista, oli ennennäkemättömän monipuolinen.
Rauhan ja ystävyyden festivaali Helsingissä oli kylmää sotaa kulttuurin keinoin. Haasteista huolimatta yksi Suomen historian suurimmista kansainvälisistä tapahtumista kyettiin toteuttamaan mallikkaasti.
Festivaaliviikolla Helsingissä ihastuttiin ja vihastuttiin, tanhuttiin ja twistattiin, paettiin kyynelkaasua ja loikattiin länteen. Myös tasavallan ikinuori presidentti Urho Kekkonen puettiin festivaaliliinaan.” (Like 2012)
Keskiviikkona 6.6. kello 17:00-20:00
Tapio Rautavaara-ilta, mukana Rautavaara- elämäkerran tekijä, toimittaja ja tietokirjailija Lasse Erola.
Lasse Erolalta ilmestyi seitsemän vuotta sitten arvostettu elämäkertateos ’Olavi Virta ja hänen maailmansa’. Nyt hänellä on työn alla ja loppusuoralla biografia Tapio Rautavaarasta.
Viihdemusiikin Ystävien Seura järjestää yhteistyössä Suomen Jazz & Pop Arkiston kanssa tilaisuuden Työväenliikkeen kirjastossa, jossa Lasse Erola kertoo Tapio Rautavaarasta ja kirjan tekemisen vaiheista sekä haasteista.
Tule kuuntelemaan, kyselemään ja keskustelemaan legendaarisesta laulajasta ja urheilijasta! Tule jos aihe kiinnostaa, mutta myös ja varsinkin jos sinulla on mahdollisesti Rautavaarasta omakohtaisia muistoja jotka voisivat kiinnostaa elämäkerran tekijää.
Vapaa pääsy, kahvitarjoilu.
Tervetuloa!
Nyt nähtävillä Työväenliikkeen kirjastossa!
Suomenlinna C31:ssa on Kruunulinna Ehrensvärdin Karsseerisiipi, eli vuonna 1900 venäläisten rakentama siipirakennus, jossa on 14 vankiselliä. Sisällissodan 1918 aikana siellä pidettiin teloitettavia punavankeja ja se onkin saanut lisänimen kuolemansellit. Sellejä käytettiin 1960-luvulle saakka varuskunnan putkana, jonka jälkeen ovet suljettiin ja sen olemassaolosta ei ole pidetty melua.
Näyttelymme pohjautuu vierailuun vankiselleissä ja kaikkien teoksien lähtökohtana ovat sellit. Joissain teoksista suhde selleihin on suoran dokumentaarinen, toisissa se käsitteellistyy vapaudenriiston, kuoleman ja kuolemantuomion tai luokkasodan teemoihin, joissain muissa tämä vierailu tapahtumana on itsessään teoksen aihe, ja taas toisissa se on ollut mielikuvituksen kimmokkeen johonkin aivan muuhun.
Taidekoulu Maan opiskelijat ovat aiemmin käsitelleet Suomen sisällissotaa vuosi sitten myös Työväenliikkeen kirjastossa esillä olleessa näyttelyssä ’Valkoinen Valhe, Punainen Vaate’, joka perustui tutkimukseen Suomenlinnan osuudesta sodan vaiheissa pahamaineisena vankileirinä. Tällä kertaa tutkimus rajoittui yhteen rakennukseen, jonne sisäänpääsy oli kuvataiteilija Minna Henrikssonin ohjaaman Taidekoulu Maan 2. vuosikurssin kurssin tavoitteena.
Vierailu vankilaan järjestyi. Se oli vaikuttava kokemus, koska se avasi mahdollisuuden käsittää hieman konkreettisemmin sodan julmuuksia. Yllätys oli, että sellien seinät ovat yhä melkein täynnä kirjoituksia ja kaiverruksia viime vuosisadan alkuvuosikymmeniltä. Kirjoituksissa sekoittuu eri aikakaudet ja emme pysty varmuudella sanomaan, mikä teksti on sisällissodan kuolemaantuomittujen punavankien kirjoituksia ja mikä myöhempien vuosikymmenten rakkaudentuskissa viruvien varuskuntalaisten.
Teimme myös tutkimusta eri arkistoissa ja kirjastoissa Helsingissä kyseisestä rakennuksesta ja sen käytöstä historian eri vaiheissa. Tietoa löytyi niukasti emmekä onnistuneet löytämään ainuttakaan valokuvaa selleistä sisällissodan ajalta.
Näyttely on pyrkimys käsitellä historian vaikeata ja vaiettua aihetta taiteen keinoin ja se toivottavasti tuo uusia näkökulmia 1918-sisällissotaan sekä Suomenlinnan historiaan ja nykyisyyteen.
Näyttelyn taiteilijat ovat:
Katariina Hillo
Juha Hilpas
Nooralotta Ikonen
Aleksi Jaakkola
Susanna Jurvanen
Kaisa Karvonen
Ida Lindgren
Hilla Mäkelä
Meeri Virpi
Tässä on nauhoite kirjastossa pidetystä Elvi Sinervon 100-vuotisjuhlaseminaarista 6.5.
Voit myös ladata .mp3 tallenteen tilaisuudesta itsellesi tästä linkistä.
Syvät kiitokset kaikille paikalle saapuneille!
