Työväenliikkeen kirjaston digitointiprojekti

Työväenliikkeen kirjasto on aloittanut työväenliikkeen historiaa käsittelevien vanhojen pienpainatteiden digitointi- ja tallentamisprojektin yhteistyössä Helsingin yliopiston kirjaston kanssa. Kirjaston digitoima aineisto luetteloidaan HELDA-tietokantaan.

Kirjaston pienpainatekokoelmaan sisältyy mm. Suomen ja kansainvälisen työväenliikkeen historiaa sekä aateperintöä, ammattiyhdistysliikettä, filosofiaa, sosiaalidemokratiaa, kommunismia, sosialismia, marxismia ja bolshevismia käsittelevää aineistoa.

Olemme aloittaneet digitoimisen Suomen sisällissodan hauraasta pienpainateaineistosta. Se on vapaasti luettavana verkossa. Käy tutustumassa!

Työväenliikkeen kirjaston digitaalinen arkisto
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/139700
tai https://helda.tyovaki.fi (lyhyempi linkki yllä olevaan osoitteeseen)

Vuoden työväentutkimus -palkinto 2015

Työväenperinne ry:n asettama palkintoraati valitsee vuosittain parhaan työväentutkimuksen. Työväentutkimus-palkinto jaetaan joka toinen vuosi työväestöä, sen elämää, historiaa ja toimintaa käsittelevälle teokselle, jonka ei edellytetä täyttävän yliopistollisen tutkimuksen kriteereitä. Teokset arvostellaan kiinnostavuuden, tunnelman, uuden näkökulman, ennen tuntemattoman kohteen, tarkastelumetodin tai muun raatilaisten silmää ja mieltä lämmittävän kokonaisuuden perusteella. Vuonna 2015 raadilla oli arvioitavanaan yhteensä 60 teosta vuosilta 2013 ja 2014, joista valinta päätyi kahteen erinomaiseen, keskenään hyvin erilaiseen kirjaan.

eero_haapanenFM Eero Haapanen on kirjoittanut Helsingin luonnosta ja historiasta lukuisia tutkielmia ja työskentelee Helsingin kaupungilla Viikin luontovalvojana. Eero Haapasen kirja Sörkan rysäkeisarit kertoo Karlssonien kalastajaperheestä kolmen sukupolven ajalta. Kirja kuvaa hienosti kalastajien arkea kaupungin laitamilla Sörnäisissä ja Vanhankaupunginlahdella 1890-luvulta 1960-luvulle asti. Haapanen vertaa värikästä elämää viettäneitä kalastajia uhkapelaajiin, joiden oli mahdollista saada suuria omaisuuksia onnenkantamoisten avulla, mutta joilta huono tuuri saattoi viedä kaiken. Kalastajien kertomus laajenee myös paikallishistorialliseksi kuvaukseksi, kun Haapanen kuvaa laitakaupungin kasvua keskittymällä Toukolan, Vallilan ja Sörnäisten paikallisiin tapahtumiin ja asukkaiden välisiin suhteisiin. Episodimaiset kuvaukset keskittyvät sisällissotaan, viinanmyyntiin ja salakuljetukseen. Haapanen tuntee kuvaamansa aiheet hyvin ja henkilökohtaisesti – sekä kalastajaperheen että Vanhankaupunginlahden alueen.

väinö_tervoTyöväenyhdistyksen historiankirjoittaja Väinö Tervon teos Sotkamon työväentalo – torpasta taloksi kuvaa Sotkamon työväentalon pitkää historiaa monipuolisesti. Kirja on eräänlainen kollaasityyppinen kokoelma alkuperäisaineistoa kaikesta mahdollisesta, mitä Sotkamon työväentalo pitää sisällään. Siinä esitellään talolla toimineiden nuorten kirjoituksia elämästä ja rakkaudesta sekä alkuperäislähteitä kunkin aikakauden mukanaan tuomista tilanteista: esimerkiksi talon peruskorjausongelmista kertovia pöytäkirjakoosteita on nostettu esille. Tutkijan omaa tulkintaa on vähän, mutta siitä, kuten lähteiden valinnastakin, välittyy kainuulainen huumori ja tietty vaatimattomuuteen piilotettu paikallisylpeys. Kirja on tavattoman kauniisti taitettu. Eräänlaisena kainuulaisuutta esittelevänä pienimuotoisena taideteoksena teos viehätti raatimme jäseniä ja sai mielikuvituksen liikkeelle.

