Työväenliikkeen kirjasto 30 vuotta!

Työväenperinne ry:n ylläpitämä Työväenliikkeen kirjasto juhlii tänä vuonna 30. toimintavuottaan.

Työväenliikkeen kirjasto avattiin 8.3.1987 Helsingin työväentalolla Paasivuorenkadulla. Keskeisenä tehtävänä oli toimia työväenperinnettä tallentavana tieteellisenä erikoiskirjastona. Kirjastoaineistoa siirrettiin Työväen Arkistosta ja Kansan Arkistosta. Myös monet työväenyhdistysten, ammattiliittojen ja opistojen kirjastot ovat sittemmin siirtyneet Työväenliikkeen kirjaston kokoelmiin.

Arvokkaita ja harvinaisia kokoelmia ovat mm. työväenliikkeen alkuaikojen julkaisut, Amerikan siirtolaisten julkaisut ja kansainvälisten internationaalien julkaisut. Mm. näitä on digitoitu ja tallennettu avoimeen Helda-julkaisuarkistoon, samoin kuin uusia työelämää koskevia tutkimusraportteja (https://helda.tyovaki.fi). Tällä hetkellä kirjastossa on noin kolme kilometriä valikoitua työväenliikkeeseen ja sen historiaan, aatteisiin, työelämään ja työväen harrastuksiin liittyvää aineistoa ja tutkimuskirjallisuutta monilta eri tieteenaloilta. 2000-luvulla kirjat on viety Helsingin yliopiston Helka-tietokantaan (https://helka.finna.fi), Kansalliskirjaston yhteistietokantoihin sekä kansalliseen kirjasto-, arkisto- ja museoaineistot yhdistävään hakupalveluun Finnaan (https://finna.fi).

Kirjasto palvelee työväestön ja työelämän tutkijoita sekä opiskelijoita. Kaikki alan kirjallisuudesta kiinnostuneet voivat lainata kirjoja. Kokoelmat ovat karttuneet ja täyttäneet kirjaston kodikkaat tilat Sörnäisten rantatiellä, ja monet kirjallisuustapahtumat ja luennot ovat tehneet paikan tutuksi suurelle yleisölle ja työväenperinteen harrastajille. Työväentutkimusta edistetään Työväentutkimus-vuosikirjan ja työväentutkimuspalkinnon välityksellä vuosittain.

Kirjaston toiminnan edellytyksenä ovat Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä toiminta-avustus, Työväenperinne ry:n jäsenjärjestöjen jäsenmaksut ja muu tuki sekä apurahat. Kirjaston projekteihin saadulla rahoituksella on viety eteenpäin mm. työväenlehtien ja pienpainatteiden digitointia. Kirjaston toimintaa voi tukea juhlavuonna lahjoittamalla keräykseen, jonka tunnuksena on digiloikka. Keräyksen tavoitteena on turvata kirjaston kehitys digitaalisessa tietoympäristössä.

Kirjaston 30-vuotisjuhlassa kutsuvieraille tervehdyspuheen esittivät ylijohtaja Tapio Kosunen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, puheenjohtaja Antti Rinne SDP:stä ja puheenjohtaja Li Andersson Vasemmistoliitosta. Harmonikkataiteilija Jonna Pirttijoki vastasi musiikista. Kirjaston uusittu valoseinä, joka kertoo arkistokuvin vuosien 1917 ja 1918 tapahtumista paljastettiin 24.4.

