Vanhojen työväennäytelmien digitointiprojekti

Työväenliikkeen kirjasto on digitoinut 2024-2025 Riihi säätiön projektirahalla osan kirjaston vanhoista työväennäytelmistä.

Aineistossa keskityttiin pienien työväenkustantamoiden julkaisuihin ja omakustanteisiin. Käännetyt näytelmät ja mukaelmat ohitettiin tekijänoikeussyistä. Pienpainatteet skannattiin – näytelmän kunnon mukaan – joko rumpu- tai tasoskannerilla ja editoitiin OCR-luettavaksi. Näytelmien fyysisessä kunnossa oli suurta vaihtelevuutta. Osa aineistosta oli erittäin haurasta.

Tekijöiden kuolinvuosien tarkastaminen oli hankalaa, sillä monet kirjoittajista käyttivät nimimerkkejä. Nimimerkkien käyttö on ymmärrettävää, koska leijonanosa näytelmistä on vuosina 1908–1920 ilmestyneitä ja monet nimimerkkejä käyttäneistä olivat poliittisissa tehtävissä. Tällaisesta esimerkkinä käy Jukka Lankila, SDP:n kansanedustaja vuosina 1917–1918, joka kuoli Suomen sisällissodan jälkimainingeissa Sörnäisten kuritushuoneessa ja jonka ”Jukka L.” nimellä julkaistut näytelmät Iloitse morsian (1915) ja Helli haluaa miehen (1916) sisältyvät digitoituihin näytelmiin, tosin, kuten nimistä voi päätellä, aihe on kevyt.

Monet digitoiduista näytelmistä ovatkin huvitteluja, mutta joukossa piilee muutama vähän raadollinenkin tragedia. Esimerkkinä siitä käynee Juho (Jussi) Lonkaisen näytelmä Voitetuita (1920), joka kuvaa sisällissodan jälkimaininkeja, kun suojeluskunnan päällikkö kosiskelee vankileirille lähettämänsä torpparin vaimoa. Jussi Lonkainen oli toimittaja, joka oli vangittuna Tammisaaressa vain muutama vuosi ennen näytelmän julkaisua. Myöhemmin hänestä tuli SDP:n kansanedustaja.

Nimimerkin takaa piilee muitakin SDP:n kansanedustajia, mm. Amalia Lehtonen (SDP:n kansanedustaja Emil Saarinen) (Avautuu käyttöön v. 2027) ja Mikko Moukka (Edvard Valpas-Hänninen, SDP:n johtohahmo, Työmies-lehden päätoimittaja).

Aineisto on nyt vapaasti luettavissa Public Domain 1.0 lisenssillä Heldassa – tosin muutamassa näytelmässä on embargo vielä muutaman vuoden ajalle. Näytelmiä riittää vielä paljon, mutta jatkoprojektia odotellessa voit tutustua nyt digitoituihin näytelmiin Helda-julkaisuarkistossa: http://hdl.handle.net/10138/161105

Kirjasto on avoinna – julkisivuremontti käynnissä

Julkisivuremontista huolimatta kirjasto on avoinna. Valitamme rakennustelineistä ja remontista aiheutuvaa häiriötä. Kirjasto kuitenkin toimii normaalisti, eivätkä remontin äänet ole toistaiseksi suuresti häirinneet kirjastossa. Syyskuun aikana tullaan kunnostamaan myös kirjaston ikkunoita. Kirjaston kadun puolen ikkunat on tarkoitus maalata ulkoa viikonlopun aikana 20. – 22.9.2025. Edeltävällä viikolla 16. – 19.9. siirrämme kirjahyllyjä ja lukupaikkoja pois ikkunoiden edestä. Kirjaston lukusali/kokoushuone on tuolla viikkolla 16. – 19.9. vielä käytettävissä. Seuraavan viikon aikana 23. – 26.9. kirjahyllyt siirretään takaisin ja lukusalin ikkunan edustat raivataan tyhjäksi. Lukusalin ikkunat sekä ikkunat kirjaston henkilökunnan huoneissa kunnostetaan viikonlopun aikana 27. – 29.9.2025.

