Vuoden työväentutkimus -palkinto

Vuoden Työväentutkimus -palkinto Esa Lahtiselle ja kunniamaininta Irma Puumalaiselle

Lehdistötiedote

VUODEN TYÖVÄENTUTKIMUS -PALKINNOT

Työväenperinne – Arbetartradition ry. palkitsee vuosittain erityisen ansiokkaaksi katsomansa työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää ja muuta toimintaa käsittelevän teoksen. Joka toinen vuosi palkittavana on akateemisten ammattitutkijoiden kirjoittama teos; joka toinen vuosi, näin myös tänä vuonna, muiden tutkijoiden laatima esitys, jonka ei edellytetä täyttävän yliopistotasoisten tutkimusten kriteerejä.

Valinnan suorittaa vuosittain koottava Vuoden työväentutkimus -palkintoraati. Valintaa tehdessään raati kiinnittää huomiota teoksen kiinnostavuuteen, uuteen näkökulmaan, tarkastelumetodeihin, tunnelmaan sekä työn onnistuneeseen kokonaisuuteen. Palkinnon tarkoituksena tukea ja kannustaa työväestön laaja-alaista, oppiainerajat ylittävää akateemista tutkimusta samoin kuin tutkijapiirien ulkopuolella olevien kansalaisten aktiivista harrastusta työväentutkimuksen kirjallisella saralla. Vuonna 2017 oli arvioitavana 42 vuosina 2015 ja 2016 ilmestynyttä teosta, joista raati päätyi palkitsemaan työn, joka muiden ansioidensa ohella on aihepiiriltään uusi aluevaltaus Vuoden työväentutkimus -palkittujen sarjassa. Lisäksi raati myöntää kunniamaininnan teokselle, joka avaa kiehtovan näkymän erään perheen vaiheisiin sadan vuoden aikamatkalla.

VUODEN TYÖVÄENTUTKIMUSPALKINTO
ESA LAHTINEN – SATA LASISSA: KAUKLAHDEN PYRINNÖN HISTORIA 1914-2015

Esa Lahtisen teos Sata lasissa: Kauklahden Pyrinnön historia 1914-2015 on erinomainen esitys Espoon Kauklahdessa edelleen toimivan, vuonna 1914 perustetun Kauklahden Pyrinnön satavuotisista vaiheista. Teos on paitsi urheiluhistoriaa, jonka alalta Vuoden työväentutkimus -palkintoa ei ole aiemmin myönnetty, myös kotiseutuhistoriaa, poliittista historiaa, kulttuurihistoriaa ja aktiivisten ihmisten elämänpiirin kartoitusta. Sen sivuilla yhtyy paikallinen urheilutoiminta kyläkunnan muuhun elämään, minkä lisäksi paikallisen seuran vaiheiden kehitys asettuu oivallisesti osaksi suomalaisen urheiluseuraelämän yleistä kehitystä. Kauklahden Pyrinnön vaiheet voisi sijoittaa paikallisin yksityiskohdin sävytettyinä lähes kaikkialle suomalaisessa urheiluseuratyössä.

Esa Lahtinen. Kuva: Jarkko Hyppönen

Lahtinen kuvaa oivallisesti Pyrinnön syntyvaiheet paikallisessa työväenyhdistyksessä ja juoksuttaa kehityksen itsenäiseksi seuraksi ja halki kevään 1918 sisällissodan ja 1920- ja 1930-lukujen vaiheiden aina sotavuosiin ja niiden jälkeiseen moninaiseen kehitykseen, jota ilmensi niin muu työväenkulttuuri, vähitellen uudelleen muotoutuva lajivalikoima ja vihdoin viimeisten vuosikymmenten täysin uusiin muotoihin kehittynyt toiminta.

Mukana on myös kaiken aikaa useiden vuosikymmenten ajan elimellisesti seuran toimintaan liittynyt kytkös paikalliseen lasitehtaaseen. Kaari perinteisestä yleisurheilu-, paini- ja hiihtoseurasta, jossa taustalla vaikutti alkuvuosikymmeninä vahva työväenaate, nykyiseen, ennen muuta junioritoimintaan keskittyvään palloiluseuraan tulee vakuuttavasti esiin. Ansiokasta on myös teoksen erinomainen, informatiivinen kuvitus sekä onnistunut, raikas, värikäs taitto.