Lisätietoja antavat
kirjastonjohtaja Tuija Siimes
Työväenliikkeen kirjasto
tuija.siimes@tyovaenperinne.fi
puh. 0440 750 429

Vesa Mauriala, puheenjohtaja
Työväenperinne – Arbetartradition ry.
vesa.mauriala@jhl.fi
puh. 040 530 9702

Työväenliikkeen kirjasto 30 vuotta – yleisötilaisuus 18.5.2017 klo 10-19
Lainaus avoinna klo 10-16. Poistokirjoja jaossa. Kirjakahvila klo 17-19: Orpotytöstä ministeriksi – Suomen pitkäaikaisin naisministeri Sinikka Laisaari (ent. Mönkäre) kertoo elämäntarinastaan

Linkkejä

Työväenliikkeen kirjastosta Työsuojelurahaston yhteistyökumppani

Lehdistötiedote 22.3.2017

Työväenliikkeen kirjastosta Työsuojelurahaston yhteistyökumppani

Työväenliikkeen kirjasto toimii Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden loppuraporttien ja tutkimusjulkaisujen lainaavana päätekirjastona. Työsuojelurahasto ja Työväenliikkeen kirjasto ovat tehneet asiasta yhteistyösopimuksen.

Yhteistyösopimuksen mukaisesti Työväenliikkeen kirjasto luetteloi Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden loppuraportit kirjaston Helka-tietokantaan. Loppuraportit löytyvät pääsääntöisesti myös digitaalisena Helda-tietokannasta, jonne rahaston rahoittamille digitaalisille loppuraporteille perustetaan oma kokoelma.

Työväenliikkeen kirjasto sitoutuu säilyttämään Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden loppuraportteja kirjaston kokoelmissa 20 vuoden ajan vuoden 2016 julkaisuista alkaen.

Kokoelman alku.

Helsingissä Sörnäisten rantatie 25:ssä sijaitsevassa Työväenliikkeen kirjastossa voi käydä tutustumassa ja lainaamassa Työsuojelurahaston rahoittamia loppuraportteja. Työväenliikkeen kirjaston nettisivuilta, www.tyovaenperinne.fi, löytyy kirjaston aukioloajat ja tarkemmat osoitetiedot.

Lisätietoja
Työväenliikkeen kirjaston johtaja Tuija Siimes,
puh. 044 0750 429
Työsuojelurahaston toimitusjohtaja Kenneth Johansson,
puh. 09 6803 3311

Vuoden Työväentutkimus -palkinto Esa Lahtiselle ja kunniamaininta Irma Puumalaiselle

Lehdistötiedote

VUODEN TYÖVÄENTUTKIMUS -PALKINNOT

Työväenperinne – Arbetartradition ry. palkitsee vuosittain erityisen ansiokkaaksi katsomansa työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää ja muuta toimintaa käsittelevän teoksen. Joka toinen vuosi palkittavana on akateemisten ammattitutkijoiden kirjoittama teos; joka toinen vuosi, näin myös tänä vuonna, muiden tutkijoiden laatima esitys, jonka ei edellytetä täyttävän yliopistotasoisten tutkimusten kriteerejä.

Valinnan suorittaa vuosittain koottava Vuoden työväentutkimus -palkintoraati. Valintaa tehdessään raati kiinnittää huomiota teoksen kiinnostavuuteen, uuteen näkökulmaan, tarkastelumetodeihin, tunnelmaan sekä työn onnistuneeseen kokonaisuuteen. Palkinnon tarkoituksena tukea ja kannustaa työväestön laaja-alaista, oppiainerajat ylittävää akateemista tutkimusta samoin kuin tutkijapiirien ulkopuolella olevien kansalaisten aktiivista harrastusta työväentutkimuksen kirjallisella saralla. Vuonna 2017 oli arvioitavana 42 vuosina 2015 ja 2016 ilmestynyttä teosta, joista raati päätyi palkitsemaan työn, joka muiden ansioidensa ohella on aihepiiriltään uusi aluevaltaus Vuoden työväentutkimus -palkittujen sarjassa. Lisäksi raati myöntää kunniamaininnan teokselle, joka avaa kiehtovan näkymän erään perheen vaiheisiin sadan vuoden aikamatkalla.

