Punainen lanka -yhteisötaideprojekti

Punainen lanka on yhteisötaideprojekti, jossa toteutetaan Työväenliikkeen kirjastoon yhteisötaideteos. Yhteisötaideteoksen materiaalina käytetään kirjastosta poistettuja kirjoja ja muuta tarpeetonta aineistoa. Projektissa kirjoja katsotaan ja niihin tutustutaan aivan uudesta näkökulmasta – pohditaan kirjojen esineellisyyttä, niiden kuvia ja jälkiä, hajuja, kosketuksen tuntumaa.

Yhteisötaideteoksen työpajat pidetään Työväenkirjaston ystävien Punanurkassa (Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki). Työpajat järjestetään kuutena torstaina huhti-syyskuussa. Lopullinen teos julkistetaan marraskuussa 2015 Stadin työväenkirjallisuuspäivänä. Työpajat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.

Yhteisötaideprojektin punaisena lankana on, että osallistujat pohtivat työskentelynsä lomassa rennosti omaa näkökulmaansa tietoon, yhteiskuntaan ja kulttuurin sekä näiden aiheiden siirtämiseen sukupolvelta toiselle. Tavoitteena on, että oman ajattelun punainen lanka tulee esille. Halutessaan osallistuja voi perustella kirjallisesti omia valintojaan, mikä sekin voi olla tärkeä osa kokonaisuutta.

Yhteisötaideteoksen sisältö ja muoto syntyy työpajatyöskentelyn aikana. Osallistujat tekevät projektin aikana omat itsenäiset teoksensa, jotka ”sidotaan” yhteen kokonaisuudeksi. Lopullisesta teoksesta tulee tekijöidensä näköinen.

Työpajoihin, joihin voi osallistua oman aktiivisuutensa mukaan kerran tai useammin, kannattaa ilmoittautua etukäteen sähköpostitse tai kirjaston palvelutiskillä olevaan listaan.

Punainen lanka työpajat klo 16.30
To 23.4. KIRJA ≈ tiedon tarve
To 7.5. KIRJA ≈ punainen
To 11.6. KIRJA ≈ kirja ja minä
To 6.8. KIRJA ≈ valta ja aate
To 27.8. KIRJA ≈ taideteos
To 24.9. KIRJA ≈ pohdinta

Ilmoittautuminen ja tiedustelut
Eeva Louhio
eeva.louhio (at) pp.inet.fi

Maija Toropainen
maijatoropainen (at) gmail.com

Tervetuloa!

Vuosikerta 1986 – Valtiotieteellisessä tiedekunnassa 1986 promovoitujen tohtoreiden kirjanäyttely

Näyttely Työväenliikkeen kirjastossa
25.5.-31.8 klo 8-16

Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan VIII promootiossa 23.5.1986 valtiotieteiden tohtorin arvon ja merkit, hatun, miekan ja diplomin, saaneet tohtorit puolisoineen ovat promootiosta lähtien kokoontuneet joka vuosi yhteiselle illalliselle. Tänä vuonna, joka on myös tiedekunnan 70. juhlavuosi, tohtorit ovat valikoineet tärkeimpiä julkaisujaan näyttelyyn, joka on yleisön nähtävillä 25.5-31.8 välisenä aikana klo 8-16 Työväenliikkeen kirjaston aulassa (Sörnäisten rantatie 25). Kirjanäyttelyssä on esillä julkaisuja seuraavilta tutkijoilta: Katarina Eskola, Marjaliisa Hentilä, Seppo Hentilä, Reino Hjerppe, Riitta Hjerppe, Riitta Jallinoja, Magnus Lemberg, Harri Sintonen, Paula Tiihonen, Seppo Tiihonen, Arja Turtiainen, Turto Turtiainen sekä Martti Turtola.

Emeritusprofessori Seppo Hentilä esittelee kirjanäyttelyn yleisölle torstaina 28.5.2015 klo 14.30-15.00.

Näyttely: Kirjanmerkki – Lukukulttuurin unohdettua historiaa?

