Palkinnonjako tapahtui Työväenliikkeen kirjastossa torstaina 6.3.2014 klo 15:00 – 17:00.
Elina Kataiselta vuoden työväentutkimus
Vuoden työväentutkimuksen palkinnon saa valtiotieteiden tohtori Elina Katainen väitöskirjastaan Vapaus, tasa-arvo, toverillinen rakkaus. Tällä kertaa arvioitiin akateemisten ja muiden ammattitutkijoiden töitä. Elämäntyöstään palkittiin maisteri Tero Tuomisto, joka on tehnyt suuren määrän korkeatasoisia järjestöjen ja yhteisöjen historiateoksia.
Elina Kataisen väitöskirjan alaotsikko täsmentää tarkemmin työn teeman: Perheen, kotitalouden ja avioliiton politisointi suomalaisessa kommunistisessa liikkeessä ennen vuotta 1930.
Laaja teos paneutuu Venäjän vallankumouksen ja I. maailmansodan synnyttämän eurooppalaisen asenteiden mullistuksen vaikutuksiin suomalaisten vasemmistonaisten parissa. Vähän aikaa näytti monen mielestä mahdolliselta ja jopa väistämättömältä, että koko elämäntapa ja myös sukupuolten väliset suhteet menisivät kokonaan uudelle pohjalle. Työ ei rajaudu kommunistiseen liikkeeseen, vaan tarkastelee syvällisesti ns. naiskysymyksen ja asennemuutoksen taustaa ja varhaisempia vaiheita ennen vuotta 1917.
Katainen onnistuu tavoittamaan tilanteen, jossa aistittiin ja nähtiin suuria muutoksia ja uudenlainen elämä, mutta ei vielä tiedetty, mitä täsmälleen olisi edessä. Jälkiviisauden kurkistusaukosta katsovassa historiantutkimuksessa juuri tämä on usein aivan saavuttamattomissa.
Kataisen onnistumista on auttanut se, että hän ei pakota aineistoaan yhteen skeemaan, vaan yhdistelee erilaisia tutkimuksellisia ja teoreettisia virikkeitä. On kansainvälisten suhteiden ja kansalaisyhteiskuntien vuorovaikutusta, on elämäkertatutkimusta, on sukupuolijärjestelmän analyysia, on verkostotutkimusta ja onpa kaiken takana vielä poliittisen historian ja kommunismin tutkimuksen valtavirtaa.
Teoksen päähenkilö on Aleksandra Kollontai, venäläinen vallankumouksellinen ja naiskysymyksen radikaali ajattelija, jolla oli paljon yhteyksiä Suomeen. Suomen puolelta esiin nousevat naisliikkeen ja työväenliikkeen vaikuttajat Hilja Pärssinen ja Lyyli Latukka, mutta eivät pelkästään he, sillä työhön tuo elävyyttä ja voimaa nimenomaan ihmisten kirjo ja monikerroksiset verkostot heidän välillään. Suomen työläisnaisten todellisuuden ja ajattelun ja Venäjän ideoiden (ja realiteettienkin) vuorovaikutus tuo työhön aivan erityistä kiinnostavuutta. Toimintaa on Kataisen teoksessa kuvattu paljon uskottavammin kuin useimmiten. Jopa yksi mies nousee päähenkilöiden joukkoon, Suomessa vähälle huomiolle jäänyt tutkija, teoreetikko, kosmopoliitti ja polyglotti Ivar Lassy.
Elina Katainen tuo esiin vahvaa uutta tietoa ja tulkintaa tärkeistä kysymyksistä. Tämä on sivuuttamaton teos kaikille, jotka haluavat syvemmin ymmärtää suomalaista työväenliikettä, sen suhdetta sukupuolijärjestelmään, naista ja sosialismia.
