Liikenneyhteydet kirjastoon heikkenevät Hämeentien uudistusremontin aikana. Remontin ajan Käenkujan tai Sörnäisten pysäkeille ei pääse raitiovaunuilla. Kätevimmät yhteydet toistaiseksi ovat ainakin bussit 16, 55, ja sekä metro Sörnäisiin. Voit myös tarkistaa oman bussisi kulkureitit HSL:n Reittioppaasta.
”Raitioliikenne poistuu Sörnäisistä 4.3.2019, kun Hämeentien uudistamiseen tähtäävä työmaa käynnistyy. Työmaan myötä raitioliikenne ohjataan Sörnäisten ohi Kallion ja Sturenkadun kautta. Muutos koskee linjoja 1, 6, 6T, 7 ja 8.
Bussit kulkevat Hämeentiellä koko työmaan ajan, mutta yksittäisten pysäkkien sijainteihin tulee työmaan edetessä muutoksia. Lisäksi Sörnäisten metroaseman lippuhallin kattoa uusitaan, ja osa aseman sisäänkäynneistä suljetaan. Asema kuitenkin pysyy työmaan ajan avoinna, ja metro kulkee normaalisti. Yksittäisten pysäkkien ja aseman sisäänkäyntien muutoksista kerrotaan tarkemmin erikseen, kun yksityiskohdat tarkentuvat.
Joukkoliikenteen poikkeukset toteutetaan kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen alkaa 4.3.2019 ja kestää arviolta alkuvuoteen 2020. Toinen vaihe toteutetaan vuonna 2020, jolloin raitioliikenne palaa Sörnäisiin. Raitiolinjat 1 ja 8 kulkevat taas normaaleja reittejään, mutta linjat 6, 6T ja 7 ajavat vielä Hakaniemen ja Sörnäisten välin Kallion kautta.
Voit ottaa selvää työmaan vaikutuksista joukkoliikennematkaasi Reittioppaan avulla osoitteessa reittiopas.fi, kun asetat reittihaun päivämääräksi 4.3.2019 tai myöhemmin.
Lisätietoa itse työmaasta saa Helsingin kaupungin verkkosivuilta osoitteesta hel.fi/uusihämeentie.”
Vuosittaista Työväenperinnepäivää vietetään torstaina 7.3.2019 Työväenliikkeen kirjastossa klo 14.00 – 16.00.
VUODEN TYÖVÄENTUTKIMUS -PALKINNON JAKO
Tilaisuuden avaus
Työväenperinne ry:n varapuheenjohtaja Marita Jalkanen
lauluesitys: Harri Saksala
Vuoden Työväentutkimus -palkinnon julkistus
Vuoden Työväentutkimus -raadin puheenjohtaja VTT Arja Alho julkistaa palkinnon ja kertoo palkinnonjaon perusteista
Palkittujen puheenvuorot
lauluesitys: Harri Saksala
Kahvi- ja kakkutarjoilu
Tervetuloa!
Työväenperinne – Arbetartradition ry palkitsee vuosittain erityisen ansiokkaaksi katsomansa työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää ja muuta toimintaa käsittelevän teoksen. Joka toinen vuosi palkittavana on akateemisten ammattitutkijoiden kirjoittama teos; joka toinen vuosi, näin myös tänä vuonna, muiden tutkijoiden laatima esitys, jonka ei edellytetä täyttävän yliopistotasoisten tutkimusten kriteerejä. Palkinnon myöntää Työväenperinne ry ja palkintoa tukevat ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi.
Valinnan suorittaa vuosittain koottava Vuoden työväentutkimus -palkintoraati.
Valintaa tehdessään raati kiinnittää huomiota teoksen kiinnostavuuteen,
uuteen näkökulmaan, tarkastelumetodeihin, tunnelmaan sekä
kokonaisuuteen. Palkinnon tarkoituksena on tukea ja kannustaa työväestön
laaja-alaista, oppiainerajat ylittävää akateemista tutkimusta samoin
kuin tutkijapiirien ulkopuolella olevien kansalaisten aktiivista
harrastusta työväentutkimuksen kirjallisella saralla.
Vuonna 2019 palkintoraatiin kuuluvat puheenjohtaja VTT Arja Alho ja jäseninä OTT Pentti Arajärvi, FM Esa Lahtinen, FM Eeva-Liisa Oksanen, VTM Ari-Matti Näätänen, FM Pete Pesonen, YTT Jukka Pietiläinen, ja FT Irma Tapaninen. Raadin sihteerinä toimii YTM Raija Kangas.
Raadilla on arvioitavana 47 vuosina 2017 ja 2018 ilmestynyttä teosta.
Tänä vuonna palkittavana ovat vuonna 2017 ja 2018 ilmestyneet
ei-ammattitutkijoiden (ei-väitöstutkimukset) teokset.