Kirjanmerkki
Lukukulttuurin unohdettua historiaa?
Näyttely Työväenliikkeen kirjastossa
2.2.-2.4.2015

Kirjanmerkki – Lukukulttuurin unohdettua historiaa? -näyttely koostuu koti- ja ulkomaisista kirjanmerkeistä. Värikylläisten kirjanmerkkien avulla voi tehdä kirjallisen maailmanympärysmatkan. Tuttuja kirjankuvituksia ja uusia kieliä löytyy kirjanmerkeistä siinä missä ihan uusiakin kirjatuttavuuksia.

Kirjanmerkit2015 009Vuosituhannen vaihteessa presidentti Putinkin tuotteistettiin Venäjällä kirjanmerkiksi. Voisiko presidentti Sauli Niinistöstä laatia vastaavia kimallekuvia? Näyttely paljastaa ainakin, millaisia kirjanmerkkejä on tehty presidentti Tarja Halosesta.

Kirjanmerkki-näyttelyssä esitellään myös kirjanmerkkitaidetta ja kirjanmerkkien historiaa. Esillä olevat vanhimmat kotimaiset kirjanmerkit ovat 1800- ja 1900-luvun vaihteesta, mutta mukana on myös kaksi valaanluista kirjanmerkkiä vuodelta 1701.

Kirjanmerkit2015 001Varhaisin kirjallinen maininta kirjanmerkistä lienee vuodelta 1345, jolloin ilmestyi Richard de Buryn Filobiblon. Suomalaisen kirjanmerkin historia alkanee päreestä tai puulastusta vuollusta kiertokoulujen ällätikusta. Tätä kirjainten näyttäjänä käytettyä tikkua pidettiin myös kirjanmerkkinä.

Taloudellisesti kirjanmerkkien kauppa vaikuttaa ns. nappikaupalta, mutta kannattaa muistaa, että paperituotteiden kate on kirjakaupoissa parempi kuin kirjojen. Kaiken lisäksi Salme Sauren aarikka: oman maan mansikka -teoksen (2003) mukaan aarikan kirjanmerkit kuuluivat niihin pikkuesineisiin, jotka kannattelivat aarikan 1990-luvun laman yli.

Näyttely koostuu pitkälti paperi- ja pahvikirjanmerkeistä, mutta esillä on myös muista materiaaleista valmistettuja kirjanmerkkejä. Kotimaisena erikoisuutena on pidettävä 1930-luvulla valmistettua Mikki Hiiri -aiheista metallikirjanmerkkiä.

Kirjanmerkki – Lukukulttuurin unohdettua historiaa? -näyttelyn on koonnut tietokirjailija Niklas Bengtsson.

Lisätietoja niklas.bengtsson@welho.com.

Avoinna: 2.2.–2.4.2015, ti 10-18, ke 12-18, to 10-16, pe 10-16
Paikka: Työväenliikkeen kirjasto,
Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki

Runosta kuva, kuvasta runo

Vastakaiku
Runosta kuva, kuvasta runo
Työväenliikkeen kirjasto
syksy 2014

Näyttelyn avajaiset 9.9. klo 17.30.

Vastakaiku-näyttely esittelee keväällä 2014 toteutetun kokeilevan runokuva-työpajan teoksia. Työväenliikkeen kirjastossa näyttely levittäytyy kirjaston tiloihin antaen näin mahdollisuuden omassa rauhassa tutustua teosten teksteihin ja kuviin.

Kati-Pirjo-kuvaRunoilijan ja kuvantekijän yhteistyö on mahdollistanut ainutlaatuisen tekemisen taiteilijoiden välillä. Työpajan runoilijat ovat tarjonneet runojaan kuvitettavaksi ja kuvataiteilijoiden työt ovat toimineet lähtökohtana runoilijoille. Kun Eeva Louhion ja Gua Vainion vetämät työpajatapaamiset alkoivat helmikuussa 2014, ensimmäinen näyttelytila Lasipalatsissa oli jo varattu.

