Tervetuloa Vuoden työväentutkimus
2019 -palkintojen jakotilaisuuteen 5.3.2020
Vuoden Työväentutkimus 2019 -palkinnot jaetaan Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki) torstaina 5.3.2020 klo 14–16. Tilaisuudessa pitävät puheenvuoronVuoden työväentutkimus 2019 -palkinnon ja -kunniamainintojen saajat sekä palkintoraadin puheenjohtaja. Tilaisuus on kaikille avoin.
Työväenperinne – arbetartradition ry palkitsee vuosittain erityisen ansiokkaaksi katsottuja teoksia kahdelta edeltävältä vuodelta, jotka käsittelevät työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää ja muuta toimintaa. Palkintojen tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta. Palkinnoilla halutaan tuoda esiin myös, miten työväentutkimus on mukana muovaamassa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa.
Palkinnot annetaan vuorovuosina akateemisille
tutkimuksille ja vuorovuosina sellaisille ansiokkaille tutkimuksille, joiden ei
tarvitse täyttää yliopistollisen tutkimuksen kriteerejä. Vuonna 2020 palkinnot
jaetaan akateemisille tutkimuksille. Mukana arvioinnissa oli noin 70 vuosina
2018 ja 2019 ilmestynyttä teosta.
Palkinnot myöntää Työväenperinne – arbetartradition ry, ja palkintoja tukevat ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi. Valinnat suorittaa vuosittain koottava Vuoden työväentutkimus -palkintoraati. Valintoja tehdessään raati kiinnittää huomiota tutkimusten näkökulmiin, metodeihin, ajankohtaisuuteen, selkeyteen, yhtenäisyyteen ja tunnelmaan. Palkintojen tarkoituksena on tukea ja kannustaa työväestön laaja-alaista, oppiainerajat ylittävää akateemista tutkimusta samoin kuin tutkijapiirien ulkopuolella olevien kansalaisten aktiivista harrastusta työväentutkimuksen saralla.
Palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtajana professori (ma) Anu Lahtinen ja muina jäseninä hankevastaava, YTT Maija Mattila, yliopistonlehtori (ma) Sanna Ryynänen, toiminnanjohtaja, YTT Jukka Pietiläinen, professori Pauli Kettunen, FT Oona Ilmolahti ja yliopistonlehtori (ma) Kati Launis. Raadin sihteerinä toimi tietoasiantuntija Alpo Väkevä.
Työväentutkimus Vuosikirjan verkkoversio julkaistaan vuoden 2019 numerosta lähtien Journal.fi-palvelussa osoitteessa https://journal.fi/tyovaentutkimus/, josta se on avoimesti kaikkien luettavissa.
Työväentutkimus Vuosikirja 2019 ilmestyi
marraskuussa 2019 paperisessa muodossa, ja se on nyt saatavilla myös
Journal.fi-palvelusta.
Journal.fi on tiedelehtien
toimittamiseen ja julkaisemiseen tarkoitettu palvelu, jota ylläpitää
Tieteellisten seurain valtuuskunta. Työväentutkimus Vuosikirja on siirtynyt
käyttämään palvelua myös toimitustyössään. Vuosikirjalle voi tarjota artikkeleita
tai muita kirjoituksia palvelun välityksellä.
Journal.fi-palvelimesta löytyvän
vuoden 2019 Työväentutkimus Vuosikirjan teemana on vuosi 1919 – uusi alku.
Sata vuotta sitten työväenliike oli toipumassa kevään 1918 sisällissodan
katkerasta häviöstä, ja esimerkiksi työväentalojen toiminta alkoi jälleen
elpyä. Vuoden 1919 eduskuntavaaleissa sosialidemokraattinen puolue oli aiempien
vaalien tapaan suurin puolue. Työväen järjestömaailmassa oli merkittävää muun
muassa Työväen Sivistysliiton (TSL) ja Työväen Urheiluliiton (TUL) perustaminen
vuonna 1919.
Edellä mainittujen järjestöjen
satavuotisen taipaleen merkeissä Työväentutkimus Vuosikirja 2019 sisältää valtiotieteen
maisteri Tero Tuomiston artikkelin TSL:n ensimmäisen sihteerin Hjalmar Eklundin
vaikutuksesta järjestössä sekä tohtorikoulutettava Elina Hakoniemen artikkelin
TSL:n alkuvuosien aatemaailmasta. Professori emeritus Seppo Hentilä hahmottaa
puolestaan artikkelissaan TUL:n satavuotisia vaiheita, minkä lisäksi professori
Hannu Itkonen sekä tutkijat Pertti Matilainen ja Anna-Katriina Salmikangas
kertovat tuoreesta TUL:n seuroja koskevasta tutkimuksesta ja pohtivat
työväenurheilun tutkimuksen tilaa.
Varsinaisten teemaan liittyvien
artikkeleiden lisäksi vuosikirjan tarjontaan kuuluu myös muita artikkeleita.
Professori Pauli Kettunen tarkastelee eturistiriitojen ja suunnittelun
merkitystä Mauno Koiviston yhteiskuntapolitiikassa ja oikeustieteen tohtori
Marianne Vasara-Aaltonen työväenliikkeen ja oikeusaputoiminnan suhteita
1900-luvun alussa. Keskustelua-osion puheenvuoroissaan professorit Anu
Lahtinen, Pirjo Markkola ja Hannu Itkonen tarkastelevat työväentutkimuksen
uusia haasteita 2020-luvun kynnyksellä.
Työväentutkimus Vuosikirja on
työtä, työväestöä, työväenliikettä ja -kulttuuria sekä muita yhteiskunnallisia
aiheita käsittelevä tieteellinen julkaisu, joka sisältää artikkeleita,
keskustelupuheenvuoroja, opinnäyte-esittelyjä ja kirja-arvioita sekä uutisia
julkaisijoidensa vuosittaisista tapahtumista. Vuosikirjaa julkaisevat
Työväenperinne – Arbetartradition kustantajana sekä Työväenliikkeen kirjasto,
Työväen Arkisto, Kansan Arkisto, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen
seura ja Työväenmuseo Werstas. Julkaisulla on käytössä Suomen tieteellisten
seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnus.
Työväenliikkeen kirjaston tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Kaikki ovat tervetulleita!
Lisäykset ja muutokset ovat mahdollisia!
Syyskuu
TIISTAI 24.9.klo 17.30 Kapinarunokirja IV -kirjanjulkistus
Viime vuoden Kapinarunoillan runoista koostuva teos julkaistaan 24.9. Työväenliikkeen kirjastossa. Runoilijat Kirsi Komulainen, Tarja Okkonen ja Pilvi Valtonen esittävät runojaan. Jussi Särkelä toimii julkkarien juontajana.
TIISTAI 24.9. klo 18.00 – 20.00 Studia Generalia: Miten puhumme, kun puhumme politiikkaa
Professori Jouni Tilli luennoi. Kommentoijana Jussi Särkelä, illan isäntänä Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi.
Vapaa pääsy.
Lokakuu
TORSTAI 3.10. klo 16.30 – 18.30 Maria Björklund: Kuvituksia Elintae-lehdessä -näyttelyn avajaiset
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry järjestää Elintae-lehti 70 vuotta -juhlavastaanoton. Huom. kutsuvierastilaisuus!
Näyttely on esillä kirjastossa 4.10. – 30.11.2019.
TIISTAI 8.10. klo 18.00 – 20.00 Avoin keskustelu- ja opintoilta: ”Nuorison asema ja tulevaisuus Suomessa, tavoitteita osaamiseen ja työllisyyteen”
Elisa Gebhard
Antti Siika-aho
Tiina Hörkkö
Avauspuheenvuoron käyttävät Pj. Elisa Gebhard Allianssista, Antti Siika-aho Helsingin Keskustasta ja Helsingin nuorisopalvelun aluepäällikkö Tiina Hörkkö. Sen jälkeen jatketaan keskustellen noin tunnin ajan. Pauli Manninen toimii keskustelun puheenjohtajana.
MAANANTAI 21.10. klo 13.00 – 17.00 Demokratian muisti – Työväen Arkiston 110-vuotisjuhlaseminaari
13.00–13.05 Tilaisuuden avaus, arkistonjohtaja Petri Tanskanen 13.05–13.10 Kansallisarkiston tervehdys, Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva 13.10–13.20 Työväen Arkiston säätiön tervehdys, Työväen Arkiston säätiön puheenjohtaja Marjaana Valkonen 13.20–13.30 Sosialidemokraattisen puolueen tervehdys, puoluesihteeri Antton Rönnholm13.30–14.00 Demokratian muisti -kirjan esittely, erikoistutkijat Marjaliisa Hentilä ja Mikko Kosunen 14.00–14.30 Työväen Arkisto tutkimusalustana, professori Maria Lähteenmäki 14.30–15.00 Kakkukahvit 15.00–15.30 Karl ja Anna Wiik Työväen Arkiston palveluksessa, tutkijatohtori Matias Kaihovirta 15.30–16.00 Työväen sivistysliike ja Työväen Arkisto, väitöskirjatutkija Elina Hakoniemi 16.00–16.30 Suutarin kirjeestä vastarinnan ja kansakunnan kokemushistoriaan, yliopistotutkija Sami Suodenjoki 16.30–17.00 Työväen muistitiedon 60 vuotta, väitöskirjatutkija Pete Pesonen
Tilaisuudessa julkistetaan Työväen Arkiston 110-vuotishistoria Demokratian muisti (Työväen Arkiston ja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran julkaisu).
