Vuoden työväentutkimus 2025 -palkinnosta kilpailee kuusi teosta

Lehdistötiedote 16.6.2025. Julkaisuvapaa heti

Vuoden työväentutkimus -palkinto jaetaan vuosittain erityisen ansiokkaalle Suomessa julkaistulle teokselle, joka käsittelee työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää tai muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta. Palkinnolla halutaan myös tuoda esiin, miten työväentutkimus on muovaamassa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa.

Palkinto annetaan vuorovuosina akateemisen tutkimuksen kriteerit täyttävälle teokselle ja vuorovuosina sellaiselle teokselle, jonka ei tarvitse täyttää tällaisia kriteerejä. Tällä kertaa palkinnosta kilpailevat ei-akateemiset tutkimukset, jotka ovat ilmestyneet vuosina 2023 ja 2024. Finalisteiksi palkintoraati valitsi kuusi teosta noin kolmenkymmenen ansiokkaan teoksen joukosta. Voittaja julkistetaan syyskuussa 2025.

Palkinnon myöntää Työväenperinne ry, ja palkintoa tukevat Työväen Sivistysliitto TSL sekä ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi. Valinnan suorittaa vuosittain koottava palkintoraati. Tänä vuonna palkintoraatiin kuuluvat puheenjohtajana FT Oona Ilmolahti, sihteerinä tietoasiantuntija Alpo Väkevä sekä muina jäseninä VTT Elina Hakoniemi, erikoistutkija Mikko Kosunen, FT Jussi Lahtinen, dosentti Kirsti Salmi-Niklander, dosentti Mikko-Olavi Seppälä ja tiedottaja Elina Vainikainen.

Finalistit tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä:

  • Haikola, Maaria. Kämppäemäntiä ja laivakokkeja: Metsä- ja uittotyömaiden ruoanlaittajia (Tapio, 2024)

    Maaria Haikolan teos käsittelee kainuulaisten kämppäemäntien ja laivakokkien työtä sekä arkea syrjäisillä työmailla ja karuissa oloissa. Tekijän pro gradu -tutkielmaan pohjautuva ja laajaa lähdeaineistoa hyödyntävä teos nostaa esiin unohdettua naisten työtä.
  • Kivenmaa, Auli, Lehtinen, Heikki, Leppänen, Kari & Suorsa, Birgitta, Se toinen uutistoimisto: UP-uutispalvelu ja median murros (Into, 2024)

    Auli Kivenmaan, Heikki Lehtisen, Kari Lepän ja Birgitta Suorsan kirjoittama teos käsittelee työväenlehtien aloitteesta perustetun UP-uutispalvelun vaiheita ja roolia suomalaisessa mediakentässä. Arkisto- ja haastattelu-aineistoihin pohjautuva julkaisu sisältää kronologisesti etenevän osion lisäksi temaattisia artikkeleita, jotka syventävät kuvaa UP:n toiminnasta osana aikansa yhteiskunnallisia ilmiöitä.
  • Leino, Pirkka. Vapaisiin tuuliin: Helsingin Työväen Pursiseura 1925–2025 (Helsingin Työväen Pursiseura, 2024)

    Pirkka Leinon kirjoittama Helsingin Työväen Pursiseuran 100-vuotisjuhlakirja tarkastelee seuran vaiheita työväenliikkeen alkuajoista nykypäivän aktiiviseen purjehdustoimintaan. Teos kertoo elävästi niin seuran kotisataman Pyysaareen rakentamisesta kuin kilpamenestyksistä ja seurassa vallinneesta yhteistyön hengestä.
  • Rantanen, Keijo, Kova urakka: Rakentajat ja Rakennusliitto rakennusalan murroksessa 1990–2024 (Rakennusliitto, 2024)

    Keijo Rantanen käsittelee monipuolisesti Rakennusliiton historiaa 1990-luvun alusta nykypäivään ja sijoittaa liiton toimintaa osaksi keskeisiä yhteiskunnallisia murroskohtia, kuten lama-aikaa ja EU:hun liittymistä. Samalla huomio kohdistuu sekä liiton asemaan työmarkkinoilla että rakennustyötekijöiden arkeen.
  • Sorri, Hannu. Punavangit tuomiolla: Valtiorikosoikeutta Hämeenlinnassa 1918 (Väyläkirjat, 2024)

    Hannu Sorri pureutuu vuoden 1918 valtiorikosoikeudenkäynteihin Hämeenlinnan vankileirillä yhdistäen toisiinsa oikeus-, paikallis- ja sukuhistoriallisia näkökulmia. Teoksessa lähestytään oikeudenkäyntejä monipuolisesti sekä sodan molempien osapuolten että yksittäisten ihmisten asemasta käsin.
  • Vaara, Pekka. Punainen Uhtua: Karjalan kapinasta Stalinin vainoihin (Karjalan Sivistysseura, 2024)

    Pekka Vaara kuvaa vienankarjalaisen Uhtuan kylän vaiheita 1920-luvun alusta Stalinin vainoihin saakka. Teos kertoo punasuomalaisten roolista uuden yhteiskunnan rakentajina ja ristiriidoista, joita syntyi heidän ja paikallisen karjalaisväestön välillä. Samalla se nostaa esiin vähän tutkitun aiheen suomalaisten historiassa.

Lisätietoja:
palkintoraadin sihteeri Alpo Väkevä, alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi

Ennakkotietoja syksyn tapahtumista

Kirjasto sulkeutuu pian heinäkuuksi, mutta tilaisuudet jatkuvat heti lomien jälkeen. Tässä pieni ennakkotieto tulevista tapahtumista!

Näyttelyitä

5.–28.8.2025
Niklas Bengtsson: SAKSITTUA TAIDETTA – Siluetteja ja paperileikkauksia

Yleisötapahtumia

Muutokset ovat mahdollisia, lisäykset todennäköisiä.

Päivämäärä ja kellonaikaTilaisuus
Tiistai 9.9.
klo 14–16		Julkistamistilaisuus: Oskari Tokoi – Siirtolainen, senaattori ja maanpakolainen 1873–1963 / Rainer Smedman.
Kahvitarjoilu tilaisuuden lopussa. Uutuuskirjaa voi ostaa tilaisuudessa.
Järjestäjä: Atrain & Nord Kustannusliike.
Keskiviikko 17.9.Studia Generalia: Elämän turhuuksien kehä – Martti Joenpolvi 1956-82 / Juha Drufva.
Haastattelijana Veli-Pekka Leppänen.
Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry.
Torstai 18.9.
klo 18–19.30		Puolueosaston rooli rakennettaessa kansalaisyhteiskuntaa
SDP:n Helsingin piirin toiminnan johtaja Tuomas Finne, Pauli Manninen Hakaniemen puolueosastosta, Helena Ylisipola Malmin puolueosastosta ja Anneli Temmes Kruunuhaan puolueosastosta keskustelevat aiheesta.
Puheenjohtajana Jarmo Mielonen.
Järjestäjä: Vesa Hulkkonen ja SDP:n puolueosastot. 
Torstai 25.9.
klo 18–19.30		Puoluetoiminnan tila ja tulevaisuus
Järjestäjä: Helsingin Kristilliset Sosialidemokraatit ry.
Seuraavat yhdistyksen yleisötilaisuudet torstaina 23.10, 20.11. ja 18.12. 
Torstai 30.10.
klo 16–19		Akateeminen sosialistiseura – seminaari
Järjestäjä: Kansan Arkisto
Perjantai ja lauantai
14.–15.11.		Stadin työväenkirjallisuuspäivät – teemana Vapauden kaiho
Ohjelma varmistuu myöhemmin syksyllä.
Kapinarunojen keräys perjantain Kapinarunoiltaan on jo käynnissä!

Saksittua taidetta: siluetteja ja paperileikkauksia

Näyttely Työväenliikkeen kirjastossa

5.-28.8.2025

Saksittua taidetta -näyttely esittelee koti- ja ulkomaista paperileikkaustaidetta, kansantaidetta ja kirjaerikoisuuksia.

Näyttelyssä on esillä merkittävimmän suomalaisen siluettitaiteilijan uniikkitöitä ja hänen kuvittamiaan painotuotteita. Siluettitaiteilijana 1899 debytoinut kuvanveistäjä-kirjailija Emil Cedercreutzin (1879–1949) kaksi Silhouetter silhouetteja -nimistä kuvasalkkua painettiin vuonna 1916. Ne sisältävät kumpikin 18 varjokuvaleikkausta tunnetuista suomalaisista taiteilijaseuran jäsenistä nimikirjoituksineen. Cedercreutz kuvitti silueteillaan myös ahkerasti suomalaisia lastenkirjoja.

Siluetit ovatkin kiehtoneet sekä taiteilijoita että kirjailijoita. Esimerkiksi satusetä H. C. Andersen (1805–1875) muistetaan silueteistaan, joiden avulla hän kertoi lapsille satujaan.

