Vuoden työväentutkimus 2019 -palkinto Kirsi Vainio-Korhoselle ja kunniamaininnat Timo Aholle ja Niina Naarmiselle

Lehdistötiedote.

Työväenperinne – Arbetartradition ry palkitsee vuosittain erityisen ansiokkaita teoksia, jotka käsittelevät työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää ja muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta. Palkinnolla halutaan tuoda esiin, miten työväentutkimus on mukana muovaamassa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa.

Palkinto annetaan vuorovuosina akateemiselle tutkimukselle ja vuorovuosina sellaiselle ansiokkaalle tutkimukselle, jonka ei tarvitse täyttää yliopistollisen tutkimuksen kriteerejä. Vuonna 2020 palkinto jaetaan akateemiselle tutkimukselle. Mukana arvioinnissa on ollut noin 70 vuosina 2018 ja 2019 ilmestynyttä teosta.

Palkinnon myöntää Työväenperinne – Arbetartradition ry, ja palkintoa tukevat ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi. Valinnan suorittaa vuosittain koottava Vuoden työväentutkimus -palkintoraati. Valintaa tehdessään raati kiinnittää huomiota tutkimuksen näkökulmiin, metodeihin, ajankohtaisuuteen, selkeyteen, yhtenäisyyteen ja tunnelmaan. Palkinnon tarkoituksena on tukea ja kannustaa työväestön laaja-alaista, oppiainerajat ylittävää akateemista tutkimusta samoin kuin tutkijapiirien ulkopuolella olevien kansalaisten aktiivista harrastusta työväentutkimuksen saralla.

Palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtajana professori (ma) Anu Lahtinen sekä muina jäseninä hankevastaava, YTT Maija Mattila, yliopistonlehtori (ma), YTT Sanna Ryynänen, toiminnanjohtaja, YTT Jukka Pietiläinen, professori Pauli Kettunen, FT Oona Ilmolahti ja yliopistonlehtori (ma) Kati Launis. Raadin sihteerinä toimi tietoasiantuntija Alpo Väkevä.

Vuoden työväentutkimus 2019 -palkinto myönnetään professori Kirsi Vainio-Korhosen teokselle Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa. SKS 2018.

Vuoden työväentutkimus 2019 -kunniamaininta myönnetään kahdelle väitöskirjalle:

  • YTT Aho, Timo. Tuhansia töitä, valvottuja öitä. Etnografinen tutkimus rekkamiesten työnteosta ja rekkamieheydestä tiekuljetusalan käytännöissä. Jyväskylän yliopisto 2019.
  • FT Naarminen, Niina. Naurun voima. Muistitietotutkimus huumorin merkityksistä Tikkakosken tehtaan paikallisyhteisössä. Helsingin yliopisto 2018.

Vuoden Työväentutkimus 2019 -palkinto ja kunniamaininnat luovutettiin Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Hki, torstaina 05.03.2020 klo 14:00.

Lisätietoja ja kuvia:
Alpo Väkevä, s-posti: alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi, puh. 09 766 429.

Kaikki edeltävät palkinnon saajat löytyvät osoitteesta:
https://www.tyovaenperinne.fi/?page_id=4189

Kirsi Vainio-Korhonen – Vuoden työväentutkimus 2019 -palkinto

Vainio-Korhonen, Kirsi. Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa: Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa. SKS, Helsinki 2018.

Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhosen teos Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa on vankkaan tutkimustaitoon ja laajaan arkistomateriaaliin pohjaava, sujuvasti kulkeva tutkimus työläisnaisten marginaalin, seksityöläisten, elämästä 1800-luvun alun Suomessa. Vainio-Korhonen kertoo näiden naisten elämänkulusta sekä syistä, jotka johtivat seksityöhön.

Vainio-Korhonen lähtee yksittäisistä ihmiskohtaloista ja käsittelee niiden kautta laajempia ilmiöitä ja kehityskulkuja. Tutkijan tieto tarjotaan lukijalle erittäin hyvin, eloisasti ja koukuttavasti tietokirjan muotoon kirjoitettuna. Tutkimus kehystyy työnteon ja naisten toimijuuden historiaksi, ja tutkimuksellisesti uutta tietoa tuottava seksityöläisyyden kuvaus laajenee kiinnostavalla tavalla 1800-luvun alun vähäosaisten historiaksi.