Tilaisuuden järjestävät Työväen Arkisto, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura ja Työväenliikkeen kirjasto.
Kahvitarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan 16.10. mennessä. Ilmoittautumiset: info@tyark.fi
TORSTAI 24.10. klo 18.00 – 20.00 Studia Generalia: Populismin aika
Professori Juha Herkman luennoi. Kommenttipuheenvuorossa Tuula Vaarakallio.
Isäntänä Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi.
Marraskuu
TORSTAI 7.11. klo 17.00 – 19.00 Antti Kujala – Kivenmurskaajat: kolonialismin historia
Suomen ja Venäjän historian dosentti Antti Kujala kertoo kirjastossa uutuusteoksestaan Kivenmurskaajat. Kommentaattorina professori Jussi Pakkasvirta.
”Ensimmäinen suomalainen kolonialismia käsittelevä teos etsii vastausta polttaviin kysymyksiin: Kuinka suuri osuus siirtomailla oli länsimaiden teollisessa vallankumouksessa? Miksi siirtomaaisäntiä sanottiin kivenmurskaajiksi? Millainen on kolonialismin perintö? Asiantunteva ja monipuolinen teos osoittaa, miten syvälle historiaan eriarvoisuuden juuret ulottuvat.” (Atena)
TIISTAI 12.11. klo 18.00 – 20.00 Avoin keskustelu- ja opintoilta ”Maahanmuuttajat ja työllisyys”
Avauspuheenvuoroja avoimessa tilaisuudessa käyttävät toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä, Ozan Yanar, Helsingin kaupunginvaltuustosta ja Eve Kyntäjä, SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija. Irene Korimäki kertoo pamilaisten maahanmuuttajien kokemuksista. Sen jälkeen jatketaan keskustellen noin tunnin ajan. Jarmo Mielonen toimii keskustelun puheenjohtajana. Vesa Hulkkonen tekee keskustelusta muistion.
LAUANTAI 16.11. klo 12-18 Suomalainen kapitalismi tänään -seminaari
12:00–12:15 Avaus – Vesa Oittinen (Karl Marx-seuran pj) 12:15–13:15 Millaista kapitalismin muotoa suomalainen kapitalismi edustaa? – Sakari Hänninen (prof., THL) 13:15–13:45 1970-luvun energiamurroksesta 2020-luvun energiamurrokseen: eroja ja yhtäläisyyksiä – Raimo Lovio (prof. emer., Aalto-yliopisto) 13:45 – 14:15 Kahvitauko 14:15 – 15:00 Uusklassinen taloustiede ja valtiovarainministeriön talouspoliittiset suositukset – Joonas Kumpulainen 15:00 – 15:30 Yhtäältä vakaa, toisaalta epävakaa: Tulonjako ja sen muutokset Suomessa 1960 – 2005 – Saska Heino 15:30 – 16:00 New Public Managementin muokkaama hyvinvointivaltio – Leena Eräsaari (prof. emer., Jyväskylän yliopisto) 16:00 – 16:15 Lyhyt tauko 16:15 –16:45 Valtio ja yhteiskuntaluokkien intressit – Markku Kivinen (prof. emer., Helsingin yliopisto) 16:45 – 17:15 Kapitalismin nykyvaiheen määrittelystä – Pertti Honkanen (tri) 17:15 Päätöskeskustelua
Järjestäjinä Karl Marx -seura,
Demokraattinen Sivistysliitto ja Kansan Sivistysliitto.
PERJANTAISTA SUNNUNTAIHIN 22.- 24.11. Aatosta jaloa, marraskuun valoa – Stadin työväenkirjallisuuspäivät 2019
Kuudennet Stadin työväenkirjallisuuspäivät Aatosta jaloa – marraskuun valoa järjestetään 22. – 24.11.2019. Eri tilaisuudet järjestetään Työväenliikkeen kirjaston, Sörnäisten rantatie 25 A 1 ja viereisen JHL:n tiloissa. Yleisteemana on ”Vasemmisto – kulttuuri ja kestävä kehitys”.
Pe 22.11. klo 16 – on perinteisen Työväentutkimus Vuosikirjan 2019 julkistaminen ja sen jälkeen viides Kapinarunoilta. Viime syksyn Kapinarunoillan runojulkaisu Kapinarunot IV julkistettiin vastikään.