Vanhoihin suomalaisiin paperileikkausjulkaisuihin kuuluvat mm. Aili Sarkkilan Paperileikkausmalleja (1924–1926) ja J. U. Autosen Paperileikkaussarja (1929). Molemmat painotuote-erikoisuudet ovat kuvasalkkuja.

Länsimaisessa perinteessä siluetit mielletään usein pelkästään mustasta paperista leikatuiksi teoksiksi, jotka asetetaan valkoista taustaa vasten. Parhaimmillaan siluetit ovatkin pelkistettyjä, mutta samalla mielikuvitusta herätteleviä. Katsoja voi kehrätä kokonaisen tarinan kuvan innoittamana.

Kiinalaiseen kansantaiteeseen kuuluu värikkäitä siluetteja, joilla on koristeltu kotia erilaisten juhlapäivien aikana. Siluetteja leikataan Kiinassa varsinkin punaisesta paperista, mutta valkoisesta paperista leikattuja siluetteja väritetään myös monivärisiksi taideteoksiksi. Sekä yksivärisiä että väritettyjä siluetteja käytetään nykyään tätä taiteenlajia esittelevissä kirjoissa. Niissä originaalit paperileikkaustyöt ovat kirjan sivulla läpinäkyvän kalvon alla. Kiinassa tehdään myös käsinväritetyillä paperileikkauksilla kuvitettuja kirjakääröjä.

Paperileikkauksien kansallisiin erikoisuuksiin kuuluvat puolalaiset työt, joissa erivärisiä leikattuja paperihahmoja liimataan päällekkäin.

Näyttelyn on koonnut tietokirjailija Niklas Bengtsson. Bengtsson on kirjoittanut mm. teokset Exlibris- ja kuvasalkkujen elämäkertoja (2010) ja Kirja erikoisena esineenä (2017). Hänen uusimmat kirjansa ovat Satuja ja sananlaskuja: Elias Lönnrotin satuja (2025) ja Suden suukkoja: Suomalaisia susisatuja (2025).

Avoinna: 5.–28.8.2028, ti – pe 10-16
Paikka: Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki

KAPINARUNO 2025 -keräys

Millainen on tämän päivän kapinaruno? Kapinaruno antaa voimaa tekijälleen ja lukijoilleen. Se vastaa kysymykseen, mikä on pielessä ja epäoikeudenmukaista. Kapinaruno nousee väärää vallankäyttöä vastaan ja osoittaa tilanteita, joissa kansalaisten oikeuksista on pidettävä parempaa huolta. Se voi olla kapinaa elämän usvaa ja näköalattomuutta kohtaan tai se voi yhtä lailla olla kapinaa pessimismiä vastaan. Kapinarunossa on lisäksi mahdollista esittää, miten käsitelty epäkohta voidaan korjata.

Sinä runojen kirjoittaja, kirjoita kapinaruno ja lähetä se meille. Osa  runonsa lähettäneistä kutsutaan esittämään runonsa Stadin työväenkirjallisuuspäivillä Sörnäisissä 14.—15.11.2025. Kapinarunoilta on pe 14.11.2025. Vaikka tapahtuma peruuntuisi, kilpailun parhaat huomioidaan ja heidän runoistaan kootaan julkaisu. Runojen esittämisestä ja julkaisemisesta ei makseta palkkiota.  Kapinarunoiltaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville korvataan matkakustannukset yleisten kulkuneuvojen taksojen mukaisesti sekä maksetaan päiväraha. Jokainen Kapinaruno X -kirjaan valittu runoilija saa kirjan maksutta.

ETENEMME NÄIN: Lähetä korkeintaan viisi (5) runoa 7.10.2025 mennessä  sähköpostitse osoitteeseen kapinarunot(at)gmail.com tai postitse osoitteeseen  Työväenkirjaston ystävät ry, Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25,  00500 Helsinki. Kuoreen merkintä ”Kapinaruno”. Liitä runolähetykseesi nimesi, kotiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Runojen tulee olla uusia, ennen julkaisemattomia.

Raati valitsee esitettävät runot. Raatiin kuuluvat runoilija ja kirjoittamisen opettaja Miia Toivio, runoilija, toimittaja ja kriitikko Sanni Purhonen ja runoilija Marko Korvela. Kapinarunotilaisuudessa raati kommentoi esitettyjä runoja. Runoilijat saavat kutsun tilaisuuteen 30.10.2025 mennessä. Tarkempia tietoja kapinarunokeräyksestä antaa raati, kapinarunot(at)gmail.com.

Tervetuloa luomaan uutta runoutta ja runokulttuuria. Kapinarunokeräyksen järjestää Työväenkirjaston ystävät ry.

Jaathan tätä viestiä ja kerrot kapinarunojen keruusta 2025!

Asiakaskyselyn tuloksia: ”Ainutlaatuinen kokoelma kaiken kaikkiaan”

Työväenliikkeen kirjaston asiakaskysely oli esillä kirjastossa ja vastattavissa verkossa 28.3.–7.5.2025. Kyselyyn saatiin 46 vastausta, joista verkkolomakkeella 11 ja paperilomakkeella 35. Kiitämme kaikkia vastanneita! Vastaajien kirjaston käytön tärkeimmät syyt olivat seuraavat: kiinnostus aineistoihin, yleisötapahtuma ja tutkimus, jatko-opinnot tai väitöskirjatyö. Osa vastaajista mainitsi myös kirjaston tilojen käytön, työhön liittyvän tiedontarpeen ja opiskelun.  

Tyytyväisyys Työväenliikkeen kirjaston palveluihin ja aineistoihin

Painettua kokoelmaa piti kiitettävänä 45 % vastaajista, hyvänä 39 %, tyydyttävänä vain 2 % ja huonona ei kukaan. 14 % vastaajista ei osannut ilmaista arviotaan.

Elektronista kokoelmaa 80 % vastaajista ei osannut arvioida, ja loput pitivät sitä hyvänä tai kiitettävänä.

Asiakaspalvelua kukaan ei pitänyt välttävänä tai huonona. Siitä saatiin paljon kiittävää palautetta. Peräti 76 % vastaajista arvioi asiakaspalvelun kiitettäväksi ja 13 % hyväksi, tyydyttäväksi 2 % ja loput eivät osanneet sanoa. Kyselyssä kysyttiin myös kokemuksia itsepalveluajasta, ja siitä ei tullut yhtään negatiivista palautetta.

Aukioloajoista tuli negatiivinen arvio 7 %:lta vastaajista ja tyydyttävä arvio 18 %:lta. Kuitenkin aukioloaikoihinkin oltiin voittopuolisesti tyytyväisiä (71 %).

Tiloistakin tuli enimmäkseen kiittäviä arvioita, mutta 16 % piti niitä vain tyydyttävinä, ja esteellisyys sai yhden sanallisen kommentin.

Kaikki vastaajat, jotka arvioivat yleisötapahtumia, pitivät niitä kiitettävinä tai hyvinä.

Yleisarvio kiitettävä – Työväenliikkeen kirjasto on erittäin hyödyllinen ja sitä suositellaan muillekin

Työväenliikkeen kirjastoa itselleen hyödylliseksi piti korkeimmalla arviointiasteikon tasolla peräti 62 % vastaajista keskiarvon ollessa 4,6 ja helppokäyttöisenä parhaimmalla arvosanalla 53 % keskiarvon ollessa 4,5 viisiportaisella asteikolla. Kaikki vastaajat suosittelisivat Työväenliikkeen kirjastoa muille, paitsi yksi, joka ei osannut sanoa, suosittelisiko.

Yleisarvosana Työväenliikkeen kirjastosta oli 4,67 / 5. Se oli hiukan kasvanut edellisestä vuoden 2022 kyselystä, jossa saatiin arvosanaksi 4,45.

Kokoelmia oli kyselyn aikoina siirretty osin uusiin paikkoihin, mutta ilmeisesti esimerkiksi hyllyopasteiden parantaminen edellisen kyselyn jälkeen auttoi asiakkaita. Helppokäyttöisyydestäkin saatiin hyvät tulokset, vaikka mukaan palveluihin oli tullut myös itsepalveluaika.

Kyselyn vastausten jakaumia kaavioineen pääsee tarkastelemaan alla olevan linkin kautta:

https://forms.office.com/Pages/AnalysisPage.aspx?AnalyzerToken=yogdKTvBNSTKn8O2emTNYyTepMILalNX&id=dOsUlpVxA0yVPVmQ75jOugRMEW-sjm5Ct23Vv3exkJJUOUtPTkVGWTVHUFBSTzhZRzFaSUkyOExYQi4u

tai seuraavasta yhteenvedosta (pdf):

https://www.tyovaenperinne.fi/wp-content/uploads/2025/05/Tyovaenliikkeen-kirjaston-asiakaskysely-2025-tulokset.pdf