VUODEN TYÖVÄENTUTKIMUSPALKINTO
ESA LAHTINEN – SATA LASISSA: KAUKLAHDEN PYRINNÖN HISTORIA 1914-2015

Esa Lahtisen teos Sata lasissa: Kauklahden Pyrinnön historia 1914-2015 on erinomainen esitys Espoon Kauklahdessa edelleen toimivan, vuonna 1914 perustetun Kauklahden Pyrinnön satavuotisista vaiheista. Teos on paitsi urheiluhistoriaa, jonka alalta Vuoden työväentutkimus -palkintoa ei ole aiemmin myönnetty, myös kotiseutuhistoriaa, poliittista historiaa, kulttuurihistoriaa ja aktiivisten ihmisten elämänpiirin kartoitusta. Sen sivuilla yhtyy paikallinen urheilutoiminta kyläkunnan muuhun elämään, minkä lisäksi paikallisen seuran vaiheiden kehitys asettuu oivallisesti osaksi suomalaisen urheiluseuraelämän yleistä kehitystä. Kauklahden Pyrinnön vaiheet voisi sijoittaa paikallisin yksityiskohdin sävytettyinä lähes kaikkialle suomalaisessa urheiluseuratyössä.

Esa Lahtinen. Kuva: Jarkko Hyppönen

Lahtinen kuvaa oivallisesti Pyrinnön syntyvaiheet paikallisessa työväenyhdistyksessä ja juoksuttaa kehityksen itsenäiseksi seuraksi ja halki kevään 1918 sisällissodan ja 1920- ja 1930-lukujen vaiheiden aina sotavuosiin ja niiden jälkeiseen moninaiseen kehitykseen, jota ilmensi niin muu työväenkulttuuri, vähitellen uudelleen muotoutuva lajivalikoima ja vihdoin viimeisten vuosikymmenten täysin uusiin muotoihin kehittynyt toiminta.

Mukana on myös kaiken aikaa useiden vuosikymmenten ajan elimellisesti seuran toimintaan liittynyt kytkös paikalliseen lasitehtaaseen. Kaari perinteisestä yleisurheilu-, paini- ja hiihtoseurasta, jossa taustalla vaikutti alkuvuosikymmeninä vahva työväenaate, nykyiseen, ennen muuta junioritoimintaan keskittyvään palloiluseuraan tulee vakuuttavasti esiin. Ansiokasta on myös teoksen erinomainen, informatiivinen kuvitus sekä onnistunut, raikas, värikäs taitto.

VUODEN TYÖVÄENTUTKIMUS -KUNNIAMAININTA
IRMA PUUMALAINEN – LIEKSAN ANNI: AIKAKAUTENSA VAHVA NAINEN

Irma Puumalaisen teos Lieksan Anni: aikakautensa vahva nainen, jolle palkintoraati myöntää kunniamaininnan, on kuvaus tekijän isoäidin, vuosina 1890 – 1980 eläneen Anni Turunen-Puumalaisen ja hänen perheensä vaiherikkaasta elämästä, jota tekijä on kartoittanut antaumuksella ja eittämättä laajasti kohteensa ja koko perheyhteisön eri aineistoja sekä keskusteluja hyväksi käyttäen. Anni Turunen oli pohjoiskarjalainen pienviljelijävaimo, kansanparantaja, hieroja ja sosialidemokraattisen työväenliikkeen aktiivi, jonka elämä täyttyi niin onnen hetkistä kuin raskaista iskuistakin. Kuolema vieraili perheessä useasti. Puumalainen kuvaa isoäitinsä vaiheita kiihkeän oloisesti. Teksti on mukaansa tempaavaa ja osoittaa, että tekijä on tekemässä selkoa sukunsa vaiheista suurella sydämellä. Puumalainen ei unohda kytkeä isoäitinsä elämänvaiheita muuhun yhteiskunnalliseen kehitykseen. Paikallinen, koko Suomen ja paikoin jopa Euroopankin historia nousevat tekstissä esiin, mutta tietyt loikat kauas muille maille ovat vain osa tekijän kiihkeää esitysotetta. Kirjan loppuosassa tekijä kuvaa antoisasti isoäitinsä elämää Helsingin Kalliossa, jonne Anni muutti elämänsä ehtoopuolella. Kuvaus elämästä työläiskaupunginosassa on yhtä antoisaa kuin esitys pohjoiskarjalaisesta kylämiljööstä.

