Hankkeet ja projektit

Vanhojen työväennäytelmien digitointiprojekti

Työväenliikkeen kirjasto on digitoinut 2024-2025 Riihi säätiön projektirahalla osan kirjaston vanhoista työväennäytelmistä.

Aineistossa keskityttiin pienien työväenkustantamoiden julkaisuihin ja omakustanteisiin. Käännetyt näytelmät ja mukaelmat ohitettiin tekijänoikeussyistä. Pienpainatteet skannattiin – näytelmän kunnon mukaan – joko rumpu- tai tasoskannerilla ja editoitiin OCR-luettavaksi. Näytelmien fyysisessä kunnossa oli suurta vaihtelevuutta. Osa aineistosta oli erittäin haurasta.

Tekijöiden kuolinvuosien tarkastaminen oli hankalaa, sillä monet kirjoittajista käyttivät nimimerkkejä. Nimimerkkien käyttö on ymmärrettävää, koska leijonanosa näytelmistä on vuosina 1908–1920 ilmestyneitä ja monet nimimerkkejä käyttäneistä olivat poliittisissa tehtävissä. Tällaisesta esimerkkinä käy Jukka Lankila, SDP:n kansanedustaja vuosina 1917–1918, joka kuoli Suomen sisällissodan jälkimainingeissa Sörnäisten kuritushuoneessa ja jonka ”Jukka L.” nimellä julkaistut näytelmät Iloitse morsian (1915) ja Helli haluaa miehen (1916) sisältyvät digitoituihin näytelmiin, tosin, kuten nimistä voi päätellä, aihe on kevyt.

Monet digitoiduista näytelmistä ovatkin huvitteluja, mutta joukossa piilee muutama vähän raadollinenkin tragedia. Esimerkkinä siitä käynee Juho (Jussi) Lonkaisen näytelmä Voitetuita (1920), joka kuvaa sisällissodan jälkimaininkeja, kun suojeluskunnan päällikkö kosiskelee vankileirille lähettämänsä torpparin vaimoa. Jussi Lonkainen oli toimittaja, joka oli vangittuna Tammisaaressa vain muutama vuosi ennen näytelmän julkaisua. Myöhemmin hänestä tuli SDP:n kansanedustaja.

Nimimerkin takaa piilee muitakin SDP:n kansanedustajia, mm. Amalia Lehtonen (SDP:n kansanedustaja Emil Saarinen) (Avautuu käyttöön v. 2027) ja Mikko Moukka (Edvard Valpas-Hänninen, SDP:n johtohahmo, Työmies-lehden päätoimittaja).

Aineisto on nyt vapaasti luettavissa Public Domain 1.0 lisenssillä Heldassa – tosin muutamassa näytelmässä on embargo vielä muutaman vuoden ajalle. Näytelmiä riittää vielä paljon, mutta jatkoprojektia odotellessa voit tutustua nyt digitoituihin näytelmiin Helda-julkaisuarkistossa: http://hdl.handle.net/10138/161105

Täydennyksiä Työväenliikkeen kirjaston sosialismia käsittelevään kokoelmaan

Työväenliikkeen kirjasto on täydentänyt luetteloituja kokoelmiaan sosialismia ja sen sukulaisaatteita käsittelevillä ulkomaisilla pienpainatteilla. Aineistoa on luetteloitu ja sisällönkuvailtu noin 250 kappaletta osaksi kirjaston avo- ja käsikirjastokokoelmaa. Hankkeen on rahoittanut Yrjö Sirolan Säätiö.

Pääosa aineistosta on marxilaisia tai sosialistisia pamfletteja ja oppikirjoja, mutta mukana on myös marxismiin ja sosialismiin kriittisesti suhtautuvia teoksia. Suuri osa aineistosta on julkaistu toisen internationaalin aikaan (1889–1916). Keskeisiä julkaisumaita ovat Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Yhdysvallat ja Pohjoismaat. Teosten kirjoittajien joukossa on tunnettuja poliitikkoja ja ajattelijoita – esim. Marx, Kautsky ja Bernstein – sekä ainakin nykypäivänä hyvin pitkälti unohdettuja poliitikkoja ja ajattelijoita – esim. Oscar Ameringer, Amédéé Hennequin ja Juli Martov.