VUODEN TYÖVÄENTUTKIMUS -KUNNIAMAININTA
IRMA PUUMALAINEN – LIEKSAN ANNI: AIKAKAUTENSA VAHVA NAINEN

Irma Puumalaisen teos Lieksan Anni: aikakautensa vahva nainen, jolle palkintoraati myöntää kunniamaininnan, on kuvaus tekijän isoäidin, vuosina 1890 – 1980 eläneen Anni Turunen-Puumalaisen ja hänen perheensä vaiherikkaasta elämästä, jota tekijä on kartoittanut antaumuksella ja eittämättä laajasti kohteensa ja koko perheyhteisön eri aineistoja sekä keskusteluja hyväksi käyttäen. Anni Turunen oli pohjoiskarjalainen pienviljelijävaimo, kansanparantaja, hieroja ja sosialidemokraattisen työväenliikkeen aktiivi, jonka elämä täyttyi niin onnen hetkistä kuin raskaista iskuistakin. Kuolema vieraili perheessä useasti. Puumalainen kuvaa isoäitinsä vaiheita kiihkeän oloisesti. Teksti on mukaansa tempaavaa ja osoittaa, että tekijä on tekemässä selkoa sukunsa vaiheista suurella sydämellä. Puumalainen ei unohda kytkeä isoäitinsä elämänvaiheita muuhun yhteiskunnalliseen kehitykseen. Paikallinen, koko Suomen ja paikoin jopa Euroopankin historia nousevat tekstissä esiin, mutta tietyt loikat kauas muille maille ovat vain osa tekijän kiihkeää esitysotetta. Kirjan loppuosassa tekijä kuvaa antoisasti isoäitinsä elämää Helsingin Kalliossa, jonne Anni muutti elämänsä ehtoopuolella. Kuvaus elämästä työläiskaupunginosassa on yhtä antoisaa kuin esitys pohjoiskarjalaisesta kylämiljööstä.

Puumalaisen työssä nousee esiin yksittäisen ihmisen elämä kaikkineen ja tavalla, joka saa lukijankin miettimään omia juuriaan ja edellispolvien elämää. Työ on harrastajakirjoittajan erinomainen kirjallinen ponnistus, joka kohteensa vaiheiden myötä on myös oma pieni, mutta laajempia näkymiä avaava osa suomalaista työväenhistoriaa.

Palkintoraadin jäsenet

Vuoden 2017 Vuoden työväentutkimus -palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtajana VTT, dosentti Erkki Vasara sekä muina jäseninä VTT Arja Alho, FM, tietokirjailija Eeva-Liisa Oksanen, FM, arkistotyöntekijä Pete Pesonen, FT, tutkija Irma Tapaninen ja FM, kirjastotyöntekijä Alpo Väkevä. Raadin sihteerinä toimi YTM, kirjastonhoitaja Raija Kangas.

Vuoden työväentutkimus -palkinnot 2017 luovutettiin Työväenliikkeen kirjastossa, maanantaina 6.3.2017 klo 14.00.

Lisätietoja antaa Raija Kangas
raija.kangas@tyovaenperinne.fi
puh. 050 323 5772

Vuoden Työväentutkimus -palkinto 2016

Vuoden Työväentutkimus -palkinto julkistetaan Työväenliikkeen kirjastossa maanantaina 6.3.2017 klo 14:00.

Työväenperinne – Arbetartradition ry järjesti ensimmäisen työväenperinneillan 5.3.1996 Anna Wiikin syntymäpäivän kunniaksi. Tämän jälkeen Työväenperinnepäivää on vietetty vuosittain aina maaliskuun viidennen päivän tienoilla.

Työväentutkimus-palkinto on kohdistettu laadukkaaseen tutkimukseen, joka edustaa työväen historian, perinteen ja kulttuurin tutkimusta. Palkinnolla halutaan korostaa perinteen ja historian merkitystä ihmisille ja yhteiskunnalle, virittää julkista keskustelua yhteiskunnallisesti merkittävästä tutkimuksesta sekä tukea ja kannustaa alan tutkijoita ja harrastajia. Sen tarkoituksena on kannustaa niin akateemista kuin muutakin työväestöön liittyvää historia-, perinne- ja kulttuuritutkimusta. Työväenperinne – Arbetartradition ry haluaa palkinnolla päivittää työväen tutkimusta ja korostaa sen merkitystä osana työn ja yhteiskunnan muutosta.

Työväenperinne ry jakaa Vuoden Työväentutkimus-palkinnon 2016, jossa on arvioitu vuonna 2015 ja 2016 ilmestyneet harrastajatutkijoiden teokset: Palkinto jaetaan vuorovuosina ammattitutkijoille ja harrastajatutkijoille. Arvioinnissa on aina mukana kahden viimeisen vuoden aikana ilmestyneet tutkimukset.

Palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtajanaan VTT, dosentti Erkki Vasara ja jäseninä: VTT tutkija ja vapaa kirjoittaja Arja Alho, tietokirjailija Eeva-Liisa Oksanen, FM arkistotyöntekijä Pete Pesonen, FT Irma Tapaninen ja FM kirjastotyöntekijä Alpo Väkevä, raadin sihteerinä toimii kirjastonhoitaja, YTM Raija Kangas.

Tervetuloa!

Vuoden Työväentutkimus -palkinto Jenni Hokalle ja elämäntyöpalkinto Helena Honka-Hallilalle

LEHDISTÖTIEDOTE

Jenni Hokka ja Helena Honka-Hallila palkittiin kansainvälisenä naistenpäivänä Työväenliikkeen kirjaston tilaisuudessa, jossa muistettiin myös Miina Sillanpäätä. Vuoden Työväentutkimus -palkinnon tarkoituksena on kannustaa niin akateemista kuin muutakin työväestöön liittyvää historia-, perinne- ja kulttuuritutkimusta. Työväenperinne – Arbetartraditon ry haluaa palkinnolla päivittää työväentutkimusta ja korostaa sen merkitystä osana työn ja yhteiskunnan muutosta.

HokkaJenni
Jenni Hokka (Kuva: Tonny Hernesniemi)

Palkintoraati valitsi lukuisten erinomaisten tutkimusten joukosta palkittavaksi tutkijatohtori, filosofian tohtori Jenni Hokan tiedotusopin alaan kuuluvan väitöstutkimuksen Kakkoselta kaikelle kansalle. Kuulumisen politiikka Ylen TV2:n arkirealistisissa sarjoissa. Television poliittinen ja yhteiskunnallinen merkitys on valtava, mitä Hokka avaa mielenkiintoisella tavalla. Tutkimus käsittelee TV2:n seitsemää sarjaa neljältä eri vuosikymmeneltä Heikistä ja Kaijasta Fakta hommaan ja Kyllä isää osaa -sarjaan. Tutkimuksen avainkäsite on kuulumisen politiikka, jonka avulla Hokka käsittelee raikkaalla tavalla kansanomaisuutta, luokkaan kuulumista, sukupuolta ja suhdetta hyvinvointivaltion rakentumiseen. Hokka löytää sarjoista sekä hyvinvointivaltion murenemisen että yhteiskuntaluokkien muutoksen tarinan. Samalla nousee esiin luokka-aseman ja sukupuolen yhteenkietoutuneisuus. Tv-sarjojen kritiikkien kautta avautuu myös neljäs tarina rahvaan ja tavallisen kansan luokittelusta eri vuosikymmeninä.

Helena Honka-Hallila
Helena Honka-Hallila

Palkintoraati päätti palkita elämäntyöstä tietokirjailija ja filosofian lisensiaatti Helena Honka-Hallilan. Turkulainen Honka-Hallila on tehnyt lukuisia kuntien ja työväenjärjestöjen historioita. Hän on tarkkanäköinen tutkija, jonka teokset ovat lukijaystävällisiä ja laadultaan tinkimättömiä. Hän on myös tekstiilitutkija. Hän on kirjoittanut kymmeniä monografioita. Työväenliikkeeseen liittyviä tutkimuksia ovat muun muassa työväen raittiusliikkeen, Kymen sosialidemokraattinen piirin, kristillisen työväenliikkeen, Kotkan työväenyhdistyksen ja Eteenpäin-lehden historia.

Palkinnot Hokalle ja Honka-Hallilalle jaettiin Työväenliikkeen kirjastossa Työväenperinnepäivänä 8.3.2016 klo 15.15. Ennen palkintojenjakoa muistettiin kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi Miina Sillanpäätä.

Työväentutkimuspalkintoraatiin kuuluivat VTT tutkija ja vapaa kirjoittaja Arja Alho (puheenjohtaja), VTT tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila, OTT professori Pentti Arajärvi, VTT dosentti, erikoistutkija Marjaliisa Hentilä, FT historiantutkija Sami Suodenjoki, FT historiantutkija Päivi Uljas, raadin sihteerinä toimi YTM kirjastonhoitaja Raija Kangas.

