Monitieteinen työväentutkimuksen erikoiskirjasto
Työväenliikkeen kirjasto siirtyy kesän aukioloaikoihin kesäkuun alussa.
Kesä- ja elokuussa kirjasto on avoinna tiistaista perjantaihin klo 10-16. Päivän ensimmäiset kaksi tuntia ovat itsepalveluaikaa.
Heinäkuun kirjasto on suljettu. Kirjasto avautuu kesälomien jälkeen tiistaina 5.8.
Poikkeuspäivät:
päivitetty 26.5.2025
Kirjastossa noudatetaan turvallisemman tilan periaatetta, jonka mukaan kaikki asiakkaat ovat tervetulleita kirjastoon ja siellä pidettäviin tilaisuuksiin koulutuksesta tai sosiaalisesta taustasta, poliittisista mielipiteistä tai henkilökohtaisesta identiteetistä riippumatta. Kirjaston tiloja saa käyttää rauhassa muita häiritsemättä, ja henkilökuntaan voi aina ottaa yhteyttä tarvittaessa, esimerkiksi jos kokee häirintää. Kirjaston tilaisuudet ovat luonteeltaan osallistavia, avoimia yleisötilaisuuksia, joissa tarjotaan mahdollisuus puheenvuoroihin, ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen.
Osa tilaisuuksista striimataan, mutta aina varmin tapa osallistua tapahtumaan on saapua paikan päälle. Muutokset ovat mahdollisia. Ohjelma täydentyy.
Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!
Tiistaina 27.5.2024 klo 18.00–19.30
Runoilijat Miia Toivio ja Tuomas Aitonurmi keskustelevat Toivion tuoreesta teoksesta Hukka, nukka, tukka.
Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi avaa tilaisuuden.
Tervetuloa!
Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry.
Torstaina 9.1.2025 klo 17.00 – 19.10
Tervetuloa tieteiden yön tilaisuuteen kirjastolla!
Esillä ovat Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran uudet julkaisut, neljä väitöskirjaa. Teemoina Vasemmistoälymystö Valpon silmin (Hannele Koivisto ja Tiina Lintunen), Pitkän 1970-luvun työläiskirjallisuus yhteiskunnallisena aikalaiskeskusteluna (Jussi Lahtinen ja Milla Peltonen), Tehdastyöntekijöiden firabelitöiden muistitietohistoria (Pete Pesonen) ja Koulutus, tasa-arvo ja hyvinvointivaltion 1960-luvulla (Elina Hakoniemi ja Matti Hannikainen).
Katso tarkempi ohjelma THPTS:n sivuilta: https://www.thpts.fi/2024/11/04/thptsja-tieteiden-yo-9-1-2025/
Järjestäjä: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura
Tiistaina 14.1.2025 klo 17.30 – 19.00
Vuoden 2025 ensimmäisessä Työväenkirjaston ystävien Studia generaliassa käsitellään median monivaiheista historiaa. Auli Kivenmaa, Heikki Lehtinen, Kari Leppänen ja Birgitta Suorsa kertovat UP-uutispalvelun perustamisesta ja vaiheista. UP-uutispalvelun perustivat 1988 Työväen Sanomalehtien Tietotoimiston asiakaslehdet aikana, jolloin puoluetaustaisia uutistoimistoja oli useita. Kymmenen vuotta myöhemmin uutistoimistoja oli enää kaksi: UP ja se toinen – STT.
Tilaisuuden avaa puheenjohtaja Pentti Arajärvi.
Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry.
Torstaina 16.1.2025 klo 17.00-19.00
Puheenvuoron käyttävät:
Erkki Tuomioja, Thomas Wallgren ja Seppo Hentilä
Puheenjohtajana Jarmo Mielonen
Ei striimata.
Järjestäjät: Hakaniemen, Kruunuhaan ja Malmin sosialidemokraattiset osastot
Maanantaina 27.1. 2025 klo 18.00-19.30
Dosentti, fil.tri. Anssi Korhonen puhuu aiheenaan: Usko ja tieto. Tilaisuuden avaa pj. Jorma Kukkonen.
27.1. vietetään myös holokaustin uhrien muistopäivää.
Ei striimata.
Järjestäjä: Helsingin Kristilliset Sosialidemokraatit ry.
Maanantaina 24.2.2025 klo 18.00-19.30
Kansanedustaja Timo Harakka arvioi hallituksen kulttuuripolitiikkaa. Tilaisuuden avaa pj. Jorma Kukkonen.
Ei striimata.
Järjestäjä: Helsingin Kristilliset Sosialidemokraatit ry.
Torstaina 27.2.2024 klo 18.00–19.30
Illan aiheena teos Tyhmenevä demokratia? Kriittisen tiedontuotannon tila Suomessa. Teppo Eskelinen luennoi.
Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi.
Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry.
Perjantaina 28.2.2024 klo 14.00–16.00
VTT Erkki Tuomioja esittelee uutuusteostaan, kommentoijina dosentti Marjaliisa Hentilä ja professori emeritus Seppo Hentilä.
”Mauno Pekkala nousi jo alle 30-vuotiaana Suomen keskeiseksi metsäpolitiikan vaikuttajaksi. Hän oli Väinö Tannerin hallituksen maatalousministeri ja valtiovarainministeri sotavuosina 1939-1942, ja sitten rauhanopposition jäsen. Hän kritisoi Saksaan lähentymistä eikä edes sodan alussa uskonut Saksan voittoon. Sodan jälkeen Pekkala siirtyi sosiaalidemokraateista SKDL:ään. Pääministerinä hän toimi sodan jälkeen 1946-48.
Mauno Pekkalan veli Eino Pekkala muistetaan huippu-urheilijana ja Työväen Urheiluliiton ensimmäisenä puheenjohtajana. Hän voitti Suomen urheilukuninkuuden ja kymmenottelumestaruuden useasti. Pekkalan poliittinen toiminta maailmansotien välisenä aikana vei hänet yhteensä viideksi vuodeksi Tammisaaren pakkotyölaitokseen.
Vuonna 1927 Eino Pekkala valittiin kansanedustajaksi samaan aikaan Maunon kanssa. Hänet siepattiin eduskunnasta kesken perustuslakivaliokunnan kokouksen ja kyyditettiin Lapualle. Jatkosodan jälkeen Pekkala toimi ensin opetusministerinä ja sittemmin oikeusministerinä veljensä johtamassa hallituksessa. Vasemmistolaisten puolustusasianajajana ja ministerinä Pekkala pyrki kunnioittamaan oikeusvaltion periaatteita, vaikka sai oikeiston kritiikkiä sotasyyllisyys- ja asekätkentäprosessien hoidosta. Kritiikkiä tuli myös kommunisteilta lain liiallisesta kunnioituksesta.
Neuvostosuhteissa Mauno Pekkalaa on leimattu Neuvostoliiton myötäilijäksi. Kirjan kirjoittaja Erkki Tuomioja toivoo, että kaksoiselämäkerta Pekkalan veljeksistä antaa aineksia arvioida tasapainoisemmin jopa kohtuuttomasti kritisoitua Mauno Pekkalaa.” — Siltala 2025
Ei striimausta. Kahvitarjoilu alkaa 30 minuuttia ennen tilaisuutta.
Torstaina 6.3.2025 klo 17.00–19.00
Tilaisuuden aluksi vuosikokousesitelmän pitää tutkija Aappo Kähönen aiheesta Neuvostoliitto parempana tulevaisuutena: Suomalaiset maahanmuuttajat työläisten valtiossa 1918-1964.
Järjestäjä: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura.
Maanantaina 24.3.2025 klo 18.00–19.30
”Helsingin tulevaisuus” -aiheisessa paneelissa eri puolueiden edustajia. Tilaisuuden avaa pj. Jorma Kukkonen. Tilaisuuden jälkeen pidetään Helsingin Kristilliset Sosialidemokraatit ry:n kevätkokous.
Ei striimata.
Järjestäjä: Helsingin Kristilliset Sosialidemokraatit ry.
Tiistaina 25.3.2024 klo 18.00–19.30
Kirjailija Heidi Köngäs saapuu Työväenkirjaston ystävien Studia generaliaan kertomaan romaanistaan Tango Frisk.
Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry.
Maanantaina 14.4.2025 klo 18.00–19.30
Johtava asiantuntija dosentti Jyri Komulaisen aiheena on: Viljelemään ja varjelemaan? Ekoteologisia näkökulmia. Tilaisuuden avaa pj. Jorma Kukkonen.
Ei striimata.
Järjestäjä: Helsingin Kristilliset Sosialidemokraatit ry.
Tiistaina 15.4.2024 klo 17.30–19.00
Jukka Kekkonen ja Jyrki Knuutila esittelevät uutuusteostaan Työväenkirjaston ystävät ry:n studia generalia -tilaisuudessa, jonka avaa pj. Pentti Arajärvi. Tilaisuutta ennen klo 16.30 – 17.30 pidetään Työväenkirjaston ystävät ry:n vuosikokous.
Tilaisuutta ei striimata, saavuthan paikanpäälle!
Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry.
Maanantaina 12.5.2025 klo 18.00–19.30
Rovasti Aarne Laasonen soittaa sahaa ja lukee runojaan. Laulamme yhdessä virsiä, työväenlauluja ja kevätlauluja. Kevätjuhlan juontaa yhdistyksen varapuheenjohtaja Veli-Matti Hynninen.