Syyskuun alusta kirjastolla on ollut pitkä aukioloaika torstaisin klo 10 – 19. Torstai-iltaisin kirjastossa on myös yleisötapahtumia. Niiden aikana kirjaston päivystäjä voi hakea asiakkaiden tarvitsemia kirjoja isosta salista asiakkaille tarvittaessa. Suureen osaan avokokoelmista ja lukupaikoistakin pääsee vapaasti yleisötapahtumien aikanakin. Ilta-aukiolo noudattaa nyt Työväen Arkiston kanssa samoja aikoja. Kirjasto on edelleen maanantaisin kiinni, ja muina arkipäivinä auki klo 10 – 16. Itsepalveluaikana klo 10 – 12 voi myös pyytää tarvittaessa apua henkilökunnalta.

Vuoden työväentutkimus 2025 -palkinnosta kilpailee kuusi teosta

Lehdistötiedote 16.6.2025. Julkaisuvapaa heti

Vuoden työväentutkimus -palkinto jaetaan vuosittain erityisen ansiokkaalle Suomessa julkaistulle teokselle, joka käsittelee työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää tai muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta. Palkinnolla halutaan myös tuoda esiin, miten työväentutkimus on muovaamassa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa.

Palkinto annetaan vuorovuosina akateemisen tutkimuksen kriteerit täyttävälle teokselle ja vuorovuosina sellaiselle teokselle, jonka ei tarvitse täyttää tällaisia kriteerejä. Tällä kertaa palkinnosta kilpailevat ei-akateemiset tutkimukset, jotka ovat ilmestyneet vuosina 2023 ja 2024. Finalisteiksi palkintoraati valitsi kuusi teosta noin kolmenkymmenen ansiokkaan teoksen joukosta. Voittaja julkistetaan syyskuussa 2025.

Palkinnon myöntää Työväenperinne ry, ja palkintoa tukevat Työväen Sivistysliitto TSL sekä ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi. Valinnan suorittaa vuosittain koottava palkintoraati. Tänä vuonna palkintoraatiin kuuluvat puheenjohtajana FT Oona Ilmolahti, sihteerinä tietoasiantuntija Alpo Väkevä sekä muina jäseninä VTT Elina Hakoniemi, erikoistutkija Mikko Kosunen, FT Jussi Lahtinen, dosentti Kirsti Salmi-Niklander, dosentti Mikko-Olavi Seppälä ja tiedottaja Elina Vainikainen.

Finalistit tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä:

  • Haikola, Maaria. Kämppäemäntiä ja laivakokkeja: Metsä- ja uittotyömaiden ruoanlaittajia (Tapio, 2024)

    Maaria Haikolan teos käsittelee kainuulaisten kämppäemäntien ja laivakokkien työtä sekä arkea syrjäisillä työmailla ja karuissa oloissa. Tekijän pro gradu -tutkielmaan pohjautuva ja laajaa lähdeaineistoa hyödyntävä teos nostaa esiin unohdettua naisten työtä.
  • Kivenmaa, Auli, Lehtinen, Heikki, Leppänen, Kari & Suorsa, Birgitta, Se toinen uutistoimisto: UP-uutispalvelu ja median murros (Into, 2024)

    Auli Kivenmaan, Heikki Lehtisen, Kari Lepän ja Birgitta Suorsan kirjoittama teos käsittelee työväenlehtien aloitteesta perustetun UP-uutispalvelun vaiheita ja roolia suomalaisessa mediakentässä. Arkisto- ja haastattelu-aineistoihin pohjautuva julkaisu sisältää kronologisesti etenevän osion lisäksi temaattisia artikkeleita, jotka syventävät kuvaa UP:n toiminnasta osana aikansa yhteiskunnallisia ilmiöitä.
  • Leino, Pirkka. Vapaisiin tuuliin: Helsingin Työväen Pursiseura 1925–2025 (Helsingin Työväen Pursiseura, 2024)

