Vuoden työväentutkimus -palkinto

VUODEN TYÖVÄENTUTKIMUS -PALKINNOT

Työväentutkimus – Arbetartradition ry palkitsee vuosittain erityisen ansiokkaaksi katsomansa työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää ja muuta toimintaa käsittelevän teoksen. Joka toinen vuosi palkittavana on akateemisten ammattitutkijoiden kirjoittama teos; joka toinen vuosi, näin myös tänä vuonna, muiden tutkijoiden laatima esitys, jonka ei edellytetä täyttävän yliopistotasoisten tutkimusten kriteerejä. Palkinnon myöntää Työväenperinne ry ja palkintoa tukevat ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi.

Valinnan suorittaa vuosittain koottava Vuoden Työväentutkimus -palkintoraati. Valintaa tehdessään raati kiinnittää huomiota teoksen kiinnostavuuteen, uuteen näkökulmaan, tarkastelumetodeihin, tunnelmaan sekä kokonaisuuteen. Palkinnon tarkoituksena on tukea ja kannustaa työväestön laaja-alaista, oppiainerajat ylittävää akateemista tutkimusta samoin kuin tutkijapiirien ulkopuolella olevien kansalaisten aktiivista harrastusta työväentutkimuksen kirjallisella saralla. Vuonna 2018 arvioitavana oli 52 vuosina 2016 ja 2017 ilmestynyttä teosta.

Palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtaja FT Jarmo Peltola ja jäsenet VTT Sari Näre, FM Pete Pesonen, VTT Jukka Pietiläinen, VTT Tauno Saarela, Kalevi Sorsa Säätiön hankevastaava MA Samuli Sinisalo ja FM Alpo Väkevä. Raadin sihteerinä toimi YTM Raija Kangas.

Raati palkitsi kaksi teosta. Tämän lisäksi myönnettiin Työväentutkija -erikoispalkinto Raimo Parikalle ja Seppo Rustaniukselle vuosikymmeniä kestäneestä merkittävästä työstä työväestön ja sen historian tutkimuksen parissa.

Vuoden Työväentutkimus 2017 -palkinnon saaja on Oona Ilmolahden väitöskirja Eheys ja ennakkoluulo : työväenyhteisön ja kansakoulunopettajiston jännitteinen suhde Helsingissä sisällissodasta 1930-luvulle (Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seura 2017) https://hdl.handle.net/10138/185919

Vuoden Työväentutkimus 2017 -kunniamaininta myönnettiin Toni Kososelle hänen väitöskirjastaan Opiskeleva ammattimies, yhteiskuntaluokka ja sukupuoli : tutkimus ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistuvista työläismiehistä (Itä-Suomen yliopisto 2016). https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2233-5

Vuoden Työväentutkimus 2017 -palkinnot julkistettiin ja luovutettiin Työväenliikkeen kirjastossa kansainvälisenä naistenpäivänä, torstaina 8.3.2018 klo 15:00.

Lisätietoja antaa Raija Kangas,
s-posti: raija.kangas@tyovaenperinne.fi, puh. 050 323 5772

Lehdistötiedote

VUODEN TYÖVÄENTUTKIMUS -PALKINNOT

Työväenperinne – Arbetartradition ry. palkitsee vuosittain erityisen ansiokkaaksi katsomansa työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää ja muuta toimintaa käsittelevän teoksen. Joka toinen vuosi palkittavana on akateemisten ammattitutkijoiden kirjoittama teos; joka toinen vuosi, näin myös tänä vuonna, muiden tutkijoiden laatima esitys, jonka ei edellytetä täyttävän yliopistotasoisten tutkimusten kriteerejä.

Valinnan suorittaa vuosittain koottava Vuoden työväentutkimus -palkintoraati. Valintaa tehdessään raati kiinnittää huomiota teoksen kiinnostavuuteen, uuteen näkökulmaan, tarkastelumetodeihin, tunnelmaan sekä työn onnistuneeseen kokonaisuuteen. Palkinnon tarkoituksena tukea ja kannustaa työväestön laaja-alaista, oppiainerajat ylittävää akateemista tutkimusta samoin kuin tutkijapiirien ulkopuolella olevien kansalaisten aktiivista harrastusta työväentutkimuksen kirjallisella saralla. Vuonna 2017 oli arvioitavana 42 vuosina 2015 ja 2016 ilmestynyttä teosta, joista raati päätyi palkitsemaan työn, joka muiden ansioidensa ohella on aihepiiriltään uusi aluevaltaus Vuoden työväentutkimus -palkittujen sarjassa. Lisäksi raati myöntää kunniamaininnan teokselle, joka avaa kiehtovan näkymän erään perheen vaiheisiin sadan vuoden aikamatkalla.