Tero Tuomistolle Työväenperinne ry:n elämäntyöpalkinto
Työväenperinne-Arbetartradition ry myönsi 6.3.2014 Työväenperinnepäivänä valtiotieteen maisteri, historiantutkija ja kotiseutuneuvos Tero Tuomistolle elämäntyöpalkinnon työväenhistorian ja -perinteen hyväksi tehdystä työstä
Tero Tuomisto on julkaissut lähes sata järjestö- ja kaupunkihistoriallista tutkimusta ja suuren määrän artikkeleita eri kirjoissa ja lehdissä. Valtaosa tuotannosta käsittelee työväenhistoriaa. Lähellä Tuomiston sydäntä on erityisesti ollut kotiseutunsa Helsingin ja Pukinmäen järjestöjen toiminta ja niiden historia. Tuomisto toimi 30 vuotta Pukinmäen sosialidemokraattisen yhdistyksessä jäsenenä, sihteerinä ja puheenjohtajana 1981-2011. Tuomisto julkaisi vuonna 1984 ja 2010 tämän yhdistyksen 30- ja 50-vuotishistoriat. Niin ikään hän on toiminut pitkään Pukinmäen Kisan puheenjohtajana, aina vuodesta 1982 tähän päivään asti ja tämänkin järjestön historian Tuomisto on koonnut kansien väliin. Tuomisto on toiminut niin ikään kolmen vuosikymmenen ajan Pukinmäen kotiseutuyhdistyksen jäsenenä ja sihteerinä ja kirjoittanut mm. Pukinmäen asemasta, kirjastosta ja alueesta yleisemminkin historiallisia artikkeleita eri lehtiin ja julkaisuihin. Hän on sanoittanut myös Pukinmäki-valssin. Tuomisto on julkaisujensa, haastattelujensa ja valokuvausharrastuksensa myötä vahva Helsingin historian ja sen työväenhistorian asiantuntija.
Kotiseutunsa ja kotikaupunkinsa asioita Tuomisto on ajanut Helsingin lautakunnissa vuodesta 1981.Hän on toiminut kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa jäsenenä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana vuosina 1985-2004. Hän on ollut Helsingin varavaltuutettu 1993-2008 ja kaupunginvaltuutettu 2008. Työstään kotikaupunkinsa hyväksi Tuomistolle luovutettiin vuonna 2012 kultainen Helsinki-mitalli ja Presidentti Niinistö myönsi hänelle viime vuonna kotiseutuneuvoksen arvonimen.
Tero Tuomisto toimi työväentalojen liiton johtokunnan sihteerinä 25 vuotta ja oli aktiivinen liiton pohjoismaisten suhteiden hoitaja. Järjestöt, joissa hän on ollut mukana, ovat hyödyntäneet hänen historiantutkijan ammattitaitoaan. Tuomisto on kirjoittanut usean hänelle tärkeän järjestön historian, kuten Helsingin työväenyhdistyksen satavuotishistorian ja työväentalojen liiton 40-vuotishistorian.
Tero Tuomisto on työväenliikkeen historian ja perinteen tuntija ja aktiivinen vaalija. Tuomisto on ollut Työväen Arkiston Säätiön hallituksessa vuodesta 1987 lähtien, ja Työväenliikkeen kirjastoa ylläpitävän Työväenperinne-Arbetartradition ry:n puheenjohtaja 2002-2013. Hän oli samaan aikaan myös kirjaston julkaiseman Työväentutkimus -lehden toimistuskunnan jäsen ja lehden päätoimittaja vuonna 2013. Tuomisto oli 2008-2013 Tamperellaa toimivan Työväenmuseo Werstasta ylläpitävän Työväen museoyhdistyksen hallituksen jäsen.
Tuomiston kiinnostus kohdistuu myös vanhus- ja veteraanityöhön. Hän on toiminut vuodesta 1997 alkaen Koillis-Helsingin Lähimmäistyö Miljan varapuheenjohtajana ja ollut aktiivisesti palvelutalo Miljan toiminnassa mukana. Hän on vuodesta 1978 lähtien tehnyt yhteistyötä Rintamaveteraaniliiton kanssa. Hän on kirjoittanut liitolle viisi historiajulkaisua, joista viimeisin eli 50-vuotishistoria ilmestyy huhtikuussa. Tuomisto on ollut Helsingin kaupungin rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan jäsen 2007-2013, Kanta-Helsingin Rintamaveteraanien hallituksessa ja puheenjohtaja 2005-2013. Samoin hän on toiminut Rintamaveteraaniliiton Helsingin piirin hallituksen jäsenenä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana 2005-2013 sekä Rintamaveteraaniliiton hallituksessa 2011-2013. Tero Tuomisto aloitti Rintamaveteraanien liiton toiminnanjohtajana vuoden 2014 alussa, ja hän on toimensa myötä useissa veteraanien luottamustehtävissä, mm. Veteraani-lehden päätoimittaja.
Raadin työskentelyyn osallistuivat puheenjohtajanaan prof. Kimmo Rentola ja jäseninä: prof. Pentti Arajärvi, VTT Arja Alho, FT Päivi Uljas ja dosentit Erkki Vasara, Tapio Bergholm,Timo Soukola ja Marjaliisa Hentilä, raadin sihteerinä toimi kirjastonhoitaja Raija Kangas.
