Näyttely Työväenliikkeen kirjastossa 4.10. – 29.11.2019.
Tämä vuosi on tuplajuhlavuosi! Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n lehden Elintakeen ensimmäisen numeron ilmestymisestä tuli heinäkuussa täyteen 70 vuotta. Lisäksi helsinkiläinen animaationtekijä, sarjakuvapiirtäjä ja kuvittaja Maria Björklund on tehnyt SEL ry:lle kuvituksia 10 vuoden ajan.
Björklundin kuvituksiin kymmenen vuoden ajalta on mahtunut monenlaista piirrosta esimerkiksi mainoksiin ja julisteisiin. Valtaosa kuvituksista on kuitenkin tehty Elintae-lehteen, aluksi työsopimustietoa tarjoavalle TES-info-palstalle, sittemmin Selvitetty tapaus -palstalle, jossa käsitellään erilaisia työpaikkojen ristiriitatilanteita, joita liitto on auttanut ratkomaan. Näissä tositarinoissa samat aiheet toistuvat yhä uudestaan: irtisanomiset, lomautukset, työsuhteiden ketjutus, väärin maksetut palkat, työtapaturmat.
Kuvittamisen jujuksi muodostuu se, miten samankaltaisen tarinan voi muokata aina vain uudestaan iskeväksi kuvitukseksi, joka kerta eri tavalla. Kuvien suola löytyy elintarvikealan konkreettisuudesta – makkarat, juustot ja leivät tuovat virkistävää vaihtelua kuvittajille liiankin tuttuun näyttöpäätetyöläisten kuvaamiseen. Kuvissa hikoillaan ja palellaan, ja joskus veri lentää yhtä lailla teurastajasta kuin teuraastakin.
Oivaltavia kuvia elintarviketyöstä ja sen tekijöistä on syntynyt vuodesta 2009 alkaen jo lähes 150. Kuvitusten parhaat palat on koottu näyttelyksi, joka on esillä Helsingissä Työväenliikkeen kirjastossa 4.10.-29.11.2019.
Taiteilijan 70-vuotisjuhlan kunniaksi Suomen Sarjakuvamuseo on koonnut kiertonäyttelyn ja juhlajulkaisun. Näyttely kartoittaa taiteilijan uran vaiheita ja nostaa sieltä esiin merkittävimmät teokset ja hahmot ja erityisesti läpi uran ulottuvan savolaisuuden. Minä Jope -juhlajulkaisu kattaa Pitkäsen uran huippukohdat sarjakuvanäytteiden, haastattelujen ja artikkelien pohjalta. Pyrkimyksenä on antaa mahdollisimman laaja kuva siitä, miten paljon yksittäinenkin sarjakuvantekijä pystyy halutessaan – ja pakon edessä – tekemään sekä vaikuttamaan useampaan sukupolveen. Kirja etenee aikakausittain ja peilaa tekijän tuotantoa ajan kulkuun ja sen tulkitsijana. Kirjan toimittavat pitkän linjan sarjakuvatoimijat Ville Hänninen, Vesa Kataisto ja Kari Puikkonen. Kirjan kustantaa Zum Teufel-kustannus.
Kotimaisten design-klassikoiden valmistajien, mm. Arabian ja Marimekon teettämien muistipelien lisäksi näyttelyssä voi tutustua esimerkiksi graafista suunnittelua ja katumuotia esitteleviin memory-peleihin. Myös taide- ja kulttuurihistoriallisten museoiden kokoelmista tuotteistetut muistipelit tulevat tutuiksi. Ne osoittavat, että nämä taiteeseen ja taideteollisuuteen liittyvät muistipelit ovat nousseet viime vuosina pienimuotoiseksi trendiksi Suomessakin.
Ulkomailla tällaiset taidetta ja taideteollisuutta esittelevät memoryt ovat olleet suosittuja jo pitkään. Niitä on tehty niin kirjasintyypeistä kuin arkkitehtuuristakin. Kotimaisten pelien lisäksi näyttelyssä on esillä ruotsalaisia, hollantilaisia, brittiläinen, ranskalainen, saksalainen, itävaltalaisia ja yhdysvaltalaisia taide- ja taideteollisuusmuistipelejä.
Ehkäpä pian näemme pahviset taide- ja taideteollisuusmemoryt uuden kohderyhmän käsissä. Miksipä niitä ei hyödynnettäisi vanhustyössä? Muotoiluklassikoiden kuvat voivat herättää yllättäviä muistoja: kenelle hankittiin Aalto-vaasi läksiäislahjaksi, kuka tiputti Kilta-kulhon lattialle, mihin Gardbergin veitset ja haarukat katosivat…