Vastakaiku -näyttelyn runoilijat ovat Marja-Liisa Hyvärinen, Pirjo Kotamäki, Outi-Illuusia Lilja, Satu Manninen, Pilvi Pääkkönen, Jolin Slotte, Tiina Svensk ja Katriina Uski. Työpajan kuvittajat ovat Mirkka Eskonen, Tiina Eräpuu, Filippa Hella, Pekka Järveläinen, Eeva Louhio, Liisa Louhio, Outi-Illuusia Lilja, Maija Toropainen, Gua Vainio ja Kati Vuorento.

Kati-Pirjo-teksti”Kuvittajat tuntuvat olevan jossain mielessä hengeltään samalla lailla alisteisia teokselle eli tekstille kuin näyttelijät. Mutta me kirjoittajat olemme alkutuottajia kuten metsäkasvattajat. Kun me käymme työhön, meillä on rajoina periaatteessa vain omat estomme”, kirjoittaa Marja-Liisa Hyvärinen, yksi työpajan kahdeksasta runoilijasta. Työpajassa myös kuvat käännettiin sanoiksi ja kuvantekijä on uudessa roolissa alkutuottajana.

Rinnakkaistaideteokset, kuva ja runo on painettu samalle grafiikan arkille. Näyttelyn teokset ovat kuin kirjan aukeamia. Liisa Louhio sitoi grafiikan vedokset kahdeksi livre d’artiste -tyyppiseksi taiteilijakirjaksi. Ne ovat esillä vitriinissä ja selattavissa pyydettäessä.

”Työpajalla on vallinnut vapaa ja keskusteleva ilmapiiri, joka on mahdollistanut vuorovaikutteisten ideoiden syntymisen. Olemme saaneet kokea tapaamisissamme herkkää liikutusta, hersyvää naurua ja yhdessä luomisen riemua. Teoksille on avautunut pidemmälle vietyjä, monitasoisia tulkintoja, jotka saattavat inspiroida jatkotyöskentelyynkin tulevaisuudessa.” kirjoittaa Katriina Uski.

Lisätietoja näyttelystä antavat Eeva Louhio, puh. 044 352 4846, eeva.louhio@pp.inet.fi, Maija Toropainen, maijatoropainen@gmail.com, puh. 040 8370 386 ja Gua Vainio, puh. 040 7264 008, gua@welho.com

Vuoden mittaisen runokuvatyöpajan yhteistyökumppanit ovat Nuoren Voiman Liitto ja Kuvittajat ry.
Vastakaiku-näyttely oli elokuussa 2014 Lasipalatsissa osa Runokuu-festivaalin ennakko-ohjelmaa. Runokuu järjestetään vuosittain ja se on Helsingin juhlaviikkojen yhteistyöfestivaali.
Runokuvatyöpaja on saanut avustusta Taiteen edistämiskeskukselta (Media-, sarjakuva- ja kuvitustaiteen toimikunta)

Kolme pistettä (maalauksia)

Näyttely esillä Työväenliikkeen kirjastossa keväällä 2014!

Maija Toropainen
Kolme pistettä (maalauksia)
Työväenliikkeen kirjastossa keväällä 2014.

Lähihistoriassa on asioita jotka on ikään kuin pyyhitty pois näkyvistä. Ne alkavat, kun suuri kertomus on loppu, kolme pistettä lauseen lopussa. Toinen Maailmansota on hitaasti arpeutuva haava. Ihmettelin missä on suomalainen vastarintaliike, kun eurooppalaiset sankaritarinat puolen vuosisadan takaa kuvaavat rohkeita toisinajattelijoita. ”Suomalainen vastarintaliike, teloitetut sankarit” on 24-osainen sarja, johon olen pyrkinyt kuvaamaan Malmin hautausmaan teloitettujen muistomerkkiin nimetyt henkilöt ja neljä muuta henkilöä joista löytyi valokuva. Kansan Arkiston henkilökunta auttoi valokuvien etsimisessä, mutta kaikista ei löytynyt kuvaa.