VUODEN TYÖVÄENTUTKIMUSPALKINTO
ESA LAHTINEN – SATA LASISSA: KAUKLAHDEN PYRINNÖN HISTORIA 1914-2015

Esa Lahtisen teos Sata lasissa: Kauklahden Pyrinnön historia 1914-2015 on erinomainen esitys Espoon Kauklahdessa edelleen toimivan, vuonna 1914 perustetun Kauklahden Pyrinnön satavuotisista vaiheista. Teos on paitsi urheiluhistoriaa, jonka alalta Vuoden työväentutkimus -palkintoa ei ole aiemmin myönnetty, myös kotiseutuhistoriaa, poliittista historiaa, kulttuurihistoriaa ja aktiivisten ihmisten elämänpiirin kartoitusta. Sen sivuilla yhtyy paikallinen urheilutoiminta kyläkunnan muuhun elämään, minkä lisäksi paikallisen seuran vaiheiden kehitys asettuu oivallisesti osaksi suomalaisen urheiluseuraelämän yleistä kehitystä. Kauklahden Pyrinnön vaiheet voisi sijoittaa paikallisin yksityiskohdin sävytettyinä lähes kaikkialle suomalaisessa urheiluseuratyössä.

Lahtinen kuvaa oivallisesti Pyrinnön syntyvaiheet paikallisessa työväenyhdistyksessä ja juoksuttaa kehityksen itsenäiseksi seuraksi ja halki kevään 1918 sisällissodan ja 1920- ja 1930-lukujen vaiheiden aina sotavuosiin ja niiden jälkeiseen moninaiseen kehitykseen, jota ilmensi niin muu työväenkulttuuri, vähitellen uudelleen muotoutuva lajivalikoima ja vihdoin viimeisten vuosikymmenten täysin uusiin muotoihin kehittynyt toiminta.

Mukana on myös kaiken aikaa useiden vuosikymmenten ajan elimellisesti seuran toimintaan liittynyt kytkös paikalliseen lasitehtaaseen. Kaari perinteisestä yleisurheilu-, paini- ja hiihtoseurasta, jossa taustalla vaikutti alkuvuosikymmeninä vahva työväenaate, nykyiseen, ennen muuta junioritoimintaan keskittyvään palloiluseuraan tulee vakuuttavasti esiin. Ansiokasta on myös teoksen erinomainen, informatiivinen kuvitus sekä onnistunut, raikas, värikäs taitto.

VUODEN TYÖVÄENTUTKIMUS -KUNNIAMAININTA
IRMA PUUMALAINEN – LIEKSAN ANNI: AIKAKAUTENSA VAHVA NAINEN

Irma Puumalaisen teos Lieksan Anni: aikakautensa vahva nainen, jolle palkintoraati myöntää kunniamaininnan, on kuvaus tekijän isoäidin, vuosina 1890 – 1980 eläneen Anni Turunen-Puumalaisen ja hänen perheensä vaiherikkaasta elämästä, jota tekijä on kartoittanut antaumuksella ja eittämättä laajasti kohteensa ja koko perheyhteisön eri aineistoja sekä keskusteluja hyväksi käyttäen. Anni Turunen oli pohjoiskarjalainen pienviljelijävaimo, kansanparantaja, hieroja ja sosialidemokraattisen työväenliikkeen aktiivi, jonka elämä täyttyi niin onnen hetkistä kuin raskaista iskuistakin. Kuolema vieraili perheessä useasti. Puumalainen kuvaa isoäitinsä vaiheita kiihkeän oloisesti. Teksti on mukaansa tempaavaa ja osoittaa, että tekijä on tekemässä selkoa sukunsa vaiheista suurella sydämellä. Puumalainen ei unohda kytkeä isoäitinsä elämänvaiheita muuhun yhteiskunnalliseen kehitykseen. Paikallinen, koko Suomen ja paikoin jopa Euroopankin historia nousevat tekstissä esiin, mutta tietyt loikat kauas muille maille ovat vain osa tekijän kiihkeää esitysotetta. Kirjan loppuosassa tekijä kuvaa antoisasti isoäitinsä elämää Helsingin Kalliossa, jonne Anni muutti elämänsä ehtoopuolella. Kuvaus elämästä työläiskaupunginosassa on yhtä antoisaa kuin esitys pohjoiskarjalaisesta kylämiljööstä.

Puumalaisen työssä nousee esiin yksittäisen ihmisen elämä kaikkineen ja tavalla, joka saa lukijankin miettimään omia juuriaan ja edellispolvien elämää. Työ on harrastajakirjoittajan erinomainen kirjallinen ponnistus, joka kohteensa vaiheiden myötä on myös oma pieni, mutta laajempia näkymiä avaava osa suomalaista työväenhistoriaa.

Palkintoraadin jäsenet

Vuoden 2017 Vuoden työväentutkimus -palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtajana VTT, dosentti Erkki Vasara sekä muina jäseninä VTT Arja Alho, FM, tietokirjailija Eeva-Liisa Oksanen, FM, arkistotyöntekijä Pete Pesonen, FT, tutkija Irma Tapaninen ja FM, kirjastotyöntekijä Alpo Väkevä. Raadin sihteerinä toimi YTM, kirjastonhoitaja Raija Kangas.

Vuoden työväentutkimus -palkinnot 2017 luovutettiin Työväenliikkeen kirjastossa, maanantaina 6.3.2017 klo 14.00.

Lisätietoja antaa Raija Kangas
raija.kangas@tyovaenperinne.fi
puh. 050 323 5772

LEHDISTÖTIEDOTE

Jenni Hokka ja Helena Honka-Hallila palkittiin kansainvälisenä naistenpäivänä Työväenliikkeen kirjaston tilaisuudessa, jossa muistettiin myös Miina Sillanpäätä. Vuoden Työväentutkimus -palkinnon tarkoituksena on kannustaa niin akateemista kuin muutakin työväestöön liittyvää historia-, perinne- ja kulttuuritutkimusta. Työväenperinne – Arbetartraditon ry haluaa palkinnolla päivittää työväentutkimusta ja korostaa sen merkitystä osana työn ja yhteiskunnan muutosta.

Palkintoraati valitsi lukuisten erinomaisten tutkimusten joukosta palkittavaksi tutkijatohtori, filosofian tohtori Jenni Hokan tiedotusopin alaan kuuluvan väitöstutkimuksen Kakkoselta kaikelle kansalle. Kuulumisen politiikka Ylen TV2:n arkirealistisissa sarjoissa. Television poliittinen ja yhteiskunnallinen merkitys on valtava, mitä Hokka avaa mielenkiintoisella tavalla. Tutkimus käsittelee TV2:n seitsemää sarjaa neljältä eri vuosikymmeneltä Heikistä ja Kaijasta Fakta hommaan ja Kyllä isää osaa -sarjaan. Tutkimuksen avainkäsite on kuulumisen politiikka, jonka avulla Hokka käsittelee raikkaalla tavalla kansanomaisuutta, luokkaan kuulumista, sukupuolta ja suhdetta hyvinvointivaltion rakentumiseen. Hokka löytää sarjoista sekä hyvinvointivaltion murenemisen että yhteiskuntaluokkien muutoksen tarinan. Samalla nousee esiin luokka-aseman ja sukupuolen yhteenkietoutuneisuus. Tv-sarjojen kritiikkien kautta avautuu myös neljäs tarina rahvaan ja tavallisen kansan luokittelusta eri vuosikymmeninä.

Palkintoraati päätti palkita elämäntyöstä tietokirjailija ja filosofian lisensiaatti Helena Honka-Hallilan. Turkulainen Honka-Hallila on tehnyt lukuisia kuntien ja työväenjärjestöjen historioita. Hän on tarkkanäköinen tutkija, jonka teokset ovat lukijaystävällisiä ja laadultaan tinkimättömiä. Hän on myös tekstiilitutkija. Hän on kirjoittanut kymmeniä monografioita. Työväenliikkeeseen liittyviä tutkimuksia ovat muun muassa työväen raittiusliikkeen, Kymen sosialidemokraattinen piirin, kristillisen työväenliikkeen, Kotkan työväenyhdistyksen ja Eteenpäin-lehden historia.

Palkinnot Hokalle ja Honka-Hallilalle jaettiin Työväenliikkeen kirjastossa Työväenperinnepäivänä 8.3.2016 klo 15.15. Ennen palkintojenjakoa muistettiin kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi Miina Sillanpäätä.

Työväentutkimuspalkintoraatiin kuuluivat VTT tutkija ja vapaa kirjoittaja Arja Alho (puheenjohtaja), VTT tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila, OTT professori Pentti Arajärvi, VTT dosentti, erikoistutkija Marjaliisa Hentilä, FT historiantutkija Sami Suodenjoki, FT historiantutkija Päivi Uljas, raadin sihteerinä toimi YTM kirjastonhoitaja Raija Kangas.