Aineisto on tullut Työväenliikkeen kirjastolle Työväen Arkistolta, johon taas aineisto on päätynyt hankintoina ja työväenliikkeen instituutioilta sekä vaikuttajilta saatuina lahjoituksina. Teosten exlibriksistä ja signeerauksista voi huomata, että mukana on muun muassa N. R. af Ursinille, Väinö Tannerille, Edvard Valppaalle ja Väinö Voionmaalle kuuluneita teoksia. Koska julkaisut ovat olleet Suomen työväenliikkeen instituutioiden ja johtohahmojen käytössä, julkaisut voivat antaa vastauksia siihen, millaisia ajatteluvirtauksia Suomen työväenliikkeen piirissä on seurattu ja hyödynnetty.

Aineisto on sijoitettu pääosin sosialismia ja sen sukulaisaatteita käsittelevään kokoelmaluokkaan 141.8, josta ne ovat saatavissa sekä koti- että lukusalilainaan. Harvinaisemmat, käsikirjaston rariteetit-luokkaan sijoitetut painatteet ovat saatavissa vain lukusalikäyttöön. Aineisto löytyy Helka-tietokannasta, https://helsinki.fi/helka, ja Finnasta, https://finna.fi/.

Työväenliikkeen kirjasto on keskeinen kirjasto Suomessa, joka taltioi sosialismia, marxismia ja muita vasemmistolaisia ideologioita käsitteleviä painatteita. Kirjaston kokoelmaluokassa 141.8 on tällä hetkellä noin 2 150 nimekettä. Lisäksi aihepiiriä koskevaa aineistoa on sijoitettu muihin kokoelmaluokkiin. Esimerkiksi sosialismin, marxismin ja uskonnon välisiä kysymyksiä koskevat julkaisut löytyvät pääosin luokista 2 sekä 22 ja marxilaista talousteoriaa käsittelevät aineistot luokasta 330.85. Osa aihepiiriä koskevasta aineistosta löytyy digitoituna Helda-julkaisuarkistosta, Työväenliikkeen kirjaston aatteet-kokoelmasta, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/155123. Kirjastossa on myös monta hyllymetriä aihepiiriin kuuluvaa käsittelemätöntä aineistoa. Niiden käsittelyä samoin kuin jo olemassa olevien luettelotietueiden rikastamista tarkemmilla kuvailutiedoilla jatketaan tulevaisuudessa.

Lisätietoja kokoelmasta antaa tietoasiantuntija Alpo Väkevä, alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi.

Työväenliikkeen kirjaston talousbibliografia on julkaistu

Työväenliikkeen kirjasto on koonnut valikoivan bibliografian, joka käsittelee Suomen työväenliikkeen talousajattelua 1890-luvulta aina vuoteen 2020 saakka. Osa monografioista on tuotettu työväenliikkeen piirissä – tällaisia ovat esimerkiksi ammattiyhdistysjohtajien, puolueiden, ammattiyhdistysliikkeen sekä sivistysjärjestöjen julkaisut. Työväenliikkeen piirissä julkaistujen monografioiden lisäksi bibliografiaan on sisällytetty yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa tuotettuja teoksia.

Bibliografiasta jätettiin pois osuustoimintaa käsittelevät teokset, joista on jo olemassa varsin kattava kokoelmaluettelo (Työväenperinne, 1990). Myös puolueiden talouspoliittiset ohjelmat rajattiin bibliografian ulkopuolelle, samoin työmarkkinoiden toimintaa koskevat teokset, jos niissä ei käsitelty erityisesti kansantaloudellisia kysymyksiä.