Puumalaisen työssä nousee esiin yksittäisen ihmisen elämä kaikkineen ja tavalla, joka saa lukijankin miettimään omia juuriaan ja edellispolvien elämää. Työ on harrastajakirjoittajan erinomainen kirjallinen ponnistus, joka kohteensa vaiheiden myötä on myös oma pieni, mutta laajempia näkymiä avaava osa suomalaista työväenhistoriaa.

Palkintoraadin jäsenet

Vuoden 2017 Vuoden työväentutkimus -palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtajana VTT, dosentti Erkki Vasara sekä muina jäseninä VTT Arja Alho, FM, tietokirjailija Eeva-Liisa Oksanen, FM, arkistotyöntekijä Pete Pesonen, FT, tutkija Irma Tapaninen ja FM, kirjastotyöntekijä Alpo Väkevä. Raadin sihteerinä toimi YTM, kirjastonhoitaja Raija Kangas.

Vuoden työväentutkimus -palkinnot 2017 luovutettiin Työväenliikkeen kirjastossa, maanantaina 6.3.2017 klo 14.00.

Lisätietoja antaa Raija Kangas
raija.kangas@tyovaenperinne.fi
puh. 050 323 5772

Vuoden Työväentutkimus -palkinto 2016

Vuoden Työväentutkimus -palkinto julkistetaan Työväenliikkeen kirjastossa maanantaina 6.3.2017 klo 14:00.

Työväenperinne – Arbetartradition ry järjesti ensimmäisen työväenperinneillan 5.3.1996 Anna Wiikin syntymäpäivän kunniaksi. Tämän jälkeen Työväenperinnepäivää on vietetty vuosittain aina maaliskuun viidennen päivän tienoilla.

Työväentutkimus-palkinto on kohdistettu laadukkaaseen tutkimukseen, joka edustaa työväen historian, perinteen ja kulttuurin tutkimusta. Palkinnolla halutaan korostaa perinteen ja historian merkitystä ihmisille ja yhteiskunnalle, virittää julkista keskustelua yhteiskunnallisesti merkittävästä tutkimuksesta sekä tukea ja kannustaa alan tutkijoita ja harrastajia. Sen tarkoituksena on kannustaa niin akateemista kuin muutakin työväestöön liittyvää historia-, perinne- ja kulttuuritutkimusta. Työväenperinne – Arbetartradition ry haluaa palkinnolla päivittää työväen tutkimusta ja korostaa sen merkitystä osana työn ja yhteiskunnan muutosta.

Työväenperinne ry jakaa Vuoden Työväentutkimus-palkinnon 2016, jossa on arvioitu vuonna 2015 ja 2016 ilmestyneet harrastajatutkijoiden teokset: Palkinto jaetaan vuorovuosina ammattitutkijoille ja harrastajatutkijoille. Arvioinnissa on aina mukana kahden viimeisen vuoden aikana ilmestyneet tutkimukset.

Palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtajanaan VTT, dosentti Erkki Vasara ja jäseninä: VTT tutkija ja vapaa kirjoittaja Arja Alho, tietokirjailija Eeva-Liisa Oksanen, FM arkistotyöntekijä Pete Pesonen, FT Irma Tapaninen ja FM kirjastotyöntekijä Alpo Väkevä, raadin sihteerinä toimii kirjastonhoitaja, YTM Raija Kangas.

Tervetuloa!

Viaporin kapina – julkistustilaisuus 2.3.