La 23.11. klo 12 – 19 järjestetään kolme paneelia: ensimmäisen teemana on em. yleisteema, toisen ”Vapiseva Eurooppa – mitä seuraa eurooppalaisen politiikan kaaoksesta” ja kolmannen ”Ilmastonmuutos muuttaa työelämän”. Paneeleiden jälkeen on yli kymmenen tilaisuutta, joissa esitellään uusia teoksia ja haastatellaan kirjailijoita.
Su 24.11. klo 14 – 16 on yksi paneeli, jonka teema on ”Kulttuurin merkitys on rajaton”. Lisäksi on musiikkiesityksiä.
Tarkempi ohjelma julkistetaan lokakuun aikana.
Joulukuu
TORSTAI 12.12. klo 18.00 – 20.00 Studia Generalia: Merkillinen Mauno – Manu
Työväenkirjaston ystävät ry:n joulukuun Studia Generalia -luennon aiheena on presidentti Mauno Koivisto.
Keskustelijoina presidentti Tarja Halonen, Seppo Lindblom, Pekka Korpinen, Raija Oranen, Tapio Bergholm ja Unto Hämäläinen. Keskustelun isäntänä Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi.
Ennen tilaisuutta Työväenkirjaston ystävien syyskokous klo 16:30. Jouluglögit klo 17:30 alkaen.
Työväentutkimus Vuosikirja on
työtä, työväestöä, työväenliikettä ja -kulttuuria sekä muita yhteiskunnallisia
aiheita käsittelevä tieteellinen julkaisu, joka sisältää artikkeleita,
keskustelupuheenvuoroja, opinnäyte-esittelyjä ja kirja-arvioita sekä uutisia
julkaisijoidensa vuosittaisista tapahtumista. Vuosikirjaa julkaisevat
Työväenperinne – Arbetartradition kustantajana sekä Työväenliikkeen kirjasto,
Työväen Arkisto, Kansan Arkisto, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen
seura ja Työväenmuseo Werstas. Julkaisulla on käytössä Suomen tieteellisten
seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnus. Julkaisufoorumi-luokituksessa
(Jufo) se on tasolla 1.
Julkaisulla on useana vuonna
ollut teema, joka tällä kertaa on Vuosi 1919 – uusi alku. Sata vuotta sitten
työväenliike oli toipumassa kevään 1918 sisällissodan katkerasta häviöstä, ja
esimerkiksi työväentalojen toiminta alkoi jälleen elpyä. Vuoden 1919
eduskuntavaaleissa sosialidemokraattinen puolue oli aiempien vaalien tapaan
suurin puolue. Työväen järjestömaailmassa oli merkittävää muun muassa Työväen
Sivistysliiton (TSL) ja Työväen Urheiluliiton (TUL) perustaminen vuonna 1919.
Edellä mainittujen
järjestöjen satavuotisen taipaleen merkeissä nyt julkaistavassa vuosikirjassa
ilmestyvätkin valtiotieteen maisteri Tero Tuomiston artikkeli TSL:n ensimmäisen
sihteerin Hjalmar Eklundin vaikutuksesta järjestössä sekä tohtorikoulutettava
Elina Hakoniemen artikkeli TSL:n alkuvuosien aatemaailmasta. Professori
emeritus Seppo Hentilä hahmottaa puolestaan artikkelissaan TUL:n satavuotisia
vaiheita, minkä lisäksi professori Hannu Itkonen sekä tutkijat Pertti
Matilainen ja Anna-Katriina Salmikangas kertovat tuoreesta TUL:n seuroja
koskevasta tutkimuksesta ja pohtivat työväenurheilun tutkimuksen tilaa.
Varsinaisten teemaan liittyvien
artikkeleiden lisäksi vuosikirjan tarjontaan kuuluu myös tuttuun tapaan muita
artikkeleita. Professori Pauli Kettunen tarkastelee eturistiriitojen ja
suunnittelun merkitystä Mauno Koiviston yhteiskuntapolitiikassa ja
oikeustieteen tohtori Marianne Vasara-Aaltonen työväenliikkeen ja
oikeusaputoiminnan suhteita 1900-luvun alussa. Keskustelua-osion
puheenvuoroissaan professorit Anu Lahtinen, Pirjo Markkola ja Hannu Itkonen
tarkastelevat työväentutkimuksen uusia haasteita 2020-luvun kynnyksellä.
Vuosikirjan päätoimittajana
on dosentti Erkki Vasara.
Työväentutkimus Vuosikirja
2019 julkistetaan Helsingissä Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten Rantatie
25 A) perjantaina 22.11.2019 kello 16.