Vaikka 1931 oli saatu ”Omatuntolaki”, mikä salli aseista kieltäytymisen muistakin kuin uskonnollisista syistä,  se ei ollut voimassa enää sodan sytyttyä. Arndt Pekurinen (1905-1941) oli vankilassa Talvisodan ja välirauhan ajan, mutta lähetettiin rintamalle jatkosodan sytyttyä, jossa hän ei kuitenkaan suostunut asepukuun eikä kivääriin. Hänet ammuttiin. Martta Koskinen toimi aktiivisesti vastarintaliikkeessä kuljettaen salaviestejä ja auttoi sodasta kieltäytyneitä. Hänet teloitettiin 1943.   Valpo ampui Aatto Sallisen tämän kotona. Tosin kuulustelupöytäkirjoissa Valpon etsivät väittivät Sallisen tehneen itsemurhan ampumalla itseään ohimoon ja sitten ristineen kätensä rinnalleen. Martti Koivistoisen teloitusselostuksessa on kirjoitettu, että ”Onnistunut kuolema – kuoli takuulla –  5 reikää sydämen seutuvilla ja 1 alaruumiissa.”

Malmin hautausmaan joukkohaudan muistokiveen on kaiverrettu Martta Koskisen, Emil Leinon, Kaarlo Väisäsen, Arnold Salmisen, Boris Repinin,  Urho Kaipasnen, Toivo Poutasen, Veikko Pöystin, Jukka Soinisen, Erkki Polojärven, Heikki Koppalovin,  Martti Koivistoisen, Jalmari Kaarisolan, Risto Westerlundin, Olavi Heimanin, Yrjö Klipin ja Aatto Sallisen nimi. Heidät ja Arndt Pekurisen, Olavi Laihon, Mary Louise Martin ja Aleksi Nummen olen kuvannut maalaussarjaan. Suomalainen vastarintaliike, teloitetut sankarit – maalaussarja oli esillä Stoan galleriassa joulukuussa 2013. Veikko Pöystin ja Arndt Pekurisen kuvat olivat Lahdessa Skjl:n MUOTOKUVA -ryhmänäyttelyssä.

Maalausteni nimet avaavat käsitteellisen ja kerronnallisen ulottuvuuden. Kovero -niminen maalaus viittaa Itä-Karjalaan jatkosodan aikana 1942 perustettuun keskitysleiriin. Näkemisen, ymmärtämisen ja löytämisen yhteys on järjestetty uudelleen maalauksiksi.

Suuri kiitos Kansa Arkiston Pia Pursiaiselle ja Kari Määttäselle ja Työväenliikkeen kirjaston henkilökunnalle.

Helsingissä 21.2.2014 Maija Toropainen

Lähteet:

Jukka Rislakki: Maan alla, vakoilua, vastarintaa ja urkintaa Suomessa 1941-1944, Love Kirjat, Helsinki, 1985

Kansan Arkiston Kuva-arkisto ja henkilöaineisto

– Maija Toropainen (s.1956) on helsinkiläinen kuvataiteilija. Hänen edellinen näyttelynsä oli ”Kolme pistettä ja muita kertomuksia” yhdessä Pirjo Houtsosen kanssa Stoan galleriassa joulukuussa 2013 ja edellinen yksityisnäyttelynsä ”Unohtuneet maisemat”  oli syksyllä 2013 Lasipalatsin Akkuna-tilassa.  Turun Köysiratagalleriassa 2012  pidetty näyttely ”töitä” oli Toropaisen taiteellinen opinnäyte Turun Taideakatemiassa. Reilun kahden vuoden mittainen Naisten neuvontatoimisto nro 1 on Eeva Louhion ja Maija Toropaisen yhteinen projekti, joka jatkuu vuoden 2015 alkuun.

Lisätietoja:
Maija Toropainen
0408370386
maijatoropainen@gmail.com
www.maijatoropainen.com