Lisätietoja
Arja Alho
Vuoden työväentutkimus palkintoraadin puheenjohtaja
arja@arjaalho.fi

Työväenperinne ry:n asettama palkintoraati valitsee vuosittain parhaan työväentutkimuksen. Työväentutkimus-palkinto jaetaan joka toinen vuosi työväestöä, sen elämää, historiaa ja toimintaa käsittelevälle teokselle, jonka ei edellytetä täyttävän yliopistollisen tutkimuksen kriteereitä. Teokset arvostellaan kiinnostavuuden, tunnelman, uuden näkökulman, ennen tuntemattoman kohteen, tarkastelumetodin tai muun raatilaisten silmää ja mieltä lämmittävän kokonaisuuden perusteella. Vuonna 2015 raadilla oli arvioitavanaan yhteensä 60 teosta vuosilta 2013 ja 2014, joista valinta päätyi kahteen erinomaiseen, keskenään hyvin erilaiseen kirjaan.

FM Eero Haapanen on kirjoittanut Helsingin luonnosta ja historiasta lukuisia tutkielmia ja työskentelee Helsingin kaupungilla Viikin luontovalvojana. Eero Haapasen kirja Sörkan rysäkeisarit kertoo Karlssonien kalastajaperheestä kolmen sukupolven ajalta. Kirja kuvaa hienosti kalastajien arkea kaupungin laitamilla Sörnäisissä ja Vanhankaupunginlahdella 1890-luvulta 1960-luvulle asti. Haapanen vertaa värikästä elämää viettäneitä kalastajia uhkapelaajiin, joiden oli mahdollista saada suuria omaisuuksia onnenkantamoisten avulla, mutta joilta huono tuuri saattoi viedä kaiken. Kalastajien kertomus laajenee myös paikallishistorialliseksi kuvaukseksi, kun Haapanen kuvaa laitakaupungin kasvua keskittymällä Toukolan, Vallilan ja Sörnäisten paikallisiin tapahtumiin ja asukkaiden välisiin suhteisiin. Episodimaiset kuvaukset keskittyvät sisällissotaan, viinanmyyntiin ja salakuljetukseen. Haapanen tuntee kuvaamansa aiheet hyvin ja henkilökohtaisesti – sekä kalastajaperheen että Vanhankaupunginlahden alueen.

Työväenyhdistyksen historiankirjoittaja Väinö Tervon teos Sotkamon työväentalo – torpasta taloksi kuvaa Sotkamon työväentalon pitkää historiaa monipuolisesti. Kirja on eräänlainen kollaasityyppinen kokoelma alkuperäisaineistoa kaikesta mahdollisesta, mitä Sotkamon työväentalo pitää sisällään. Siinä esitellään talolla toimineiden nuorten kirjoituksia elämästä ja rakkaudesta sekä alkuperäislähteitä kunkin aikakauden mukanaan tuomista tilanteista: esimerkiksi talon peruskorjausongelmista kertovia pöytäkirjakoosteita on nostettu esille. Tutkijan omaa tulkintaa on vähän, mutta siitä, kuten lähteiden valinnastakin, välittyy kainuulainen huumori ja tietty vaatimattomuuteen piilotettu paikallisylpeys. Kirja on tavattoman kauniisti taitettu. Eräänlaisena kainuulaisuutta esittelevänä pienimuotoisena taideteoksena teos viehätti raatimme jäseniä ja sai mielikuvituksen liikkeelle.

Palkintoraatiin kuuluivat: FT historiantutkija Päivi Uljas (puheenjohtaja), VTT tutkija ja vapaa kirjoittaja Arja Alho, OTT professori Pentti Arajärvi, FT toimittaja ja kirjailija Lasse Lehtinen, FM arkistotyöntekijä Pete Pesonen ja FM kirjastotyöntekijä Alpo Väkevä. Raadin sihteerinä oli YTM kirjastonhoitaja Raija Kangas.

Lisätietoja antaa Työväenliikkeen kirjaston johtaja Kirsti Lumiala, puh. 050 436 0178, kirsti.lumiala@tyovaenperinne.fi

https://www.youtube.com/watch?v=PqJMLiXhsn8&list=PL4nPsPFIYnm0LbowvLkDPI0N3Zxo46H-F

Työväenperinnepäivän nauhoite. Video: Toivo Pudas.