Lisätietoja
Arja Alho
Vuoden työväentutkimus palkintoraadin puheenjohtaja
arja@arjaalho.fi

Vuoden työväentutkimus -palkinto 2015

Työväenperinne ry:n asettama palkintoraati valitsee vuosittain parhaan työväentutkimuksen. Työväentutkimus-palkinto jaetaan joka toinen vuosi työväestöä, sen elämää, historiaa ja toimintaa käsittelevälle teokselle, jonka ei edellytetä täyttävän yliopistollisen tutkimuksen kriteereitä. Teokset arvostellaan kiinnostavuuden, tunnelman, uuden näkökulman, ennen tuntemattoman kohteen, tarkastelumetodin tai muun raatilaisten silmää ja mieltä lämmittävän kokonaisuuden perusteella. Vuonna 2015 raadilla oli arvioitavanaan yhteensä 60 teosta vuosilta 2013 ja 2014, joista valinta päätyi kahteen erinomaiseen, keskenään hyvin erilaiseen kirjaan.

eero_haapanenFM Eero Haapanen on kirjoittanut Helsingin luonnosta ja historiasta lukuisia tutkielmia ja työskentelee Helsingin kaupungilla Viikin luontovalvojana. Eero Haapasen kirja Sörkan rysäkeisarit kertoo Karlssonien kalastajaperheestä kolmen sukupolven ajalta. Kirja kuvaa hienosti kalastajien arkea kaupungin laitamilla Sörnäisissä ja Vanhankaupunginlahdella 1890-luvulta 1960-luvulle asti. Haapanen vertaa värikästä elämää viettäneitä kalastajia uhkapelaajiin, joiden oli mahdollista saada suuria omaisuuksia onnenkantamoisten avulla, mutta joilta huono tuuri saattoi viedä kaiken. Kalastajien kertomus laajenee myös paikallishistorialliseksi kuvaukseksi, kun Haapanen kuvaa laitakaupungin kasvua keskittymällä Toukolan, Vallilan ja Sörnäisten paikallisiin tapahtumiin ja asukkaiden välisiin suhteisiin. Episodimaiset kuvaukset keskittyvät sisällissotaan, viinanmyyntiin ja salakuljetukseen. Haapanen tuntee kuvaamansa aiheet hyvin ja henkilökohtaisesti – sekä kalastajaperheen että Vanhankaupunginlahden alueen.

väinö_tervoTyöväenyhdistyksen historiankirjoittaja Väinö Tervon teos Sotkamon työväentalo – torpasta taloksi kuvaa Sotkamon työväentalon pitkää historiaa monipuolisesti. Kirja on eräänlainen kollaasityyppinen kokoelma alkuperäisaineistoa kaikesta mahdollisesta, mitä Sotkamon työväentalo pitää sisällään. Siinä esitellään talolla toimineiden nuorten kirjoituksia elämästä ja rakkaudesta sekä alkuperäislähteitä kunkin aikakauden mukanaan tuomista tilanteista: esimerkiksi talon peruskorjausongelmista kertovia pöytäkirjakoosteita on nostettu esille. Tutkijan omaa tulkintaa on vähän, mutta siitä, kuten lähteiden valinnastakin, välittyy kainuulainen huumori ja tietty vaatimattomuuteen piilotettu paikallisylpeys. Kirja on tavattoman kauniisti taitettu. Eräänlaisena kainuulaisuutta esittelevänä pienimuotoisena taideteoksena teos viehätti raatimme jäseniä ja sai mielikuvituksen liikkeelle.

Palkintoraatiin kuuluivat: FT historiantutkija Päivi Uljas (puheenjohtaja), VTT tutkija ja vapaa kirjoittaja Arja Alho, OTT professori Pentti Arajärvi, FT toimittaja ja kirjailija Lasse Lehtinen, FM arkistotyöntekijä Pete Pesonen ja FM kirjastotyöntekijä Alpo Väkevä. Raadin sihteerinä oli YTM kirjastonhoitaja Raija Kangas.

Lisätietoja antaa Työväenliikkeen kirjaston johtaja Kirsti Lumiala, puh. 050 436 0178, kirsti.lumiala@tyovaenperinne.fi

https://www.youtube.com/watch?v=PqJMLiXhsn8&list=PL4nPsPFIYnm0LbowvLkDPI0N3Zxo46H-F

Työväenperinnepäivän nauhoite. Video: Toivo Pudas.

Vuoden Työväentutkimus-palkinto Elina Kataiselle

Palkinnonjako tapahtui Työväenliikkeen kirjastossa torstaina 6.3.2014 klo 15:00 – 17:00.