    Pirkka Leinon kirjoittama Helsingin Työväen Pursiseuran 100-vuotisjuhlakirja tarkastelee seuran vaiheita työväenliikkeen alkuajoista nykypäivän aktiiviseen purjehdustoimintaan. Teos kertoo elävästi niin seuran kotisataman Pyysaareen rakentamisesta kuin kilpamenestyksistä ja seurassa vallinneesta yhteistyön hengestä.
  • Rantanen, Keijo, Kova urakka: Rakentajat ja Rakennusliitto rakennusalan murroksessa 1990–2024 (Rakennusliitto, 2024)

    Keijo Rantanen käsittelee monipuolisesti Rakennusliiton historiaa 1990-luvun alusta nykypäivään ja sijoittaa liiton toimintaa osaksi keskeisiä yhteiskunnallisia murroskohtia, kuten lama-aikaa ja EU:hun liittymistä. Samalla huomio kohdistuu sekä liiton asemaan työmarkkinoilla että rakennustyötekijöiden arkeen.
  • Sorri, Hannu. Punavangit tuomiolla: Valtiorikosoikeutta Hämeenlinnassa 1918 (Väyläkirjat, 2024)

    Hannu Sorri pureutuu vuoden 1918 valtiorikosoikeudenkäynteihin Hämeenlinnan vankileirillä yhdistäen toisiinsa oikeus-, paikallis- ja sukuhistoriallisia näkökulmia. Teoksessa lähestytään oikeudenkäyntejä monipuolisesti sekä sodan molempien osapuolten että yksittäisten ihmisten asemasta käsin.
  • Vaara, Pekka. Punainen Uhtua: Karjalan kapinasta Stalinin vainoihin (Karjalan Sivistysseura, 2024)

    Pekka Vaara kuvaa vienankarjalaisen Uhtuan kylän vaiheita 1920-luvun alusta Stalinin vainoihin saakka. Teos kertoo punasuomalaisten roolista uuden yhteiskunnan rakentajina ja ristiriidoista, joita syntyi heidän ja paikallisen karjalaisväestön välillä. Samalla se nostaa esiin vähän tutkitun aiheen suomalaisten historiassa.

Lisätietoja:
palkintoraadin sihteeri Alpo Väkevä, alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi

Ennakkotietoja syksyn tapahtumista

Kirjasto sulkeutuu pian heinäkuuksi, mutta tilaisuudet jatkuvat heti lomien jälkeen. Tässä pieni ennakkotieto tulevista tapahtumista!

Näyttelyitä

5.–28.8.2025
Niklas Bengtsson: SAKSITTUA TAIDETTA – Siluetteja ja paperileikkauksia

Yleisötapahtumia

Muutokset ovat mahdollisia, lisäykset todennäköisiä.

Päivämäärä ja kellonaikaTilaisuus
Tiistai 9.9.
klo 14–16		Julkistamistilaisuus: Oskari Tokoi – Siirtolainen, senaattori ja maanpakolainen 1873–1963 / Rainer Smedman.
Kahvitarjoilu tilaisuuden lopussa. Uutuuskirjaa voi ostaa tilaisuudessa.
Järjestäjä: Atrain & Nord Kustannusliike.
Keskiviikko 17.9.Studia Generalia: Elämän turhuuksien kehä – Martti Joenpolvi 1956-82 / Juha Drufva.
Haastattelijana Veli-Pekka Leppänen.
Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry.
Torstai 18.9.
klo 18–19.30		Puolueosaston rooli rakennettaessa kansalaisyhteiskuntaa
SDP:n Helsingin piirin toiminnan johtaja Tuomas Finne, Pauli Manninen Hakaniemen puolueosastosta, Helena Ylisipola Malmin puolueosastosta ja Anneli Temmes Kruunuhaan puolueosastosta keskustelevat aiheesta.
Puheenjohtajana Jarmo Mielonen.
Järjestäjä: Vesa Hulkkonen ja SDP:n puolueosastot. 
Torstai 25.9.
klo 18–19.30		Puoluetoiminnan tila ja tulevaisuus
Järjestäjä: Helsingin Kristilliset Sosialidemokraatit ry.
Seuraavat yhdistyksen yleisötilaisuudet torstaina 23.10, 20.11. ja 18.12. 
Torstai 30.10.
klo 16–19		Akateeminen sosialistiseura – seminaari
Järjestäjä: Kansan Arkisto
Perjantai ja lauantai
14.–15.11.		Stadin työväenkirjallisuuspäivät – teemana Vapauden kaiho
Ohjelma varmistuu myöhemmin syksyllä.
Kapinarunojen keräys perjantain Kapinarunoiltaan on jo käynnissä!