Palkintoraatiin kuuluivat: FT historiantutkija Päivi Uljas (puheenjohtaja), VTT tutkija ja vapaa kirjoittaja Arja Alho, OTT professori Pentti Arajärvi, FT toimittaja ja kirjailija Lasse Lehtinen, FM arkistotyöntekijä Pete Pesonen ja FM kirjastotyöntekijä Alpo Väkevä. Raadin sihteerinä oli YTM kirjastonhoitaja Raija Kangas.

Lisätietoja antaa Työväenliikkeen kirjaston johtaja Kirsti Lumiala, puh. 050 436 0178, kirsti.lumiala@tyovaenperinne.fi

https://www.youtube.com/watch?v=PqJMLiXhsn8&list=PL4nPsPFIYnm0LbowvLkDPI0N3Zxo46H-F

Työväenperinnepäivän nauhoite. Video: Toivo Pudas.

Työväenliikkeen kirjaston ohjelmaa 1/2015

Kirjaston kevään ohjelmaa.

Tilaisuuksiin vapaa pääsy. Kahvitarjoilua.

Muutokset mahdollisia!

9789522226099_hiTorstaina 5.3 Työväenperinnepäivä!
Klo 14 Vuoden Työväentutkimus -palkinnon jako
Klo 15.30 – 16.00 Liiton laulajat -lauluryhmä esiintyy. Säestys Sauli Malinen.

Torstaina 5.3. klo 16
Raskaan työn raatajat – tutkimuksia naisten palkkatyöstä ja vahvoista suomalaisista naisista
Kirjakahvilassa esitellään tuoreita naisten työtä koskevia tutkimuksia ja keskustellaan niistä. Kirjan tekijöiden kanssa keskustelevat vuoden professori Maria Lähteenmäki (Itä-Suomen yliopisto) ja dosentti Marjaliisa Hentilä (elamaaniTyöväen arkisto).

Esiteltävät teokset
Eerika Koskinen-Koivisto:
Her own worth: negotiations of subjectivity in the life narrative of a female labourer
Kirsi-Maria Hytönen:
Ei elämääni lomia mahtunut : naisten muistelukerrontaa palkkatyöstä talvi- ja jatkosotien ja jälleenrakennuksen aikana
Tytti Steel:
Risteäviä eroja sataman arjessa

Tiistaina 10.3. klo 18
Heikki Ylikangas – Mitä on historia ja millaista sen tutkiminen
9789518845488_300dpi_Mitae_on_historiaKokenut tietokirjailija Heikki Ylikangas esittelee uutuusteostaan Mitä on historia ja millaista sen tutkiminen. Toimittaja ja kirjailija Pentti Peltoniemi haastattelee. Keskustelunaiheina mm. henkilöhistorian toimittaminen ja kirjoittaminen.

Keskiviikkona 11.3 klo 18
Kai Sadinmaa – 10 käskyä kirkolle
Pappi ja tietokirjailija Kai Sadinmaa esittelee teostaan 10 käskyä kirkolle. Haastattelijana tietokirjailija ja teologian tohtori Timo Totro.

Torstaina 19.3. klo 17
Työväenlaulutilaisuus
Reino Bäckström
esitelmöi kirjastossa työväenlauluista. Yleisö pääsee myös osallistumaan yhteislaulantaan!

sotilasrajanTiistaina 24.3 klo 18
Jani Saxell – Sotilasrajan unet
Kirjailija Jani Saxell esittelee uutuusteostaan. Haastattelijana toimittaja Jorma Hyvönen.

Torstaina 26.3 klo 18
Yhteisötaidetta: Naisten neuvontatoimisto nro 1.
Taiteen tohtori Lea Kantonen haastattelee yhteisötaidetta tehneitä kuvataiteilijoita Maija Toropaista ja Eeva Louhiota. Tilaisuudessa keskustellaan myös Työväenliikkeen kirjastossa keväällä aloitettavasta yhteisötaideprojektista.