111 vuotta Venäjän vallankumouksen alusta: Uutuuskirja Viaporin kapina

111 vuotta sitten Venäjän vallankumous otti ensiaskeleensa – Suomessa. Kesällä 1906 Helsingin edustalla alkoi tapahtua: yli 2 000 sotilasta tarttui aseisiin Helsingin sotilassaarilla, Viaporissa ja Katajanokalla. Punalippu – Maata ja vapautta – liehui Viaporin korkeimmalla kalliolla Kuninkaansaaressa lähes kolme päivää. Maaliskuun alussa julkaistava uutuuskirja, Jarmo Niemisen Viaporin kapina (Into Kustannus 2017) pureutuu näihin Suomessa vähän tunnettuihin tapahtumiin.

Viaporista alkoi Venäjän aseellinen vallankumous. Tsaari kukisti kapinan verisesti. Kaatuneita, kadonneita ja haavoittuneita oli satoja. Oikeuden eteen joutui tuhat miestä, joista 28 teloitettiin, lähes jokainen tuomittiin ja heistä 130 lähetettiin yli kymmeneksi vuodeksi Moskovaan kuritushuoneeseen – käytännössä kuolemaan. Kiinni jääneet Suomen punakaartilaiset, 81 miestä, tuomittiin Turun hovioikeudessa vuosiksi kuritushuoneeseen. Ankarimmat tuomiot raivasivat osaltaan tietä Venäjän vallankumoukselle ja kapina vaikutti myös suomalaisten mieliin: Venäjän raakuus kansalaisiaan kohtaan kuohutti suomalaisia ja osaltaan kiihdytti Suomen itsenäistymistä.

Niemisen uutuuskirja luo elävän kertomuksen näihin tapahtumiin temmaten lukijan mukanaan Viaporin saariston ja Helsingin taisteluiden melskeeseen. Kirjan lähdemateriaali on poikkeuksellisen laaja: se perustuu Helsingin käräjäoikeuden ja Turun hovioikeuden kuulustelupöytäkirjoihin, kapinan johtajien ja ideologien myöhempiin kirjoituksiin, tapahtuma-ajan lehtiartikkeleihin sekä kirjoittajan omakohtaiseen havainnointiin ja pohditaan taistelumaastoista. Mielenkiintoisena lisänä ovat henkilöhakemiston kuvaukset kapinallisista ja tsaarille uskollisista sotilaista.

Jarmo Nieminen kuvaa Viaporin tapahtumien merkitystä: ”Minulle Viaporin kapina on ollut ehtymätön maastoretkieni ja arkistotutkimuksieni kohde. Miten kapina johdettiin, mitä oikeasti tehtiin ja suomalaisen punakaartin vaiettu ensimmäinen aseellinen taistelu ovat minua innoittaneet. Nyt tiedän, mitä tapahtui ja ymmärrän, mitkä juuret vuoden 1906 sotilaskapinalla Helsingissä on Suomen itsenäistymiseen.”

Jarmo Nieminen on upseeri, entinen Sotahistorian laitoksen johtaja ja nykyinen tietokirjailija, joka on tutkinut Viaporin tapahtumia ja taistelupaikkoja yli 20 vuoden ajan. Hänen maineikkaita teoksiaan ovat muun muassa Teloitettu totuus – Kesä 1944 (yhdessä Jukka Kulomaan kanssa), Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa – Sotasurmat 1917–1918, Aarresaaret – Helsingin saariston uskomaton luonto, joka palkittiin vuoden luontokirjaksi 2014, sekä Keisarin perintö – Kertomuksia Helsingin sotilassaariston historiasta.

Kirja julkaistaan 2.3.2017 klo 17 Työväenliikkeen kirjaston kirjallisuusillassa.

Lisätietoja:
Jarmo Nieminen
045 656 7542
jarmo.nieminen@aarresaaret.fi