Tutkimus on sekä näkökulmaltaan että otteeltaan kunnianhimoinen ja ansiokas. Se on esimerkki taitavasta lähdetyöskentelystä osittain aivan tutkimattomien aineistojen äärellä, ja tutkimuksellinen empatia ja eettiset pohdinnat kulkevat mukana tutkimuksessa. Teokseen on myös löydetty aiemmin tuntemattomia esinetodisteita, esimerkiksi Käsityöläismuseon hirsiseinistä löytyneet eroottiset pelikortit.

Tietokirjana Vainio-Korhosen teos tavoittaa laajemman lukijakunnan kuin pääosin akateemiselle yleisölle suunnattu tutkimus, ja näin se voi avartaa historiakäsityksiä laajastikin. Vainio-Korhosen tutkimus on tärkeä, koska hän nostaa esille niitä hiljaisia, joiden tarinat eivät aikaisemmin ole ”kiinnostaneet” tai tulleet nähdyiksi, tai joista on kirjoitettu usein säälien, häpeillen tai teennäisen ronskisti. Tutkimuksen kohteita/toimijoita ei esitetä uhreina tai heittopusseina, vaan omia päätöksiään tekevinä yksilöinä.

Vainio-Korhosen työ on korkeatasoinen sosiaalihistoriallinen tutkimus. Se tarkastelee seksityötä yhtenä toimeentulon muotona ja avaa vahvasti perustellun näkökulman 1800-luvun alun yhteiskuntaan. Kansainvälisen tutkimuskeskustelun tuella ja tutkimusaineiston oivaltavalla luennalla Vainio-Korhonen purkaa aiemman tutkimuksen ja julkisen keskustelun yleistyksiä. Samalla hän rakentaa tutkimuksestaan ajankohtaisen puheenvuoron seksityötä ja sen kontrollia käsittelevään keskusteluun.

Mainituilla perusteilla palkintoraadilla on ilo myöntää Vuoden työväentutkimus 2019 -palkinto professori Kirsi Vainio-Korhoselle.


Timo Aho – Vuoden työväentutkimus 2019 -kunniamaininta

Aho, Timo. Tuhansia töitä, valvottuja öitä. Etnografinen tutkimus rekkamiesten työnteosta ja rekkamieheydestä tiekuljetusalan käytännöissä. Jyväskylän yliopisto 2019.

YTT Timo Aho tarkastelee väitöskirjassaan, miten suomalaisten rekkamiesten työnteko on muuttunut ja miten rekkamieheys rakentuu nykyajassa. Aho on osallistunut suomalaisten rekkamiesten työreissuille vuosina 2012–2017, havainnoinut heidän työntekoaan, osallistunut kuormien purkamiseen ja lastaamiseen sekä keskustellut työnteosta ajamisen aikana.

Aho toteaa tutkimuksessaan, että rekkakuskin työtä tekevät miehet elävät ”eriasteisten sosiaalisten rytmihäiriöiden sävyttämää arkea”. Työn aikataulujen vuoksi rekkamiesten on vaikea tarttua perheenjäsenten ja tuttavien rytmeihin tai rytmittää työntekoa itselleen mielekkäällä tavalla. Logistiikan seuranta on muuttanut työnkuvaa, ja rekkamiehet ovat menettäneet päätösvaltaansa tavarankuljetustehtävissä. Rekkamiehet onnistuivat kuitenkin edelleen arvostamaan työtään ja vaatimaan sen arvostusta kovana, itsenäisenä ja vastuullisena ammattimiehen työnä. Ajamisen rinnalla ja sijasta kuljetettavat kuormat sekä niiden lastaamiseen ja purkamiseen liittyvät käytännöt ovat tärkeitä rekkamieheyden määrittäjiä.