Keskiviikkona 1.4 klo 18
Olavi Virta 100 vuotta
Viihdemusiikin Ystävien Seura ry järjestää Työväenliikkeen kirjastossa Olavi Virta 100 vuotta tilaisuuden. Tilaisuuden vetäjänä on Viihdemusiikin ystävien puheenjohtaja Petri Grönstrand ja asiantuntijoina tietokirjailija Lasse Erola, tutkija Pekka Gronow ja toimittaja Maarit Niiniluoto.

Tiistaina 7.4. klo 18
John Kiviranta & Hanne Dahl
Kirjailijat John Kiviranta ja Hanne Dahl esittelevät teoksiaan. Kivirannan Kohtalo ja Dahlin Kuka olisi uskonut? ovat illan aiheina. Haastattelijana toimittaja Jorma Hyvönen.

Tervetuloa!

Näyttely: Kirjanmerkki – Lukukulttuurin unohdettua historiaa?

Kirjanmerkki
Lukukulttuurin unohdettua historiaa?
Näyttely Työväenliikkeen kirjastossa
2.2.-2.4.2015

Kirjanmerkki – Lukukulttuurin unohdettua historiaa? -näyttely koostuu koti- ja ulkomaisista kirjanmerkeistä. Värikylläisten kirjanmerkkien avulla voi tehdä kirjallisen maailmanympärysmatkan. Tuttuja kirjankuvituksia ja uusia kieliä löytyy kirjanmerkeistä siinä missä ihan uusiakin kirjatuttavuuksia.

Kirjanmerkit2015 009Vuosituhannen vaihteessa presidentti Putinkin tuotteistettiin Venäjällä kirjanmerkiksi. Voisiko presidentti Sauli Niinistöstä laatia vastaavia kimallekuvia? Näyttely paljastaa ainakin, millaisia kirjanmerkkejä on tehty presidentti Tarja Halosesta.

Kirjanmerkki-näyttelyssä esitellään myös kirjanmerkkitaidetta ja kirjanmerkkien historiaa. Esillä olevat vanhimmat kotimaiset kirjanmerkit ovat 1800- ja 1900-luvun vaihteesta, mutta mukana on myös kaksi valaanluista kirjanmerkkiä vuodelta 1701.

Kirjanmerkit2015 001Varhaisin kirjallinen maininta kirjanmerkistä lienee vuodelta 1345, jolloin ilmestyi Richard de Buryn Filobiblon. Suomalaisen kirjanmerkin historia alkanee päreestä tai puulastusta vuollusta kiertokoulujen ällätikusta. Tätä kirjainten näyttäjänä käytettyä tikkua pidettiin myös kirjanmerkkinä.

Taloudellisesti kirjanmerkkien kauppa vaikuttaa ns. nappikaupalta, mutta kannattaa muistaa, että paperituotteiden kate on kirjakaupoissa parempi kuin kirjojen. Kaiken lisäksi Salme Sauren aarikka: oman maan mansikka -teoksen (2003) mukaan aarikan kirjanmerkit kuuluivat niihin pikkuesineisiin, jotka kannattelivat aarikan 1990-luvun laman yli.

Näyttely koostuu pitkälti paperi- ja pahvikirjanmerkeistä, mutta esillä on myös muista materiaaleista valmistettuja kirjanmerkkejä. Kotimaisena erikoisuutena on pidettävä 1930-luvulla valmistettua Mikki Hiiri -aiheista metallikirjanmerkkiä.

Kirjanmerkki – Lukukulttuurin unohdettua historiaa? -näyttelyn on koonnut tietokirjailija Niklas Bengtsson.

Lisätietoja niklas.bengtsson@welho.com.

Avoinna: 2.2.–2.4.2015, ti 10-18, ke 12-18, to 10-16, pe 10-16
Paikka: Työväenliikkeen kirjasto,
Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki

Nauhoite: Li Andersson & Susanna Koski, Esko Seppänen & Iiro Viinanen

Mikäli et päässyt eilen paikan päälle kuuntelemaan Esko Seppäsen, Iiro Viinasen, Li Anderssonin ja Susanna Kosken tähdittämää iltaa, voit katsoa eilisen tilaisuuden nyt myös YouTuben kautta.

Kiitokset Toivo Pudakselle tilaisuuden tallentamisesta, ja tietysti suuret kiitokset myös puhujille ja vieraille paikalle saapumisesta!