Bibliografia toteutettiin Palkansaajasäätiön tuella, ja sitä täydennetään myöhemmin tarpeen mukaan.

Työväenliikkeen kirjaston talousbibliografiaan voi tutustua Helda-tietokannassa. (http://hdl.handle.net/10138/329061)

Kansalliskirjasto avasi digitoidut lehdet 1930-luvulle asti

Kansalliskirjaston digitoitujen lehtien tarjonta laajeni 10 vuodella, kun käyttöön tulivat kaikki Suomessa 31.12.1939 mennessä julkaistut lehdet. Lehdet ovat yleisökäytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Tarjonnan laajennus perustuu Kansalliskirjaston ja Kopioston väliseen sopimukseen lehtien käyttöoikeuksista. Joukossa on myös paljon työväenlehtiä. Ne on nyt koottu Työväenliikkeen kirjaston verkkosivuille.

Lehtiä digitoidaan jatkuvasti sekä kirjaston perusrahoituksella että yksityisten rahoittajien avustuksella. Kaikki digitoidut lehdet ovat käytettävissä Suomen kuudessa vapaakappalekirjastossa paikan päällä. Verkkokäytössä ovat ne lehdet, joiden käyttöoikeudesta on erikseen Kopioston kanssa sovittu sekä tekijänoikeudesta vapautunut vanha aineisto. Lisäksi erillisellä tutkijasopimuksella on uudempia lehtiaineistoja käytössä 15 korkeakoulussa ja muutamissa arkistoissa.

Palkansaajasäätiö on jo usean vuoden ajan rahoittanut työväensanomalehtien digitointia. Suomen sosialidemokraatti ja Kansan Uutiset edeltäjineen ovat Kopioston sopimuksella käytettävissä vuoteen 1966 saakka Työväenliikkeen kirjastossa, Työväen Arkistossa, Kansan Arkistossa ja Työväenmuseo Werstaalla.

https://www.tyovaenperinne.fi/kokoelmat/digitoidut-tyovaenlehdet/

Digitointiprojekti jatkuu: Työväenyhdistysten julkaisuja 1900-luvun alusta

Esimerkkejä digitoidusta aineistosta. Kolme kirjan kantta, vasemmalta lähtien: Suomen konemestariliitto 1906-1931, Suomen metallityöntekijäin liitto 1899-1914, HTY 40 v.
Esimerkkejä digitoiduista julkaisuista

Olemme digitoineet syksyn aikana Riihi-säätiön avustuksella yhteensä 2 760 sivua vanhoja työväenyhdistysten julkaisuja 1900-luvun alusta. Työ on jatkoa viime vuonna aloittamallemme työväenyhdistysten aineistojen digitointiprojektille. Yhteensä Työväenyhdistykset-kokoelmassa on jo 105 elektronista julkaisua. Aineistoissa on niin työväenyhdistysten ja ammattiliittojen toimintakertomuksia ja historiikkeja kuin nais- ja nuorisojärjestöjenkin materiaaleja. Aineistoja löytyy eri paikkakunnilta Kemistä Viipuriin.

Erityisen kiinnostavaa materiaalia on pian sisällissodan jälkeen julkaistuissa toimintakertomuksissa ja järjestöhistoriikeissa, kun pahoin kärsineet yhdistykset kävivät läpi ankaria menetyksiään ja yrittivät parhaansa mukaan käynnistellä toimintaa uudestaan, vaikka sodassa oli saatettu menettää niin keskeiset toimihenkilöt kuin yhdistyksen arkistot, rahat, kirjasto tai talokin.

Digitoidut e-aineistot ovat vapaasti käytettävissä Helda-julkaisuarkistossa osoitteessa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/305896 ja ne löytyvät myös Helka-tietokantamme kautta helsinki.fi/helka. Painettuja kappaleita säilytetään Työväenliikkeen kirjastossa.