Ahon tutkimus on teoreettisesti innostava ja ajankohtainen, kriittiseen maskuliinisuustutkimukseen ja etnografiaan (eli käytännön osallistuvaan havainnointiin ja sen ohessa tehtäviin haastatteluihin) pohjaava tutkimus. Tutkimus on erittäin ajankohtainen käsitellessään globalisoitumista, työnteon kiivasrytmisyyttä, työn tietovaltaistumista, 24/7 -yhteiskuntaa sekä työprosessien tehostamista. Tutkimus tuo työn kuvaukseen ja analyysiin mukaan myös maskuliinisuuksien rakentamisen ja arkielämän materiaalisuuksien näkökulmat. Näin rakentuu kiinnostava ja uudenlainen asetelma: sukupuolitietoinen analyysi työnteon käytännöistä. Tutkimus on havainnollinen ja oivaltava ikkuna nyky-rekkamiehien työhön uusliberalistisen tehokkuusajattelun puristuksessa, ja sellaisena erittäin ajankohtainen ja sekä teoreettisesti että empiirisesti tasokas yhteiskuntatieteellinen näkymä työn murrokseen.

Työväentutkimuksen on tärkeää elää ajassa ja vaikuttaa osaltaan tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskunnan muovaamiseen. Palkintoraadilla onkin yllämainituista syistä ilo myöntää Vuoden työväentutkimus 2019 -kunniamaininta Timo Aholle.


Niina Naarminen – Vuoden Työväentutkimus 2019 -kunniamaininta

Naarminen, Niina. Naurun voima. Muistitietotutkimus huumorin merkityksistä Tikkakosken tehtaan paikallisyhteisössä. Helsingin yliopisto 2018.

FT Niina Naarminen tarkastelee väitöskirjassaan Tikkakosken tehtaan perhemäisen paikallisyhteisön muistitietoa ja sen käyttöyhteyksiä, merkityksiä ja jatkuvuutta. Tutkimus seuraa tehtaan yhteisön vaiheita läpi koko sen historian, mutta erityisesti keskittyen vuoden 1991 jälkeisiin tapahtumiin, jolloin yhtäjaksoinen metalliteollisuustyö lakkautettiin tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin vedoten. Tutkimusaineistona on 27 tikkakoskelaisen haastattelua vuosilta 1996–2017.

Tehdas on tullut suomalaisille tutuksi Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan sitaatista, jossa Rokan Antti ilmoittaa olevansa Tikkakosken mannekiini. Tehtaan vaiheet ovat olleet värikkäät, ja värikkyys ulottui myös tehdashallien omaehtoiseen kulttuuriin ja huumoriperinteeseen. Kirjan otsikko Naurun voima kuvaa haastateltavien omaa tärkeysjärjestystä entisessä työssään. Tehtaaseen ei menty tekemään ensisijaisesti työtä työn vuoksi vaan hyvän työporukan vuoksi. Nauru ja huumori paljastavat yhteisöstä muutakin: niillä korostetaan erityislaatuisia muistoja sekä peitetään hiljaisuutta vaikeiden aiheiden kohdalla. Taitavasti tehty ja elävästi kirjoitettu tutkimus ottaa kohteeksi paikallisyhteisön huumorin ja tarkastelee yhteisöä sen näkökulmasta. Kohteena on yhtä työntekijäryhmää laajemmin koko yhteisö, ja haastateltavien oma ääni tulee esiin autenttisella tavalla.

Tutkimus on kokonaisuutena kunnianhimoinen ja ansiokas, ja lisäarvoa tuo työn pitkä aikajänne sekä tutkijan kyky reflektoida suhdettaan tutkimusaiheeseen. Tutkimustulokset avaavat paikallishistoriallisen näkymän deindustrialisaatioon. Tutkimus on hyvä muistutus siitä, että omaa tutkimuksellista näkökulmaa on mahdollista rakentaa ja syventää pitkäjänteisesti aivan perusopintojen alusta saakka, eikä tutkijuuden lähtöpiste automaattisesti ole siirtyminen jatko-opintoihin. Ei ole aivan tavallista, että väitöskirjan aineistona on myös kanditutkielmaan tehty kenttätyö. Ainakin tässä tapauksessa ratkaisu toimii hyvin, ja tutkijan oman kasvun pohdinta liittyy siihen luontevasti. Teos muistuttaa ”hitaan tutkimuksen” arvosta maailmassa, jossa myös tieteellinen tutkimus on yhä nopeatempoisempaa.