Työväentutkimus 2018 sisältää seuraavat artikkelit:
– Anu Lahtinen: Sankarillinen yksimielisyys. Hyvinkään villatehtaan lakon paikalliset, kansalliset ja kansainväliset yhteydet (vertaisarvioitu) – Ville Okkonen: Ensimmäisen tasavallan jälkijyrinät ja jatkuvuudet koululaitoksessa (vertaisarvioitu) – Pete Pesonen: Tehdastyön harmaa vyöhyke. Firabelityöt työntekijöiden ja työnjohtajien näkökulmasta 1940-luvun lopulta 1990-luvun alkuun (vertaisarvioitu) – Vappu Ikonen & Juha Tarkka: Punaisen Suomen Pankin rahapolitiikka – Mikael Korhonen: Kansankoulunopettaja Kalle Korhonen ja avunanto valtiopetokseen 1918
Työväentutkimus sisältää myös mielipidekirjoituksia, pro gradu -opinnäytteiden esittelyjä, kirja-arvioita ja kuulumisia työväen perinnelaitoksista.
Työväentutkimus ilmestyy painettuna 9.11.2018. Hinta on 12 €.
Vanhoja työväenlehtiä pääsee nyt lukemaan digitaalisesti Kansalliskirjaston ja muiden vapaakappalekirjastojen lisäksi myös Työväenliikkeen kirjastossa, Työväen Arkistossa, Kansan Arkistossa ja Työväenmuseo Werstaalla. Kansalliskirjasto ja Työväenliikkeen kirjasto, arkistot ja museo ovat sopineet lehtien digitoinnista ja verkkokäytöstä tekijänoikeusjärjestö Kopioston kanssa.
Suomen Sosialidemokraatti, joulukuun 11. päivä 1929
Suomen Sosialidemokraatti, Työkansan Sanomat, Vapaa sana ja Kansan Uutiset -lehtien numerot ovat käytettävissä edellä mainituissa kirjastossa, arkistoissa ja museossa siltä osin kuin ne on digitoitu. Digitoinnin edetessä lehtiä avataan käytettäväksi aina vuoteen 1966 saakka. Tutkijoilla ja asiakkailla on mahdollista selata digitoituja lehtiä ja tehdä hakuja aineistoon laitosten asiakaspäätteillä sekä kopioida ja tulostaa lehdistä artikkeleita omaan tai tutkimuskäyttöönsä.
”Työväenperinne ry, joka ylläpitää Työväenliikkeen kirjastoa Helsingissä, on saanut Palkansaajasäätiöltä rahoitusta vanhojen työväen sanomalehtien digitoimiseen Kansalliskirjastossa. Hanke jatkuu nyt kolmatta vuotta. Työväenlehdet ovat muodostaneet tärkeän informaatiokanavan aikanaan Suomen kansalle, ja nyt lehdet saadaan Kopioston kanssa tehdyllä sopimuksella tutkimuskäyttöön ja kiinnostuneiden asiakkaiden selailtavaksi työväentutkimuksen erikoiskirjastossa, työväenperinnettä säilyttävissä keskeisissä arkistoissa sekä Työväenmuseo Werstaalla Tampereella”, toteaa Työväenliikkeen kirjaston johtaja Tuija Siimes.
”On ilo tehdä yhteistyötä, joka mahdollistaa kansakunnan historian kannalta merkittävien työväenlehtien digitoinnin ja niiden lakisääteistä laajempaan käyttöön avaamisen. Asiakkaita kiinnostavat maamme sotien ajan, jälleenrakentamisen vuosikymmenten sekä 1950-ja 1960-luvun lehtiaineistot”, kertoo yhteyspäällikkö Pirjo Karppinen Kansalliskirjastosta. ”Laajoistakin digitaalisista aineistoista tutkijoiden, opiskelijoiden ja kansalaisten on helppo löytää etsimänsä palvelustamme digi.kansalliskirjasto.fi”, Karppinen jatkaa.
Kansalliskirjaston digitoimien vanhojen lehtiaineistojen avaaminen tutkimus- ja asiakaskäyttöön vaatii tekijänoikeuslain mukaan oikeudenhaltijoiden luvan. Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen. Kopiosto edustaa laajasti lehtien kustantajia ja tekijöitä, kuten toimittajia, valokuvaajia, kuvittajia, graafikoita ja kääntäjiä, ja pystyy myöntämään käyttöön tarvittavat luvat.
”On hienoa, että voimme mahdollistaa vanhojen työväenlehtien saamisen entistä laajemmin tutkijoiden ja muun yleisön saataville. Nämä ovat tärkeitä aineistoja monille tutkijoille ja historiasta, politiikasta ja työväenliikkeistä muutoin kiinnostuneille”, lisensiointipäällikkö Kirsi Salmela Kopiostosta sanoo.
