Kirjakahvila: Merja Minkkinen – Feministilaulukirja

Torstaina 27.9. klo 18:00-19:30

Toimittaja Merja Minkkisen kokoama Feministilaulukirja on illan aiheena kirjaston 27.9. kirjakahvilassa. Lauluryhmä Lilith esiintyy tilaisuudessa ja esittää teoksen lauluja. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Demarinaisten kanssa.

Vapaa pääsy, kahvitarjoilu.

Tervetuloa!

”Feministilaulukirja päivittää naisasialaulut 2010-luvulle

Varokaa liikettä, joka laulaa!
Tämä rauhanliikkeen 1980-luvulla lanseeraama iskulause pitää yhä paikkansa. Kaikilla yhteiskunnallisilla uudistusliikkeillä on omat taistelu-, hengennostatus- ja rakkauslaulunsa, ja tämä pätee myös feministiseen naisliikkeeseen.

Naislauluja on toki kerätty ja julkaistu Suomessa jo aiemminkin. Vuonna 1986 ilmestyi Merja Hurrin toimittama Naislaulukirja, jonka julkaisemista Demarinaiset, silloin vielä Sosialidemokraattiset Naiset, oli mukana tukemassa.

Naislaulukirjan synnystä on kuitenkin kulunut yli neljännesvuosisata. Sen jälkeen on syntynyt ja kasvanut kokonainen kotimainen naispuolisten lauluntekijöiden sukupolvi. On kasvava joukko itsestään ja sukupuolestaan ylpeitä naisia, joiden kykyjä mieskollegatkin arvostavat. Chisu, Jenni Vartiainen, Paula Vesala, Erin ja monet muut ovat tuoneet naisnäkökulmaa ja naisten oikeuksia esiin omassa tuotannossaan, rohkeasti ja taiteellisesta tasosta tinkimättä.

Demarinaiset on nyt julkaissut Feministilaulukirjan, jossa on yhteensä 50 laulun sanat, soinnut sekä taustatiedot kaikista lauluista ja niiden tekijöistä. Laulut ovat etupäässä uudempia, 1990-luvulla tai sen jälkeen tehtyjä, mutta mukana on myös joitakin vanhoja klassikoita, kuten todennäköisesti jo 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa levinnyt Leskiäidin tyttäret.

Feministilaulukirjan toimittaja Merja Minkkinen (ent. Hurri) on Naislaulukirjan lisäksi aikaisemmin koonnut myös teokset Rauhanlauluja (1980), Rauhanlauluja II (1982) ja Tuule tuuli leppeämmin missä köyhä raataa (1988).

-Vaikka kaikki kirjan laulut edustavat naisnäkökulmaa, feminismiä ei ole rajattu mitenkään tiukkapipoisesti tai puhdasotsaisesti, Minkkinen sanoo. -Demarinaiset antoi minulle laulujen valinnassa vapaat kädet. Ainoa itseoikeutettu biisi, joka ehdottomasti haluttiin mukaan, oli J. Karjalaisen Doris, klassikkohitti vuodelta 1985, jonka itsenäisestä reissunaisesta on tullut esikuva kaikille naisliiton jäsenille, Dooris-lehden lukijoille ja Dooris-verkoston jäsenille.

Feministilaulukirja julkistettiin virallisesti lauantaina 28.7.2012 Työväen Musiikkitapahtumassa Valkeakoskella.”

Kirjakahvila: Ville Kaarnakari – Operaatio Finljandia

Torstaina 20.9. klo 18:00-19:30

Kirjailija Ville Kaarnakari saapuu kirjastoon esittelemään uutukaisteosta ’Operaatio Finljandija’. Aiheena kirjailijan näkökulma sotahistoriaan ja kanssakirjailijan rooliin. Dokumenttien käyttäminen kaunokirjallisuuden ytimenä on myös eräs keskustelun aiheista. Haastattelijana toimittaja Jorma Hyvönen. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Uudenmaan Kirjoittajien kanssa.

Vapaa pääsy, kahvitarjoilu.

Tervetuloa!

Kirjakahvila: Raija-Sinikka Rantala – Miekkatanssi

Torstaina 6.9. klo 18:00-19:30

Vieraana monipuolinen kirjoittaja ja teatterintekijä. Kuulemme hänen näkemyksiään kirjoittamisesta, käsikirjoittamisesta ja teatteriesityksen valmistelemisesta, kirjoittamisen dramaturgiasta ja miten dialogi vie tarinaa eteenpäin.

Haastattelijana runoilija Riku Räihä. Tilaisuus järjestetään yhdessä Uudenmaan Kirjoittajien kanssa.

Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Taiteiden yön kirjakahvila: Joni Krekola – Maailma kylässä 1962

Taiteiden yönä 23.8. klo 18:00-19:30

Tutkija Joni Krekola saapuu Työväenliikkeen kirjastoon keskustelemaan uutukaisteoksestaan ”Maailma kylässä 1962: Helsingin nuorisofestivaali”. Taiteiden yön kirjakahvilan haastattelijana toimittaja Veli-Pekka Leppänen.

Vapaa pääsy, kahvitarjoilu.

Tervetuloa!

”Helsinki kulttuurisen kylmän sodan näyttämönä
Noin 12 000 nuorta idästä, lännestä ja etelästä saapui kesällä 1962 Helsinkiin Maailman nuorison ja ylioppilaiden VIII rauhan ja ystävyyden festivaalille. Tunnelma oli jännittynyt, sillä vastustajat pitivät festivaalia kommunistinuorison juhlana.

Nuorisofestivaali viritti kaupungin poikkeustilaan: jännite purkautui nuorison mellakointina ydinkeskustassa. Lättähattujen öisestä hulinoinnista raportoitiin sekä Moskovan että Washingtonin suurvaltajohdolle.

Festivaaliohjelmaan kuului joukkotapahtumia, kulttuuri- ja urheilutilaisuuksia, ystävyystapaamisia sekä seminaareja. Helsingin kulttuuritarjonta, joka koostui festivaaliohjelmasta ja amerikkalaisten vastafestivaalista, oli ennennäkemättömän monipuolinen.

Rauhan ja ystävyyden festivaali Helsingissä oli kylmää sotaa kulttuurin keinoin. Haasteista huolimatta yksi Suomen historian suurimmista kansainvälisistä tapahtumista kyettiin toteuttamaan mallikkaasti.

Festivaaliviikolla Helsingissä ihastuttiin ja vihastuttiin, tanhuttiin ja twistattiin, paettiin kyynelkaasua ja loikattiin länteen. Myös tasavallan ikinuori presidentti Urho Kekkonen puettiin festivaaliliinaan.” (Like 2012)