Mainituilla perusteilla palkintoraadilla on ilo myöntää Vuoden työväentutkimus 2019 -kunniamaininta Niina Naarmiselle.

Vuoden Työväentutkimus-palkinnot

Työväenperinne – Arbetartradition ry palkitsee vuosittain erityisen ansiokkaaksi katsomansa työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää ja muuta toimintaa käsittelevän teoksen. Palkinnon myöntää Työväenperinne ry ja palkintoa tukevat ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi.

Vuonna 2019 palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtaja VTT Arja Alho ja jäseninä OTT Pentti Arajärvi, FM Esa Lahtinen, FM Eeva-Liisa Oksanen, VTM Ari-Matti Näätänen, FM Pete Pesonen, YTT Jukka Pietiläinen ja FT Irma Tapaninen. Raadin sihteerinä toimii YTM Raija Kangas. Raadilla on arvioitavana 47 vuosina 2017 ja 2018 ilmestynyttä teosta.

Voittajat julkistettiin ja palkinnot jaettiin Työväenliikkeen kirjastossa 7.3.2019.

VUODEN TYÖVÄENTUTKIMUS -PALKINNOT 2018

Vuoden Työväentutkimus

Saara Lång, Suurella sydämellä, ammatillisella otteella. Ventuskartano ry – viisikymmentä vuotta päihdehuollon palvelujen tuottajana, Ventuskartano ry., 2017.

Palkinnon saa Saara Långin kirjoittama teos ”Suurella sydämellä, ammatillisella otteella. Ventuskartano ry – viisikymmentä vuotta päihdehuollon palvelujen tuottajana”

Teos on pienimuotoinen mutta tärkeä puheenvuoro suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen uloslyömistä. Kun mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät jäävät melkein kaikessa marginaaliin, Långin teos antaa äänen niille, joita ei yleensä kuunnella. Kyseessä on Kokkolan päihdehuollon vaiheita kuvaava teos, joka alkaa Gussen paleltumiskuolemasta eräänä kylmänä talviyönä 1967. Perustetun yhdistyksen toiminnalla paikattiin puuttuvia päihdehuollon palveluita sekä tarjottiin asuntoja asunnottomille joko tuettuina tai ryhmäkodeissa. Samalla piirtyy kuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehityksestä, tiiviistä yhteistyöstä kunnallisiin palvelujen järjestäjiin ja hyvät kontaktit erilaisiin yhteisöihin kuten myös paikallisiin vaikuttajiin

Lisäksi myönnetään kunniamaininnat seuraaville teoksille

Kunniamaininta

Torsten Ekman, Punalippujen Helsinki. Työväenliikkeen varhaisvuodet 1883-1917, Kustantamo S&S, 2017.

Torsten Ekman välittää tarkasti yhteiskunnallisen levottomuuden kiihkeät tunnelmat, kun kamppailtiin viime vuosisadan alun autonomisessa Suomessa itsemääräämisoikeuden mutta myös yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puolesta. Ymmärrettäväksi tulevat myös valko- ja punakaartien syntymiset ja niiden väliset ristiriidat sekä aktivismin aikaan kuuluvat lakot, mielenosoitukset ja väkivallan teot.

Kunniamaininta

Liisa Koskelainen, Politiikan punainen lanka. Hämeenlinnan työväenyhdistyksen historia 1888-2018, Hämeenlinnan Työväenyhdistys ry, 2018.

Hämeenlinnan Työväenyhdistys on julkaissut asiantuntevan ja monipuolisen teoksen vaiheistaan 130 vuoden ajalta. Sen sisäistä ja yhteiskunnallista toimintaa kuvatessa on otettu huomioon koko maan poliittinen ja sosiaalinen kehitys, joten teosta voi suositella jokaiselle työväenliikkeestä kiinnostuneelle. Runsas kuvitus elävöittää hyvin kirjoitettua ja toimitettua kirjaa.

Onnittelut voittajille!