Saksittua taidetta: siluetteja ja paperileikkauksia

Näyttely Työväenliikkeen kirjastossa

5.-28.8.2025

Saksittua taidetta -näyttely esittelee koti- ja ulkomaista paperileikkaustaidetta, kansantaidetta ja kirjaerikoisuuksia.

Näyttelyssä on esillä merkittävimmän suomalaisen siluettitaiteilijan uniikkitöitä ja hänen kuvittamiaan painotuotteita. Siluettitaiteilijana 1899 debytoinut kuvanveistäjä-kirjailija Emil Cedercreutzin (1879–1949) kaksi Silhouetter silhouetteja -nimistä kuvasalkkua painettiin vuonna 1916. Ne sisältävät kumpikin 18 varjokuvaleikkausta tunnetuista suomalaisista taiteilijaseuran jäsenistä nimikirjoituksineen. Cedercreutz kuvitti silueteillaan myös ahkerasti suomalaisia lastenkirjoja.

Siluetit ovatkin kiehtoneet sekä taiteilijoita että kirjailijoita. Esimerkiksi satusetä H. C. Andersen (1805–1875) muistetaan silueteistaan, joiden avulla hän kertoi lapsille satujaan.

Vanhoihin suomalaisiin paperileikkausjulkaisuihin kuuluvat mm. Aili Sarkkilan Paperileikkausmalleja (1924–1926) ja J. U. Autosen Paperileikkaussarja (1929). Molemmat painotuote-erikoisuudet ovat kuvasalkkuja.

Länsimaisessa perinteessä siluetit mielletään usein pelkästään mustasta paperista leikatuiksi teoksiksi, jotka asetetaan valkoista taustaa vasten. Parhaimmillaan siluetit ovatkin pelkistettyjä, mutta samalla mielikuvitusta herätteleviä. Katsoja voi kehrätä kokonaisen tarinan kuvan innoittamana.

Kiinalaiseen kansantaiteeseen kuuluu värikkäitä siluetteja, joilla on koristeltu kotia erilaisten juhlapäivien aikana. Siluetteja leikataan Kiinassa varsinkin punaisesta paperista, mutta valkoisesta paperista leikattuja siluetteja väritetään myös monivärisiksi taideteoksiksi. Sekä yksivärisiä että väritettyjä siluetteja käytetään nykyään tätä taiteenlajia esittelevissä kirjoissa. Niissä originaalit paperileikkaustyöt ovat kirjan sivulla läpinäkyvän kalvon alla. Kiinassa tehdään myös käsinväritetyillä paperileikkauksilla kuvitettuja kirjakääröjä.

Paperileikkauksien kansallisiin erikoisuuksiin kuuluvat puolalaiset työt, joissa erivärisiä leikattuja paperihahmoja liimataan päällekkäin.

Näyttelyn on koonnut tietokirjailija Niklas Bengtsson. Bengtsson on kirjoittanut mm. teokset Exlibris- ja kuvasalkkujen elämäkertoja (2010) ja Kirja erikoisena esineenä (2017). Hänen uusimmat kirjansa ovat Satuja ja sananlaskuja: Elias Lönnrotin satuja (2025) ja Suden suukkoja: Suomalaisia susisatuja (2025).

Avoinna: 5.–28.8.2028, ti – pe 10-16
Paikka: Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki