Kirjaston ohjelmaa (Syksy 2017)

SYKSY 2017 -- Menneet tilaisuudet

SYYSKUU

TORSTAINA 7.9. KLO 17:00 – 19:00
STUDIA GENERALIA: PAAVO LÖPPÖNEN
VAPAUDEN MARKKINAT JA HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN PUOLUSTUS

Syksyn ensimmäinen Studia Generalia -luento!

Onko uusliberalismi tuonut maailmaan hyötyä, kärsimystä vai kumpaakin? Uusliberalismi on ollut useissa maissa valtaideologia jo kymmenien vuosien ajan. Sen nimissä on vaadittu yksilönvapautta, rajoittamatonta taloudellista kilpailua, yksityistämistä ja kaiken sääntelyn purkamista. Vaikutukset ovat ulottuneet viholliskuviensa mukaisesti yhteiskuntapolitiikkaan, niin globaalille tasolle kuin ihmiskuvaan, yksittäisten ihmisten kohtaloihin ja suhteisiin. Millaisen kertomuksen uusliberalismi on halunnut itsestään jättää? Miltä sen kertomus näyttää kriittisesti tarkasteltuna? Vapauden markkinat kuvaa tämän ajatussuunnan historian 1940-luvulta tähän päivään. Kirja osoittaa, että kyse on tietoisesti ja suunnitelmallisesti rakennetusta ideologiasta ja politiikasta, ei pelkästään talouspoliittisesta opista.

Paavo Löppönen on Suomen Akatemian entinen arviointi- ja kehittämisjohtaja, joka on työskennellyt yhteiskuntapolitiikan valmistelijana valtioneuvoston kansliassa ja eduskunnassa. Tilaisuuden kommentoija – taloustieteen professori Matti Tuomala päättää kirja-arvostelunsa Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa 2/2017: ”Kirjan esipuheessa Paavo Löppönen kertoo halunneensa lukea tällaisen kirjan uusliberalismista. Nyt se on olemassa myös muiden halukkaiden iloksi. Kaiken kaikkiaan Vapauden markkinat on sivistävä lukukokemus.”

Ydin-lehden päätoimittaja, valtiotieteen tohtori Arja Alho moderoi tilaisuuden.

TIISTAINA 19.9. KLO 14:00 – 16:00
RAUHANKIRJALLISUUDEN EDISTÄMISSEURA RY:N
40 VUOTISJUHLANÄYTTELYN AVAJAISET

TORSTAI 28.9. KLO 17:00 – 18:30
PAULIINA SUSI – SEIREENI

Kirjailija Pauliina Susi saapuu Työväenliikkeen kirjastoon Uudenmaan kirjoittajien järjestämään kirjakahvilaan kertomaan uutuusteoksestaan Seireeni. Seireeni on itsenäinen jatko Suden kirjoittamalle Takaikkunalle, joka voitti Dekkariseuran Vuoden johtolanka -palkinnon 2016.


LOKAKUU

TORSTAINA 5.10. KLO 17.00 – 18:30
ATA HAUTAMÄKI – AITO ISÄ

”Tytär tutustuu talvisodassa kirjoitettujen runojen kautta isäänsä, joka katoaa vuonna 1948. Evakkosuvun kertomukset isästä ovat kuin seikkailutarinoista. Oliko mies Münchhausen vai salainen agentti? Sattumat tuovat totuudesta uusia puolia ja isyyttä on ajateltava laajemmin. Kirjailija Ata Hautamäki kirjoittaa Aito isä -romaanissa faktaa ja fiktiota oman sukunsa miehistä 100 vuoden ajalta.”

Kirjailija Ata Hautamäki esittelee uutuusteostaan Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa.

LOKAKUU

TORSTAINA 12.10. KLO 17.00–18.30
ENIG.MA

Uudenmaan Kirjoittajien kirjakahvilassa vierailevat Sekstetti-ryhmän edustajat Annele Aarni-Wiklund ja Anne Laine-Joensuu. He kertovat ryhmän eroottissävyisten runojen kokoelmasta, EniG.ma.

Ryhmä syntyi, kun viisi toisilleen ennestään tuntematonta naista kohtasi Mukkulan kansainvälisessä kirjailijakokouksessa Lahdessa. He viettivät yhdessä hulvattoman illan ja päättivät koota kokoelman. Ja niin he tekivät. Työväenliikkeen kirjastossa on kirjan ensiesiintyminen. Runottaria haastattelee Elias-lehden päätoimittaja Sirpa Suominen.

TIISTAINA 17.10. KLO 17:00 – 19:00
STUDIA GENERALIA: KESKILUOKAN NOUSU, LASKU JA PELOT

Professori Juha Siltala luennoi uutuuskirjansa Keskiluokan nousu, lasku ja pelot -aiheista Työväenliikkeen kirjastossa. Ensimmäisen puheenvuoron pitää Aarni Tuominen. Tilaisuuden vetäjänä Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja, professori Pentti Arajärvi.

Tilaisuuden järjestäjinä Työväenkirjaston ystävät ry ja Vapaus Valita Toisin ry


MARRASKUU

Aatosta jaloa – marraskuun valoa, Stadin työväenkirjallisuuspäivät 2017

Perjantaina 3.11.2017 klo 12-21
L
auantaina 4.11.2017 klo 12-20
S
unnuntaina 5.11.2017 klo 15-17

Kolmipäiväinen kirjallisuus- ja kulttuuritapahtuma Sörnäisissä!

Käy tutustumassa ohjelmaan! 

TORSTAI 9.11. KLO 17:00 – 18:30
RAILI MIKKANEN – HILJA – yksi maailman ensimmäisistä

Raili Mikkanen esittelee elämäkertaromaaniaan Hilja Pärssisestä, joka oli Suomen ensimmäisiä naiskansanedustajia. Kansanvaltuuskunnan edustajaksi valittu Hilja tuomittiin valtiopetoksesta, mutta palasi armahduksen jälkeen kansanedustajaksi. Kuulemme myös kommenttipuheenvuoron kansanedustaja Pilvi Torstilta naispoliitikon työstä 2000-luvulla. Jussi Särkelä haastattelee.

TORSTAINA 16.11. KLO 17:00 – 18:30
TIMO SANDBERG – HIMON VARJO

Dekkarikirjailija Timo Sandberg kertoo uutuusteoksestaan Himon varjo Uudenmaan kirjoittajien järjestämässä kirjakahvilassa.

”Tallukan vastaanottokeskuksesta kadonnut Jameela-tyttö ja vanhustentalon epäilty seksuaalirikos käynnistävät tapahtumaketjun, joka ajaa komisario Heittolan kollegoineen Sysmän suuntaan. Samaan aikaan lahtelainen pariskunta Reino ja Onerva ovat eroamassa. Onerva on pakolaistilanteen järkyttämänä hakeutunut vapaaehtoistyöhön, jota maahanmuuttokriittinen Reino ei voi sulattaa. Reino muuttaa omaan asuntoon, mutta ei saa Onervaa mielestään. Viimeinen niitti kipeään eroprosessiin on se, kun Onerva alkaa seurustella nigerialaismiehen kanssa. Timo Sandberg tarttuu rikosromaanissaan jälleen ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin ja käsittelee niitä kiihkottomasti monenlaisista näkökulmista, tuomitsematta ketään.” (Karisto)

LAUANTAINA 18.11. KLO 11.00 – 17.30
POLIITTISEN TALOUDEN PALUU – MARXIN PÄÄOMA 150 VUOTTA

Karl Marx sai Pääoman ensimmäisen painoksen valmiiksi syyskuussa 1867. Nyt 150 vuotta tuon jälkeen Marxin analyysit näyttäytyvät kriittisille tutkijoille jopa monella tapaa ajankohtaisemmilta kuin 1860-luvulla. Jos Neuvostoliiton katoaminen kartalta vei marxilaiset kapitalismianalyysit joksikin aikaa pois valokeilasta, vuoden 2008 finanssikriisi ja sitä Euroopassa seurannut eurokriisi ovat saaneet jopa valtavirran mediat huomioimaan Marxin ajankohtaisuuden.

Millaista tutkimusta Suomessa tehdään Marxin Pääoman kysymyksenasettelun innoittamana vuonna 2017? Mikä Pääomassa on ajankohtaista, mikä vanhentunutta? Miten sitä voi käyttää nykykapitalismin analyysiin? Vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin valottavat yhdessä vanhemman ja nuoremman polven Marxin ajattelun ja poliittisen talouden tutkijat.

Tilaisuus on samalla Karl Marx -seuran 20-vuotisjuhlaseminaari.
Järjestäjät: Karl Marx -seura, MYTS.

11.00–11.15 Seminaarin johdatussanat: Marxin Pääoma 150 vuotta, Jussi Silvonen
11.15–11.40 Pääoman erikoinen suomennoshistoria, Paula Rauhala
11.40–12.00 Keskustelua
12.00–12.25 Digitaalikapitalismi ja uusliberalismin poliittinen talous, Hannu Eerikäinen
12.25–12.50 Tavarafetišismi illuusioiden teoriana Pääomassa, Vesa Oittinen
12.50–13.10 Keskustelua

Ruokatauko 13.10–14.30

14.30–14.55 Marx, matematiikka ja arvoteorian tulkinnat, Pertti Honkanen
14.55–15.20 Suurin dogma. Vapaakaupan taloustieteellinen mytologia, Joel Kaitila
15.20–15.40 Keskustelua

Kahvitauko 15.40–16.10

16.10–16.35 Voiton suhdeluku Suomessa 1949–2016. Trendejä ja suunnanmuutoksia, Saska Heino
16.35–17.00 Arpa on heitetty. Kilpailun sisäiset lait ja ulkoiset pakot kapitalismissa, Miika Kabata
17.00–17.20 Keskustelua
17.20–17.30 Karl Marx -seura 20 vuotta, seuran pj. Vesa Oittinen

TORSTAI 23.11. KLO 17:00 – 18:30
LAURA SALAMA – KOMMARIKAKARAN HELSINKI

Paluumuutettuaan Helsinkiin kahdentoista maaseudulla vietetyn vuoden jälkeen Laura Salama näkee kaupungin tuorein silmin ja tallentaa näkemänsä piirustuslehtiöön. Tussipiirrosten kavereiksi alkaa syntyä tekstiä, joka rönsyilee lapsuuden aurinkoisista seikkailuista Vartiovuorella nuoruuden kaveriporukan istuntoihin Simonkallioilla ja kirjailijaporukan värikkäisiin venekyyteihin.

Niin kirjan teksti kuin tussipiirrokset ovat kevyttä nautittavaa, ajan virtaamista kaupungissa. Kirjan hetkien kuvista alkaa hahmottua teemoiksi kaupungin muuttuminen ja sen tarkastelu, kenen ehdoilla ja keiden hyvää ajatellen Helsinkiä rakennetaan.

Laura Salama kertoo teoksestaan Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa.

TORSTAINA 30.11. KLO 17:00 – 18:30
TAUNO TUKKINEN: KADONNEET JA TAMMISAAREN LEIRILLÄ KUOLLEET PUNASOTILAAT 1918

Tauno Tukkinen kertoo Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa kahdesta marraskuussa ilmestyneestä uutuusteoksestaan.

”Tammisaaren vankileirillä kuolleet punaiset 1918” perustuu laajaan lähdemateriaaliin. Teos sisältää leirillä kuolleiden henkilötiedot ja kuolinajat. Kuolleita oli kaikkiaan 2 930. Teoksesta selviää, että Tammisaaren hautausmaan laatoissa on satoja sellaisia henkilöitä, jotka eivät kuolleet leirillä. Toisaalta Tukkinen kertoo uusista lähteistä, joiden avulla hän löysi uusia leirillä kuolleita.

Teos ”Tietääkö kukaan? Kadoksiin joutuneet punasotilaat 1918” kertoo keinoista, joita omaiset käyttivät hyväkseen etsiessään lapsiaan tai puolisoaan. Myös viranomaiset pyrkivät etsimään kadonneita sellaisilla keinoilla, joita tutkijat eivät aiemmin ole osanneet käyttää hyväksi. Kadonneita ei ollut 700 punaista, vaan Tukkisen käyttämien lähteiden perusteella todellisuudessa 1600.

Teoksia on myynnissä rajoitettu määrä paikan päällä 15 euron hintaan.


JOULUKUU

TORSTAINA 7.12. KLO 17:00 – 18:30
PEKKA VISURI: SAKSAN KENRAALI SUOMEN PÄÄMAJASSA VUONNA 1941

Professori Pekka Visuri saapuu Työväenliikkeen kirjastoon esittelemään uutuuskirjaansa Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941. Haastattelijana tietokirjailija Pentti Peltoniemi.

”Jalkaväenkenraali Waldemar Erfurth sai Hitlerin päämajassa 12.6.1941 tehtävän lähteä Suomen päämajaan yhteyskenraaliksi. Hänelle annettiin tiedot yllätyshyökkäyksen aloittamisesta Neuvostoliittoon ja ohjeet, joilla suomalaisten toiminta kytkettäisiin Barbarossaksi nimetyn suunnitelman osaksi.

Erfurth saapui Helsinkiin jo seuraavana päivänä – toistaiseksi vielä huomaamattomasti siviilipuvussa liikkuen. Ilmoittautuessaan marsalkka Mannerheimille hän kertoi, että Saksan hyökkäys alkaa noin kymmenen päivän kuluttua. Jo sitä ennen suomalaisten odotettiin mobilisoivan armeijansa sodan ajan vahvuuteen ja olevan valmiina liittymään hyökkäykseen kesäkuun lopulla.

Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi 22. kesäkuuta, jolloin Hitler julisti myös Suomen ja Romanian tulevan mukaan sotatoimiin. Erfurthin tehtävänä oli nyt huolehtia siitä, että Suomen armeijan pääosat, vähintään kuusi divisioonaa, suunnataan hyökkäykseen Laatokan itäpuolitse kohti Syväriä. Saksalaisten oli määrä tulla siellä vastaan sulkeakseen Leningradin saartorenkaan. 

Aluksi kaikki sujui suunnitelmien mukaisesti. Baltian suunnalta hyökänneet saksalaiset saavuttivat Leningradin alueen, ja suomalaiset pääsivät Itä-Karjalassa Syvärille ja Kannaksella Leningradin reunoille. Sitten Neuvostoliiton puolustus kuitenkin sitkistyi. Saksan päämaja pyysi suomalaisia jatkamaan hyökkäystä myös Leningradin suunnalla, mutta Mannerheim ei siihen suostunut vedoten armeijan kokemiin suuriin tappioihin. 

Kenraali Erfurth piti huolellisesti päiväkirjaa, jonka pääosan suomennos on liitetty tähän dramaattisten sotatoimien johtamisesta kertovaan kirjaan.”

Uudenmaan kirjoittajien kirjakahvila.

TIISTAINA 12.12. klo 18:00 – 20:00
HEIKKI PAUNONEN – STADIN SLANGI

Slangiprofessori Heikki Paunonen ja historioitsija Samu Nyström bamlaavat Stadin friiduista ja kundeista itsenäisessä Suomessa Työväenliikkeen kirjastossa. Glögiä ja pipareita tarjolla sekä Anna Karvonen sjungaa!


Stadin työväenkirjallisuuspäivät 2017

Aatosta jaloa – marraskuun valoa, Stadin työväenkirjallisuuspäivät 2017

Kolmipäiväinen kirjallisuus- ja kulttuuritapahtuma Sörnäisissä!

Perjantaina 3.11.2017 klo 12-21
L
auantaina 4.11.2017 klo 12-20
S
unnuntaina 5.11.2017 klo 15-17

Käy tutustumassa ohjelmaan!

Lue Pentti Arajärven tervehdys!

Vapaa pääsy!

Tiedustelut
perinne@tyovaenperinne.fi
tk.ystavat@gmail.com
puh. 050 4360 178 tai 09 766 429

Perjantain ohjelman livestream
OSA 1
OSA 2

Lauantain ohjelman livestream
Kirjaston sali | OSA 1 | JHL:n auditorio | OSA 1 |

Sunnuntain Arvo Turtiainen -matinean livestream
OSA 1

Työväentutkimus Helsingin Kirjamessuilla

Työväentutkimus-vuosikirja esittelyssä Helsingin Kirjamessuilla Tiedekirjan osastolla 6g70 perjantaina 27.10. klo 15.30-15.55

Toimitussihteeri Alpo Väkevä esittelee Työväentutkimus-vuosikirjaa ja tohtorikoulutettava Elina Hakoniemi Työväentutkimus 2017 -vuosikirjassa julkaistavaa artikkeliaan ”Työläiset ja kansalaiset matkalla peruskouluun”.

https://www.tiedekustantajat.fi/kirjamessut2017.php

Näyttely: Rauhankirjallisuuden edistämisseura ry 1977-2017

RAUHANKIRJALLISUUDEN EDISTÄMISSEURA ry 1977 – 2017
40 vuotisjuhlanäyttely

Pentti Linkolan siniristikantinen pamfletti Ihmisen puolesta – ei ketään vastaan ilmestyi vuonna 1960 käynnistäen nuorison parissa uuden kaltaisen rauhan ajattelun, mutta kohta myös pamflettien aallon.

Ydinaseiden vastaisen Sadankomitean perustaminen vuonna 1963 haastoi myös vanhat asenteet sodan ja rauhan kysymyksistä. Järjestön monisteet levisivät yliopistokaupungeissa ja kohta myös kaikki opiskelijalehdet olivat täynnä sen nostattamia teemoja. Sadankomitean ensimmäinen pamfletti Ydinasioita ilmestyi vuonna 1966, kuten myös saksalaisen lääkäri Bodo Mansteinin teos Ydinaseet ja väestönsuojelu, joka sai valtavan huomion lehdistössä. Samana vuonna Sadankomitea perusti myös Ydin-lehden, joka vast´ikään täytti 50 vuotta.

Järjestön parissa pohdittiin oman kustantamon perustamista. Tällainen oli jo Norjan rauhanliikkeen PAX-kustantamo, joka sittemmin on julkaissut satoja teoksia yhteiskunnan eri aloilta. Päädyttiin kuitenkin neuvottelemaan Kustannusyhtiö Tammen kanssa, joka perusti vuonna 1968 jo legendaarisen Huutomerkkisarjan. Sen toimituskuntaan kuuluivat Sadankomitean ja Yhdistys 9:n aktiiveja. Sarjassa ilmestyi runsaasti rauhanpoliittisia teoksia.

Sarjan kapasiteetti ei kuitenkaan riittänyt ideoita pursuvalle joukolle, vaan Sadankomitea julkaisi edelleen itsekin teoksia. Tämän vuoksi perustettiin erillinen rauhankirjoja julkaiseva yhdistys 19.9.1977. Paikkana oli Vanhan kellarin Karhu kabinetti, jossa on perustettu yksi ja toinen muukin merkittävä järjestö.

Vuosittain yhdistys kustansi 4 – 5 kirjaa, joka sekään ei riittänyt. Niinpä Sadankomitea ja sitoutumattomien rauhanjärjestöjen kattojärjestöksi vuonna 1980 muodostunut Suomen Rauhanliitto-YK-yhdistys painattivat kilvan omia julkaisuja.