Vuoden Työväentutkimus -palkinnot

VUODEN TYÖVÄENTUTKIMUS -PALKINNOT

Työväentutkimus – Arbetartradition ry palkitsee vuosittain erityisen ansiokkaaksi katsomansa työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää ja muuta toimintaa käsittelevän teoksen. Joka toinen vuosi palkittavana on akateemisten ammattitutkijoiden kirjoittama teos; joka toinen vuosi, näin myös tänä vuonna, muiden tutkijoiden laatima esitys, jonka ei edellytetä täyttävän yliopistotasoisten tutkimusten kriteerejä. Palkinnon myöntää Työväenperinne ry ja palkintoa tukevat ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi.

Valinnan suorittaa vuosittain koottava Vuoden Työväentutkimus -palkintoraati. Valintaa tehdessään raati kiinnittää huomiota teoksen kiinnostavuuteen, uuteen näkökulmaan, tarkastelumetodeihin, tunnelmaan sekä kokonaisuuteen. Palkinnon tarkoituksena on tukea ja kannustaa työväestön laaja-alaista, oppiainerajat ylittävää akateemista tutkimusta samoin kuin tutkijapiirien ulkopuolella olevien kansalaisten aktiivista harrastusta työväentutkimuksen kirjallisella saralla. Vuonna 2018 arvioitavana oli 52 vuosina 2016 ja 2017 ilmestynyttä teosta.

Palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtaja FT Jarmo Peltola ja jäsenet VTT Sari Näre, FM Pete Pesonen, VTT Jukka Pietiläinen, VTT Tauno Saarela, Kalevi Sorsa Säätiön hankevastaava MA Samuli Sinisalo ja FM Alpo Väkevä. Raadin sihteerinä toimi YTM Raija Kangas.

Raati palkitsi kaksi teosta. Tämän lisäksi myönnettiin Työväentutkija -erikoispalkinto Raimo Parikalle ja Seppo Rustaniukselle vuosikymmeniä kestäneestä merkittävästä työstä työväestön ja sen historian tutkimuksen parissa.

Vuoden Työväentutkimus 2017 -palkinnon saaja on Oona Ilmolahden väitöskirja Eheys ja ennakkoluulo : työväenyhteisön ja kansakoulunopettajiston jännitteinen suhde Helsingissä sisällissodasta 1930-luvulle (Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seura 2017) https://hdl.handle.net/10138/185919

Vuoden Työväentutkimus 2017 -kunniamaininta myönnettiin Toni Kososelle hänen väitöskirjastaan Opiskeleva ammattimies, yhteiskuntaluokka ja sukupuoli : tutkimus ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistuvista työläismiehistä (Itä-Suomen yliopisto 2016). https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2233-5


Vuoden Työväentutkimus 2017 -palkinnot julkistettiin ja luovutettiin Työväenliikkeen kirjastossa kansainvälisenä naistenpäivänä, torstaina 8.3.2018 klo 15:00.

Lisätietoja antaa Raija Kangas,
s-posti: raija.kangas@tyovaenperinne.fi, puh. 050 323 5772

Vuoden Työväentutkimus -palkinto Esa Lahtiselle ja kunniamaininta Irma Puumalaiselle

Lehdistötiedote

VUODEN TYÖVÄENTUTKIMUS -PALKINNOT

Työväenperinne – Arbetartradition ry. palkitsee vuosittain erityisen ansiokkaaksi katsomansa työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää ja muuta toimintaa käsittelevän teoksen. Joka toinen vuosi palkittavana on akateemisten ammattitutkijoiden kirjoittama teos; joka toinen vuosi, näin myös tänä vuonna, muiden tutkijoiden laatima esitys, jonka ei edellytetä täyttävän yliopistotasoisten tutkimusten kriteerejä.

Valinnan suorittaa vuosittain koottava Vuoden työväentutkimus -palkintoraati. Valintaa tehdessään raati kiinnittää huomiota teoksen kiinnostavuuteen, uuteen näkökulmaan, tarkastelumetodeihin, tunnelmaan sekä työn onnistuneeseen kokonaisuuteen. Palkinnon tarkoituksena tukea ja kannustaa työväestön laaja-alaista, oppiainerajat ylittävää akateemista tutkimusta samoin kuin tutkijapiirien ulkopuolella olevien kansalaisten aktiivista harrastusta työväentutkimuksen kirjallisella saralla. Vuonna 2017 oli arvioitavana 42 vuosina 2015 ja 2016 ilmestynyttä teosta, joista raati päätyi palkitsemaan työn, joka muiden ansioidensa ohella on aihepiiriltään uusi aluevaltaus Vuoden työväentutkimus -palkittujen sarjassa. Lisäksi raati myöntää kunniamaininnan teokselle, joka avaa kiehtovan näkymän erään perheen vaiheisiin sadan vuoden aikamatkalla.