Ei striimata.
Järjestäjä: Helsingin Kristilliset Sosialidemokraatit ry.
13.5.–16.5.2025
Onko sinulla hetki aikaa? Vastaa asiakaskyselyymme! Se on lyhyt, vie vain muutaman minuutin, ja antaa meille arvokasta palautetta suoraan asiakkailtamme.
Keräämme ja käsittelemme vastaukset itse ja täysin anonyymisti. Kiitos paljon vastauksestasi!
-> Kyselyyn
Työväentutkimus Vuosikirja 2024 julkaistiin viime vuoden lopussa painettuna ja nyt se on myös luettavana verkkojulkaisuna.
Julkaisun teema on ajankohtainen: Sopimusyhteiskunta murroksessa. Teemaa käsitellään artikkeleissa, katsauksissa ja keskusteluosiossa.
Vuosikirjassa professori emeritus Pauli Kettunen tarkastelee artikkelissaan Hyvinvointivaltio kamppailukäsitteenä hyvinvointivaltion käsitehistoriaa Suomessa aina käsitteen synnystä ja käyttöyhteyksistä, konsensuspyrkimyksen kautta nykyhetken hyvinvointivaltion pelastamisen retoriikkaan. VTT Ilkka Kärrylä pohtii kirjoituksessaan: Onko Suomi hylkäämässä ”pohjoismaisen työmarkkinamallin”? Professori emeritus Hannu Itkonen tarkastelee työläisurheilun tehtävien, tavoitteiden ja aseman muuttumista Työväen Urheiluliiton TUL:n strategioiden ja ohjelmien perusteella. FM Keijo Rantanen kertoo Rakennusliiton historiaprojektin tuloksista ja siitä, miten työmarkkinamuutokset ovat vaikuttaneet rakennusalalla, joka on kokenut lama-aikoja ja ulkomaisen työvoiman kasvun. VTM Tero Tuomisto kirjoittaa Työväen Sivistysliitto TSL:n kamppailusta IKL:n vastustaessa sen toimintaa. Keskustelu-osiossa professori emeritus Harri Melin tarkastelee sitä, miten hallitus pyrkii muuttamaan työmarkkinajärjestelmää työnantajien valtaa kasvattamalla. Professori Heikki Hiilamo kirjoittaa työttömien ansioturvan heikennyksistä. Sodasta ja sotatalouden kasvusta on kirjoittanut esseen Sota meissä ja yhteiskunnan rakenteissa professori emeritus Pertti Koistinen. VTT, dosentti Erkki Vasara käsittelee pääkirjoituksessaan hallituksen toimien vaikutuksia sopimusyhteiskuntaan ja työväestölle.
Vuosikirjassa on runsaasti kirja-arvosteluja sekä opinnäytetöiden esittelyjä. Vuoden työväentutkimus -palkinnon ja gradupalkinnon saajat esitellään.
Vuosikirjassa on lisäksi julkaistu Erikoiskirjastojen neuvoston kannanotto erikoiskirjastojen aseman turvaamiseksi. Työväen perinnelaitokset: Työväenliikkeen kirjasto, Työväen Arkisto, Kansan Arkisto ja Työväenmuseo Werstas esittelevät kuluneen vuoden toimintaansa, ja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura tiivistää vuonna 2024 järjestämiensä seminaarien antia.
Painettua julkaisua voi ostaa työväen perinnelaitoksista 20 euron hintaan.
Jatkotilauksella vuosikirjan saa kotiin postitettuna 25 euron hintaan.
Tilaukset: perinne@tyovaenperinne.fi.
Verkossa julkaisua pääsee lukemaan avoimesti Journal.fi:ssä: https://journal.fi/tyovaentutkimus
Työväentutkimuksen bibliografiaan on alettu täydentää Suomessa julkaistuilla pro gradu -tutkimuksilla. Bibliografiaan on jo lisätty vuosina 2022 ja 2023 valmistuneita työväestöä käsitteleviä tutkielmia, ja seuraavaksi siihen lisätään tutkielmia vuodelta 2024.
Käy tutustumassa bibliografiaan!
Työväenperinne ry julkaisi neliosaisen Työväen bibliografian vuosina 1988–1994 sekä keräsi bibliografisia tietoja Kansalliskirjaston ylläpitämään (nyt edesmenneeseen) Arto-tietokantaan vuosina 1997–2016. Nämä Artoon tallennetut bibliografiset tiedot ovat nykyisin haettavissa Finnassa. Työväentutkimuksen bibliografia on jatkoa näille bibliografiahankkeille, ja sisältää työväestöä käsitteleviä väitöskirjoja ja opinnäytteitä sekä järjestöhistoriikkejä vuodesta 2014 lähtien.