Elina Kataiselta vuoden työväentutkimus

Vuoden työväentutkimuksen palkinnon saa valtiotieteiden tohtori Elina Katainen väitöskirjastaan Vapaus, tasa-arvo, toverillinen rakkaus. Tällä kertaa arvioitiin akateemisten ja muiden ammattitutkijoiden töitä. Elämäntyöstään palkittiin maisteri Tero Tuomisto, joka on tehnyt suuren määrän korkeatasoisia järjestöjen ja yhteisöjen historiateoksia.

Elina Kataisen väitöskirjan alaotsikko täsmentää tarkemmin työn teeman: Perheen, kotitalouden ja avioliiton politisointi suomalaisessa kommunistisessa liikkeessä ennen vuotta 1930.

Laaja teos paneutuu Venäjän vallankumouksen ja I. maailmansodan synnyttämän eurooppalaisen asenteiden mullistuksen vaikutuksiin suomalaisten vasemmistonaisten parissa. Vähän aikaa näytti monen mielestä mahdolliselta ja jopa väistämättömältä, että koko elämäntapa ja myös sukupuolten väliset suhteet menisivät kokonaan uudelle pohjalle. Työ ei rajaudu kommunistiseen liikkeeseen, vaan tarkastelee syvällisesti ns. naiskysymyksen ja asennemuutoksen taustaa ja varhaisempia vaiheita ennen vuotta 1917.

Vapaus, tasa-arvo, toverillinen rakkausKatainen onnistuu tavoittamaan tilanteen, jossa aistittiin ja nähtiin suuria muutoksia ja uudenlainen elämä, mutta ei vielä tiedetty, mitä täsmälleen olisi edessä. Jälkiviisauden kurkistusaukosta katsovassa historiantutkimuksessa juuri tämä on usein aivan saavuttamattomissa.

Kataisen onnistumista on auttanut se, että hän ei pakota aineistoaan yhteen skeemaan, vaan yhdistelee erilaisia tutkimuksellisia ja teoreettisia virikkeitä. On kansainvälisten suhteiden ja kansalaisyhteiskuntien vuorovaikutusta, on elämäkertatutkimusta, on sukupuolijärjestelmän analyysia, on verkostotutkimusta ja onpa kaiken takana vielä poliittisen historian ja kommunismin tutkimuksen valtavirtaa.

Teoksen päähenkilö on Aleksandra Kollontai, venäläinen vallankumouksellinen ja naiskysymyksen radikaali ajattelija, jolla oli paljon yhteyksiä Suomeen. Suomen puolelta esiin nousevat naisliikkeen ja työväenliikkeen vaikuttajat Hilja Pärssinen ja Lyyli Latukka, mutta eivät pelkästään he, sillä työhön tuo elävyyttä ja voimaa nimenomaan ihmisten kirjo ja monikerroksiset verkostot heidän välillään. Suomen työläisnaisten todellisuuden ja ajattelun ja Venäjän ideoiden (ja realiteettienkin) vuorovaikutus tuo työhön aivan erityistä kiinnostavuutta. Toimintaa on Kataisen teoksessa kuvattu paljon uskottavammin kuin useimmiten. Jopa yksi mies nousee päähenkilöiden joukkoon, Suomessa vähälle huomiolle jäänyt tutkija, teoreetikko, kosmopoliitti ja polyglotti Ivar Lassy.

Elina Katainen tuo esiin vahvaa uutta tietoa ja tulkintaa tärkeistä kysymyksistä. Tämä on sivuuttamaton teos kaikille, jotka haluavat syvemmin ymmärtää suomalaista työväenliikettä, sen suhdetta sukupuolijärjestelmään, naista ja sosialismia.

Tero Tuomistolle Työväenperinne ry:n elämäntyöpalkinto

Työväenperinne-Arbetartradition ry myönsi 6.3.2014 Työväenperinnepäivänä valtiotieteen maisteri, historiantutkija ja kotiseutuneuvos Tero Tuomistolle elämäntyöpalkinnon työväenhistorian ja -perinteen hyväksi tehdystä työstä