VUODEN TYÖVÄENTUTKIMUSPALKINTO
ESA LAHTINEN – SATA LASISSA: KAUKLAHDEN PYRINNÖN HISTORIA 1914-2015

Esa Lahtisen teos Sata lasissa: Kauklahden Pyrinnön historia 1914-2015 on erinomainen esitys Espoon Kauklahdessa edelleen toimivan, vuonna 1914 perustetun Kauklahden Pyrinnön satavuotisista vaiheista. Teos on paitsi urheiluhistoriaa, jonka alalta Vuoden työväentutkimus -palkintoa ei ole aiemmin myönnetty, myös kotiseutuhistoriaa, poliittista historiaa, kulttuurihistoriaa ja aktiivisten ihmisten elämänpiirin kartoitusta. Sen sivuilla yhtyy paikallinen urheilutoiminta kyläkunnan muuhun elämään, minkä lisäksi paikallisen seuran vaiheiden kehitys asettuu oivallisesti osaksi suomalaisen urheiluseuraelämän yleistä kehitystä. Kauklahden Pyrinnön vaiheet voisi sijoittaa paikallisin yksityiskohdin sävytettyinä lähes kaikkialle suomalaisessa urheiluseuratyössä.

Esa Lahtinen. Kuva: Jarkko Hyppönen

Lahtinen kuvaa oivallisesti Pyrinnön syntyvaiheet paikallisessa työväenyhdistyksessä ja juoksuttaa kehityksen itsenäiseksi seuraksi ja halki kevään 1918 sisällissodan ja 1920- ja 1930-lukujen vaiheiden aina sotavuosiin ja niiden jälkeiseen moninaiseen kehitykseen, jota ilmensi niin muu työväenkulttuuri, vähitellen uudelleen muotoutuva lajivalikoima ja vihdoin viimeisten vuosikymmenten täysin uusiin muotoihin kehittynyt toiminta.

Mukana on myös kaiken aikaa useiden vuosikymmenten ajan elimellisesti seuran toimintaan liittynyt kytkös paikalliseen lasitehtaaseen. Kaari perinteisestä yleisurheilu-, paini- ja hiihtoseurasta, jossa taustalla vaikutti alkuvuosikymmeninä vahva työväenaate, nykyiseen, ennen muuta junioritoimintaan keskittyvään palloiluseuraan tulee vakuuttavasti esiin. Ansiokasta on myös teoksen erinomainen, informatiivinen kuvitus sekä onnistunut, raikas, värikäs taitto.

VUODEN TYÖVÄENTUTKIMUS -KUNNIAMAININTA
IRMA PUUMALAINEN – LIEKSAN ANNI: AIKAKAUTENSA VAHVA NAINEN

Irma Puumalaisen teos Lieksan Anni: aikakautensa vahva nainen, jolle palkintoraati myöntää kunniamaininnan, on kuvaus tekijän isoäidin, vuosina 1890 – 1980 eläneen Anni Turunen-Puumalaisen ja hänen perheensä vaiherikkaasta elämästä, jota tekijä on kartoittanut antaumuksella ja eittämättä laajasti kohteensa ja koko perheyhteisön eri aineistoja sekä keskusteluja hyväksi käyttäen. Anni Turunen oli pohjoiskarjalainen pienviljelijävaimo, kansanparantaja, hieroja ja sosialidemokraattisen työväenliikkeen aktiivi, jonka elämä täyttyi niin onnen hetkistä kuin raskaista iskuistakin. Kuolema vieraili perheessä useasti. Puumalainen kuvaa isoäitinsä vaiheita kiihkeän oloisesti. Teksti on mukaansa tempaavaa ja osoittaa, että tekijä on tekemässä selkoa sukunsa vaiheista suurella sydämellä. Puumalainen ei unohda kytkeä isoäitinsä elämänvaiheita muuhun yhteiskunnalliseen kehitykseen. Paikallinen, koko Suomen ja paikoin jopa Euroopankin historia nousevat tekstissä esiin, mutta tietyt loikat kauas muille maille ovat vain osa tekijän kiihkeää esitysotetta. Kirjan loppuosassa tekijä kuvaa antoisasti isoäitinsä elämää Helsingin Kalliossa, jonne Anni muutti elämänsä ehtoopuolella. Kuvaus elämästä työläiskaupunginosassa on yhtä antoisaa kuin esitys pohjoiskarjalaisesta kylämiljööstä.