Näihin liittyi vielä vuonna 1982 perustettu Lääkärin sosiaalinen vastuu ry. Kaikki nämä järjestöt ovat erikseen tai yhteistyössä tuottaneet vähintään pari sataa sodan ja rauhankysymyksiin uppoutunutta perusteosta. Vuonna 1970 perustettu Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos ja Suomen rauhantutkimusyhdistys ovat olleen samanaikaisesti ahkeria kirjojen tuottajia.

Tähän näyttelyyn on koottu merkittävä osa kuluneen 40 vuoden ajan tuotannosta.
Useita teoksia on vielä saatavissakin, jos ei muualta, niin Rauhanaseman kellarista.
Jos haet sieltä kolme kirjaa ilmaiseksi, saat kaupan päälle vielä ostaa yhden!

NÄYTTELY ON ESILLÄ TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTOSSA 19.9. – 17.11.2017

Jorma ”Jope” Pitkänen – Juhlanäyttely

Jorma ”Jope” Pitkänen (s. 31. heinäkuuta 1947, Kuopio) on koko maailman mittakaavassa merkittävä sarjakuvataiteilija. Yli 40 vuotta kestäneen työuransa aikana Pitkänen on käsikirjoittanut ja piirtänyt yli 40 000 julkaistua sarjakuvaa. Pitkäsen tunnetuimmat sarjakuvat ovat Näkymätön Viänänen ja Lempi. Tyyliltään ne ovat humoristisia strippejä, joissa satiirin keinoin ilkutaan yhteiskuntaa, joukkoliikkeitä ja joskus uskontoakin. Vaikka Jope on jo taiteilijaeläkkeellä, on hän yhä yksi tuotteliaimmista kotimaisista tekijöistämme ja vahvasti kiinni ajassa.

Taiteilijan 70-vuotisjuhlan kunniaksi Suomen Sarjakuvamuseo on koonnut kiertonäyttelyn ja juhlajulkaisun. Näyttely kartoittaa taiteilijan uran vaiheita ja nostaa sieltä esiin merkittävimmät teokset ja hahmot ja erityisesti läpi uran ulottuvan savolaisuuden. Minä Jope -juhlajulkaisu kattaa Pitkäsen uran huippukohdat sarjakuvanäytteiden, haastattelujen ja artikkelien pohjalta. Pyrkimyksenä on antaa mahdollisimman laaja kuva siitä, miten paljon yksittäinenkin sarjakuvantekijä pystyy halutessaan – ja pakon edessä – tekemään sekä vaikuttamaan useampaan sukupolveen. Kirja etenee aikakausittain ja peilaa tekijän tuotantoa ajan kulkuun ja sen tulkitsijana. Kirjan toimittavat pitkän linjan sarjakuvatoimijat Ville Hänninen, Vesa Kataisto ja Kari Puikkonen. Kirjan kustantaa Zum Teufel-kustannus.

Kiertonäyttely matkaa ympäri Suomea eri näyttelytiloissa ja Suomen sarjakuvatapahtumissa. Projektin tukijoina ovat Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon maakuntarahasto, Pohjois-Savon taidetoimikunta ja Savon Sanomat.

Sarjakuvamuseohanke on suomalaisen sarjakuvan historiaa keräävä, tallentava ja tutkiva valtakunnallinen museokokoelmahanke. Julkaisujen ja näyttelyiden avulla tuodaan esiin hankkeen toimintaa ja kotimaisen sarjakuva- ja kuvitustaiteen edustavimpia aineistoja.

Näyttely on esillä Työväenliikkeen kirjaston aulassa 22.8. – 28.9.2017

Lisätietoja:
Laura Kokko
toiminnanjohtaja
Suomen Sarjakuvamuseo

Puh 050 503 4422
laura.kokko@sarjakuvamuseo.fi
www.sarjakuvamuseo.fi

Sarjakuvafestivaalit järjestetään kirjaston naapurissa Suvilahdessa 2.-3.9.2017.
Käy tutustumassa! https://sarjakuvafestivaalit.fi/