Tero Tuomisto on julkaissut lähes sata järjestö- ja kaupunkihistoriallista tutkimusta ja suuren määrän artikkeleita eri kirjoissa ja lehdissä. Valtaosa tuotannosta käsittelee työväenhistoriaa. Lähellä Tuomiston sydäntä on erityisesti ollut kotiseutunsa Helsingin ja Pukinmäen järjestöjen toiminta ja niiden historia. Tuomisto toimi 30 vuotta Pukinmäen sosialidemokraattisen yhdistyksessä jäsenenä, sihteerinä ja puheenjohtajana 1981-2011. Tuomisto julkaisi vuonna 1984 ja 2010 tämän yhdistyksen 30- ja 50-vuotishistoriat. Niin ikään hän on toiminut pitkään Pukinmäen Kisan puheenjohtajana, aina vuodesta 1982 tähän päivään asti ja tämänkin järjestön historian Tuomisto on koonnut kansien väliin. Tuomisto on toiminut niin ikään kolmen vuosikymmenen ajan Pukinmäen kotiseutuyhdistyksen jäsenenä ja sihteerinä ja kirjoittanut mm. Pukinmäen asemasta, kirjastosta ja alueesta yleisemminkin historiallisia artikkeleita eri lehtiin ja julkaisuihin. Hän on sanoittanut myös Pukinmäki-valssin. Tuomisto on julkaisujensa, haastattelujensa ja valokuvausharrastuksensa myötä vahva Helsingin historian ja sen työväenhistorian asiantuntija.

Kotiseutunsa ja kotikaupunkinsa asioita Tuomisto on ajanut Helsingin lautakunnissa vuodesta 1981.Hän on toiminut kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa jäsenenä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana vuosina 1985-2004. Hän on ollut Helsingin varavaltuutettu 1993-2008 ja kaupunginvaltuutettu 2008. Työstään kotikaupunkinsa hyväksi Tuomistolle luovutettiin vuonna 2012 kultainen Helsinki-mitalli ja Presidentti Niinistö myönsi hänelle viime vuonna kotiseutuneuvoksen arvonimen.

Tero Tuomisto toimi työväentalojen liiton johtokunnan sihteerinä 25 vuotta ja oli aktiivinen liiton pohjoismaisten suhteiden hoitaja. Järjestöt, joissa hän on ollut mukana, ovat hyödyntäneet hänen historiantutkijan ammattitaitoaan. Tuomisto on kirjoittanut usean hänelle tärkeän järjestön historian, kuten Helsingin työväenyhdistyksen satavuotishistorian ja työväentalojen liiton 40-vuotishistorian.

Tero Tuomisto on työväenliikkeen historian ja perinteen tuntija ja aktiivinen vaalija. Tuomisto on ollut Työväen Arkiston Säätiön hallituksessa  vuodesta 1987 lähtien, ja Työväenliikkeen kirjastoa ylläpitävän Työväenperinne-Arbetartradition ry:n puheenjohtaja 2002-2013. Hän oli samaan aikaan myös kirjaston julkaiseman Työväentutkimus -lehden toimistuskunnan jäsen ja lehden päätoimittaja vuonna 2013. Tuomisto oli 2008-2013 Tamperellaa toimivan Työväenmuseo Werstasta ylläpitävän Työväen museoyhdistyksen hallituksen jäsen.

Tuomiston kiinnostus kohdistuu myös vanhus- ja veteraanityöhön. Hän on toiminut vuodesta 1997 alkaen Koillis-Helsingin Lähimmäistyö Miljan varapuheenjohtajana ja ollut aktiivisesti palvelutalo Miljan toiminnassa mukana. Hän on vuodesta 1978 lähtien tehnyt yhteistyötä Rintamaveteraaniliiton kanssa. Hän on kirjoittanut liitolle viisi historiajulkaisua, joista viimeisin eli 50-vuotishistoria ilmestyy huhtikuussa. Tuomisto on ollut Helsingin kaupungin rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan jäsen 2007-2013, Kanta-Helsingin Rintamaveteraanien hallituksessa ja puheenjohtaja 2005-2013. Samoin hän on toiminut Rintamaveteraaniliiton Helsingin piirin hallituksen jäsenenä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana 2005-2013 sekä Rintamaveteraaniliiton hallituksessa 2011-2013. Tero Tuomisto aloitti Rintamaveteraanien liiton toiminnanjohtajana vuoden 2014 alussa, ja hän on toimensa myötä useissa veteraanien luottamustehtävissä, mm. Veteraani-lehden päätoimittaja.

Raadin työskentelyyn osallistuivat puheenjohtajanaan prof. Kimmo Rentola ja jäseninä: prof. Pentti Arajärvi, VTT Arja Alho, FT Päivi Uljas ja dosentit Erkki Vasara, Tapio Bergholm,Timo Soukola ja Marjaliisa Hentilä, raadin sihteerinä toimi kirjastonhoitaja Raija Kangas.