Puumalaisen työssä nousee esiin yksittäisen ihmisen elämä kaikkineen ja tavalla, joka saa lukijankin miettimään omia juuriaan ja edellispolvien elämää. Työ on harrastajakirjoittajan erinomainen kirjallinen ponnistus, joka kohteensa vaiheiden myötä on myös oma pieni, mutta laajempia näkymiä avaava osa suomalaista työväenhistoriaa.

Palkintoraadin jäsenet

Vuoden 2017 Vuoden työväentutkimus -palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtajana VTT, dosentti Erkki Vasara sekä muina jäseninä VTT Arja Alho, FM, tietokirjailija Eeva-Liisa Oksanen, FM, arkistotyöntekijä Pete Pesonen, FT, tutkija Irma Tapaninen ja FM, kirjastotyöntekijä Alpo Väkevä. Raadin sihteerinä toimi YTM, kirjastonhoitaja Raija Kangas.

Vuoden työväentutkimus -palkinnot 2017 luovutettiin Työväenliikkeen kirjastossa, maanantaina 6.3.2017 klo 14.00.

Lisätietoja antaa Raija Kangas
raija.kangas@tyovaenperinne.fi
puh. 050 323 5772

Vuoden Työväentutkimus -palkinto 2016

Vuoden Työväentutkimus -palkinto julkistetaan Työväenliikkeen kirjastossa maanantaina 6.3.2017 klo 14:00.

Työväenperinne – Arbetartradition ry järjesti ensimmäisen työväenperinneillan 5.3.1996 Anna Wiikin syntymäpäivän kunniaksi. Tämän jälkeen Työväenperinnepäivää on vietetty vuosittain aina maaliskuun viidennen päivän tienoilla.

Työväentutkimus-palkinto on kohdistettu laadukkaaseen tutkimukseen, joka edustaa työväen historian, perinteen ja kulttuurin tutkimusta. Palkinnolla halutaan korostaa perinteen ja historian merkitystä ihmisille ja yhteiskunnalle, virittää julkista keskustelua yhteiskunnallisesti merkittävästä tutkimuksesta sekä tukea ja kannustaa alan tutkijoita ja harrastajia. Sen tarkoituksena on kannustaa niin akateemista kuin muutakin työväestöön liittyvää historia-, perinne- ja kulttuuritutkimusta. Työväenperinne – Arbetartradition ry haluaa palkinnolla päivittää työväen tutkimusta ja korostaa sen merkitystä osana työn ja yhteiskunnan muutosta.

Työväenperinne ry jakaa Vuoden Työväentutkimus-palkinnon 2016, jossa on arvioitu vuonna 2015 ja 2016 ilmestyneet harrastajatutkijoiden teokset: Palkinto jaetaan vuorovuosina ammattitutkijoille ja harrastajatutkijoille. Arvioinnissa on aina mukana kahden viimeisen vuoden aikana ilmestyneet tutkimukset.

Palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtajanaan VTT, dosentti Erkki Vasara ja jäseninä: VTT tutkija ja vapaa kirjoittaja Arja Alho, tietokirjailija Eeva-Liisa Oksanen, FM arkistotyöntekijä Pete Pesonen, FT Irma Tapaninen ja FM kirjastotyöntekijä Alpo Väkevä, raadin sihteerinä toimii kirjastonhoitaja, YTM Raija Kangas.

Tervetuloa!